sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Projektin tavoitteena oli vahvistaa Suomen asemaa uudistumiskykyisenä demokratian mallimaana. Tämä edellytti päätöksenteon, hallinnon ja osallisuuden systeemistä muutosta.
Mistä oli kyse?
Kansanvallan peruskorjaus -projektimme tavoitteena oli vuosina 2018-2021 vahvistaa Suomen asemaa uudistumiskykyisenä demokratian mallimaana. Muun muassa digitalisaatioon tukeutumalla pyrittiin lisäämään sekä edustuksellisen demokratian toimintakykyä että kansalaisten suorempia osallisuus- ja vaikutusmahdollisuuksia.
Kansalaisten rooli kansallisen menestymisen keskeisinä toimijoina korostuu vastedes entisestään. Tämä johtuu muun muassa siitä, että entistä isompi osa ihmisiä itseään koskevasta datasta tulee olemaan heidän omassa hallinnassaan.
Tähän asti tietojohtamisen perusteena ollut data on ollut pääosin julkisten instituutioiden hallinnassa. Muutoksen myötä asiantuntijavaltaa siirtyy instituutioilta ihmisille. Tämän seurauksena asiakaslähtöisyyden vaatimus ja systeemisen toimintatavan muutoksen tarve julkishallinnossa kasvaa.
Mitä teimme?
Projektin tavoitteena oli parantaa edustukselliseen demokratiaan perustuvan julkisen päätöksenteon kokonaisuuden (valtio, maakunnat, kunnat) keskinäistä siilotonta yhteistoimintaa. Tämä edellytti uudistuksia niin poliittisen päätöksenteon kuin virkamieshallinnonkin toimintaprosesseihin ja niiden keskinäiseen toimivuuteen.
Projekti keskittyi valtiolliseen päätöksentekoon ja valtionhallintoon ja tältä osin kyseisten tahojen kanssa erityisesti eduskunnan ja valtioneuvoston toimintatapojen uudistamisen tukemiseen.
Kansanvallan keskeisten toimijoiden, puolueiden kyky pitkäjänteiseen ohjelmatyöhön ja kansalaisdialogin ylläpitoon on heikentynyt. Projektin tavoitteena oli yhdessä puolueiden kanssa vahvistaa ja uudistaa niiden toimintakykyä niin valtio-, maakunta- kuin kuntatasollakin.
Myös kansalaisten suoremman osallisuuden vahvistamiseksi tarvitaan uusia toimintamalleja sekä toiminta-alustoja. Projektin yhtenä keskeisenä tavoitteena oli myös demokratian uuden käyttöliittymän määrittely ja sen käyttöönoton mahdollistaminen valtiovallan toimesta.
Keitä oli mukana?
Uudistamistyötä tehtiin tiiviissä yhteistyössä mm. eduskunnan, valtioneuvoston ja puolueiden kanssa, kuten myös esimerkiksi oikeusministeriön, Kuntaliiton ja monien kuntien kanssa.
Projekti kytkeytyi hyvin läheisesti Sitran muuhun toimintaan. Valtioneuvoston työn kehittäminen oli suoraa jatkoa esimerkiksi julkisen hallinnon johtamiskoulutukseen liittyvälle keskustelualoitteelle.
Ennakointityö, tiedon käyttö päätöksenteossa sekä dialogin kehittäminen olivat keskeisiä avainalueen kysymyksiä. Ihmislähtöinen datatalous ja datan uudet käyttömahdollisuudet (IHAN) ovat keskeisiä myös julkisessa päätöksenteossa ja kansanvallan kehittämisessä.
Missä mennään?
Projektin työ käynnistyi syksyllä 2018 ja päättyi kesäkuussa 2021.
Projektin valmisteluna Sitra selvitti suomalaisen päätöksentekojärjestelmän kipukohtia vuoden 2017 aikana ja sen tuloksena helmikuussa 2018 julkaistiin Kansanvallan peruskorjaus-työpaperi, jossa esitellyt havainnot ja toimenpide-ehdotukset viitoittivat projektityötä.
HANKKEEMME
Tätä teemme käytännössä kansanvallan uudistamiseksi
AJANKOHTAISTA
Mitä kansanvallan remontille kuuluu juuri nyt.