Luontokato tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä ihmistoiminnan vaikutuksesta. Maailman Talousfoorumi nosti sen tänä vuonna kolmen vakavimman maailmaa uhkaavan riskin joukkoon. Luontokato ei ole vain ympäristöongelma. Se haastaa ihmiskunnan hyvinvoinnin, talouden, terveyden ja turvallisuuden.
Kesäkuun alussa Helsingissä vieraillut Sir Partha Dasgupta julkaisi vuonna 2021 Iso-Britannian valtiovarainministeriön tilauksesta raportin, joka tarkasteli luontokatoa talouden näkökulmasta. Tunnetun taloustieteilijän kirjoittamana raportti herätteli päättäjät ja talousvaikuttajat huomaamaan biodiversiteetin ja talouden väliset yhteydet entistä paremmin.
Luontokadon pysäyttäminen on edelleen mahdollista, mutta se vaatii onnistuakseen systeemistä muutosta, joka kattaa kaikki yhteiskunnan sektorit, tasot ja toimijat.
Luontokadon pysäyttäminen on edelleen mahdollista, mutta se vaatii onnistuakseen systeemistä muutosta, joka kattaa kaikki yhteiskunnan sektorit, tasot ja toimijat. Suomessa Ympäristöministeriö on aloittanut selvitystyön biodiversiteetin talousulottuvuuksista ja kansallisen biodiversiteettistrategian valmistelu etenee vauhdilla. Tänä kesänä päätettäneen myös tavoitteista, joiden avulla luontokatoa hillitään maailmanlaajuisesti.
Monimuotoinen johtajuus
Muutosta tulee myös johtaa. Johtajuuden kenttää hallitsi pitkään yksilökeskeinen näkökulma, joka korostaa johtajaominaisuuksia, valtaa ja tekoja. Tämän rinnalle on noussut käsitys johtajuudesta jaettuna ja osallistavana toimintana, joka toteutuu laaja-alaisessa yhteistyössä. Näistä piirtyy yhdessä kaksijakoinen käsitys luonnon monimuotoisuutta kunnioittavasta johtajuudesta.
Johtajuus voidaan nähdä asemaan liittyvänä. Tällöin johtajuutta omaavat virallisessa johtaja-asemassa toimivat henkilöt. Päätöksentekovaltansa kautta heillä on merkittävä vastuu kestävän tulevaisuuden rakentamisesta eri tasoilla. Kesäkuun alussa järjestetyssä seminaarissa kestävästä talouspolitiikasta Dasguptan kanssa keskustelleet pääministeri Sanna Marin, valtiovarainministeri Annika Saarikko ja ympäristöministeri Emma Kari osoittivat jo läsnäolollaan sitä johtajuutta, jota tarvitaan luontokadon pysäyttämisessä.
Johtajuus voidaan nähdä myös yleisinhimillisenä ominaisuutena, jota jokainen voi yksilönä kehittää halki elämän. Näin ajateltuna johtajuutta omaavat kaikki yhteiskunnan jäsenet lapsista eläkeläisiin. Luontokadon ratkaisemisen suhteen kyse on tällöin niistä arkisista rooleista, joita toteutamme kuluttajina, kansalaisina sekä organisaatioiden ja yhteiskunnan jäseninä. Kyse on myös siitä, kuinka proaktiivisesti toimimme arkisissa rooleissamme kestävän tulevaisuuden eteen. Viime vuosina esille noussut nuorten ilmastoliike on esimerkki kollektiivisesta, alhaalta ylös nousevasta johtajuudesta. Valinta syödä kasvipohjaisesti on puolestaan esimerkki yksilötason toimijuudesta.
Perinteiset johtajuuden näkökulmat eivät kuitenkaan ole huomioineet luonnon monimuotoisuutta. Luontokadon pysäyttäminen vaatii siis paradigmamuutosta ja kutsuu siten johtajuuskäsitystemme uudelleen määrittelyyn.
Luonnon monimuotoisuutta kunnioittava johtajuus?
Tarvitsemme pitkäjänteistä, sukupolvet ylittävää aikakäsitystä. Tarvitsemme systeemistä ajattelua siilojen sijaan. Tarvitsemme ihmisen ja luonnon välisen suhteen uudelleen määrittelyä siten, että ihminen tiedostaa olevansa riippuvainen luonnon monimuotoisuudesta. Meidän olisi tärkeää määritellä uudelleen myös luonnon ja talouden välinen suhde siten, että lähtökohdaksi otetaan ekologinen kestävyys. Se mahdollistaa toteutuessaan taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden. Mikäli emme toimi ja luontokato etenee, olemme kollektiivisen itsetuhon polulla. Tällöin toteutamme vastuutonta johtajuutta.
Talkoisiin tarvitaan meitä kaikkia
Luonnon monimuotoisuutta kunnioittava johtajuus omaa piirteitä, jotka ovat johtajuudelle ominaisia. Näitä ovat esimerkiksi visionäärisyys, palveleva johtajuus, osallistavuus, innostaminen ja mukaansa tempaaminen. Kaiken johtajuuden ytimessä on itsensä johtaminen, joka ekologisten kriisien ajassa vaatii pohdintaa arvoista, unelmista ja siitä, mitä on hyvä elämä.
Talkoisiin tarvitaan meitä kaikkia. Päättäjä – tiedosta asemavaltasi tuoma merkitys ja vastuu. Kansalainen – tiedosta, että joki syntyy pienistä puroista. Meistä jokainen voi ottaa johtajuutta luontokadon pysäyttämiseksi.
Satu Teerikangas, johtamisen ja organisoinnin professori, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) BIODIFUL-hankkeen varajohtaja
Ilari E. Sääksjärvi, biodiversiteettitutkimuksen professori, Turun yliopisto, Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) BIODIFUL-hankkeen johtaja
