Normiluovuudesta vauhtia yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseen

Useita ihmisten käsiä, joissa erilaisia Lego-hahmoja.

Normikritiikki on analyyttinen lähestymistapa, jossa kyseenalaistetaan vallitsevia normeja ja valtasuhteita, jotka tuottavat ja ylläpitävät syrjiviä käytänteitä. Normikritiikki tuo näkyväksi miten normit päästävät sisään tai poissulkevat joko henkilöitä, asioita tai ilmiöitä. Normiluovuus on lähestymistapa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen, jossa normikriittisen analyysin kautta tavoitellaan muutosta. Lähestymistavan keskiössä on inkluusio, jota edistetään tuottamalla yhdenvertaisia, tasa-arvoisia ja inkluusiota tukevia ratkaisuja ja mahdollisuuksia. (Jahnke 2016, 30.) Normiluovuus puolestaan perustuu tietoisuuteen siitä, että normit ja painotukset luovat ja ylläpitävät esteitä ja syrjintää. Tarkastelen seuraavassa normiluovuuden taustaa, menetelmää ja kuinka käyttää normiluovuutta ammatillisessa koulutuksessa.

Normikriittisyydestä normiluovuuteen

Normiluovuus pyrkii analyysin kautta tutkimaan ihmisten todellisia tilanteita ja syvällä olevia tarpeita ja samanaikaisesti haastaa luovaan ajatteluun, jonka fokuksessa ovat kritiikki ja kyky tuottaa uusia ratkaisuja. Normiluovuus pohjautuu luovan muotoilun prosessiin, joka huomioi käyttäjän näkökulman ja tavoitteet sekä ymmärryksen käyttäjän tarpeista, kuten toisen eletystä todellisuudesta tai kokemuksesta. Se sisältää tietoisuuden normeista ja arvoista ja siitä, kuinka ne voivat rajoittaa tai syrjiä.

NOVA-kirjan kansiMariana Alves, Karin Ehrnberger, Marcus Jahnke ja Åsa Wikberg loivat vuonna 2016 työkalun (Jahnke 2016) normiluovan ajattelun tueksi. Sen nimi on Nova – Verktyg och metoder för normkreativ innovation (Työkaluja ja metodeja normiluovaan innovointiin). Se sisältää työkaluja ja ratkaisuja normiluovan ajattelun tueksi. Normikriittisen ajattelun ydin on syrjivien normien purkamisessa. Kirjoittajat korostavat, että huolimatta siitä, että uskomme olevamme luovia, ohjaudumme päätöksissä ja suunnittelussa usein meihin muovautuneiden normien ja arvojen mukaisesti. Tästä voi seurata se, että tekemämme päätökset ja ratkaisut rajaavat muita ulos ja syrjivät. Koska toisen ihmisen tarpeiden ymmärtäminen on haastavaa, voi normiluova ajattelu tarjota mahdollisuuden nähdä omien rajojen ulkopuolelle. Tällöin voidaan ottaa käyttöön ajattelun suurempi potentiaali, vaikka se voikin tuntua haasteelliselta. Tällaiseen ajatteluun tarvitaan normiluovuutta. (Jahnke 2016, 4, 6.). Åsa Wikberg on yksi aineiston kehittäjistä ja hän korostaa, että normiluovan työkalun ainutlaatuisuus piilee siinä, että tässä yhdistyvät normikritiikin tutkimus innovaatioiden ja innovaatioprosessien tutkimukseen (Sandred 2021).

Työkaluja normiluovaan työhön

Jahnken (2016) toimittama normiluovuutta tukeva materiaali sisältää 54 korttia, jotka tukevat sosiaalisesti yhdenvertaista ja vuorovaikutteista työtapaa. Korttien etupuoli esittelee teeman, esimerkiksi esteettömyyden ja saavutettavuuden. Kääntöpuolella on niin kutsuttuja työtiloja, jotka ovat ehdotuksia, normeja, taktiikoita, esikuvia ja kokeiluja siitä, kuinka kartoittaa ja työstää jotain vallitsevaa normia. Korttien neljä tilaa edustavat normiluovan innovaatioprosessin työkaluja. Nämä neljä tilaa toimivat haastamassa ajattelua, jolla luodaan menetelmiä, joilla voidaan etsiä vastauksia normiluovuuden tärkeimpiin painopisteisiin: kuinka haastaa, tutkia, kokea ja (uudelleen)muotoilla normeja. Esteettömyyden lisäksi korteissa on teemoina muun muassa sukupuolen ilmaisu, kehoihanteet ja ikä.

Näiden lisäksi kortteihin kuuluu kaksi jokerikorttia, jotka voidaan ottaa esille silloin, kun ryhmän työskentely tietoisesti tai tiedostamatta tuottaa stereotyyppistä ajattelua tai on liian suurpiirteistä. Se tuo ongelman näkyväksi ja on kaikesta huolimatta myönteinen kortti: esimerkiksi ilonpilaaja-jokerin tehtävänä on häiritä ja tuoda mukanaan positiivista ajattelua ja ratkaisuja.

Kirja sisältää myös normiluovassa ajattelussa käytettävää sanastoa ja käsitteitä, jotka liittyvät muun muassa sukupuolen moninaisuuteen, syrjintään, moninaisuuteen ja intersektionaaliseen feminismiin. Normiluova ajattelu korostaa hyvään lopputulokseen päästäkseen tarvitaan oikea tai hyvä metodi. Normiluovuus yhdistää tietoa, kokemuksia ja näkökulmia. (emt. 2016, 12.) Kaikki kortit haastavat tällaiseen työskentelyyn. Kussakin kortissa on suositus työryhmän koolle sekä arvio tähän käytettävästä ajasta.

Vaikka normiluova ajattelu lähtee liikkeelle normeihin liittyvästä kritiikistä. Jotta kritiikistä päästään eteenpäin, tarvitaan luovuutta ja kykyä tehdä kompromisseja. Niinpä tärkeä huomio onkin se, että korttien kautta haastetut ratkaisut ovat harvoin täydellisiä kriittisestä näkökulmasta tarkasteltuna, mutta ne ovat kuitenkin riittävän hyviä, jotta tärkeä muutos tai parannus saadaan tehtyä. (emt. 2016, 21.) Esimerkiksi jokerin nostaminen keskusteluun nostaa itse aiheen tai asian keskiöön ja haastaa ryhmäläisiä luoviin ratkaisuihin. Normiluova työskentely vaatii useimmiten rohkeutta ja myös naiivien kysymysten kysymistä.

Normikriittinen tietoisuus

Normiluova ajattelu tapahtuu sosiaalisissa suhteissa ja ryhmässä. Sen ydin on sosiaalinen tapahtuma, jossa yksilöt tuottavat uusia ideoita ja ovat suhteessa toisiin. Normiluova ajattelu perustuu monimuotoiseen ongelmanratkaisuun. Sen ytimessä on ryhmän tuottama yhteinen ymmärrys monimutkaisista sosiaalisista suhteista. (emt. 2016, 11.)

Usein pyrimme suoraan ongelmanratkaisuun, mutta normiluova ajattelu haastaa meidät syventämään ja laajentamaan ajatteluamme. Tavoitteena on ottaa yksi askel taaksepäin ja haastaa ja laajentaa ymmärrystä ongelmasta, jota käsitellään. Tämä vaatii tilaa ja aikaa problematisoinnille ongelman ratkaisun asemesta. (emt. 2016, 6.) Ratkaisemme ongelmia usein samalla tavalla ja usein myös kuvailemme ongelmia samalla tavoin. Tämä voi liittyä kielelliseen kuvaamiseen, faktojen käyttämiseen tai vaikkapa kuvien esittämiseen. Jotta uutta ajattelua olisi mahdollista tuoda esiin, tulee myös ongelman kuvaamisen ja esittämisen tapaan kiinnittää huomiota, samoin kuin ratkaisujen esittämiseen. Tähän tarvitaan työkaluja ja metodeja, joita voivat olla luonnosten tai kollaasien tekeminen. Tällaiset uudet tavat jäsentää tarjoavat ajattelulle uusia ulottuvuuksia ilmaista ja kuvailla ongelmia ja ilmiötä. (emt. 2016, 10–11.)

Jahnken materiaalin on tuottanut Ruotsin innovaatioviranomainen Vinnova. Sen tehtävä on vaalia kestävää kehitystä parantamalla innovaatioiden mahdollisuuksia ja rahoittamalla tarvelähtöistä tutkimusta. (emt. 2016, 5.) Tuotetun materiaalin tavoitteena on paitsi tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen, myös kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin tukeminen.

Normiluovuutta ammatilliseen koulutukseen

Ammatillisessa koulutuksessa normiluovan materiaalin käyttö tarjoaa ensinnäkin mahdollisuuksia opettaa ja tarkastella moninaisuutta ja suhdettamme siihen. Materiaalin avulla on mahdollisuus syventää opiskelijakeskeisyyttä ja yhdenvertaisuutta opetuksessa ja ohjauksessa. Tällöin huomioidaan kunkin opiskelijan oma näkökulma ja tavoitteet sekä pyrkimys ymmärtää hänen tarpeitaan, todellisuutta ja kokemusta. Tällainen työote voi haastaa tarkastelemaan esimerkiksi opiskelijakeskeistä uraohjausta, kokemusta erityisen tuen vaikuttavuudesta tai mitä tarvitaan inkluusion edistämiseen oppilaitoksessa.

Normiluovan materiaalin kortti numero 12 eli ”riivinrauta” tarjoaa opettajalle mahdollisuuden opettaa normien ja arvojen tarkastelua. Riivinrauta-kortti kiinnittää huomiota tarpeisiin ja nostaa esille kysymyksiä syrjinnästä. Osallistujia haastetaan pohtimaan näitä omalta mukavuusalueelta poistuen ja esimerkiksi luomaan suunnitelman, kuinka työtä jatketaan ja kehitetään. Tämän kortin teeman osallistujamäärä on kahdesta seitsemään ja aikaa on arvioitu käytettäväksi yhteensä 8–40 tuntia.

Lopuksi

Normiluovuus voi auttaa opettajaa ja ohjaajaa myös ymmärtämään opiskelijan tarpeita ja hänen ajattelunsa taustaa esimerkiksi erityisen tuen järjestämisessä. Normiluova materiaali tarjoaa työkaluja myös ajankohtaisten teemojen käsittelyyn, kuten vaikkapa median tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusteemojen käsittelyyn oppilaitoksessa. Työyhteisön kehittymisessä normiluovia työkaluja voidaan hyödyntää päätöksen- ja ratkaisunteossa, kun tavoitellaan muutosta tai uusia ja luovia tulokulmia ja ratkaisuja. Normiluova työtapa vaatii aikaa ja sitoutumista yhteiseen ryhmätyöskentelyyn. Jos työelämä ja sen arki näyttäytyy hektisenä ja kiireisenä, voi normiluova ajattelu tarjota mahdollisuuden antaa aikaa uusien näkökulmien syntymiseen, rutiinien syrjään laittamiselle sekä kiinnostuksen suuntaamista oman itsen ja toisten ajattelun ja arvojen taustoihin.

Jahnken (Emt.) toimittama normiluova materiaali on saatavissa ruotsin- ja englanninkielisenä. Tällaisen materiaalin saaminen olisi tervetullutta myös muilla kotimaisilla kielillä. Opetushallitus on vuonna 2019 tuottanut toisen asteen oppilaitosten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöhön Mukana! –oppaan (Honkala, Lempinen, Nousiainen, Onwen-Huma & Salo 2019). Oppaassa on paljon tietoa, sanastoa ja toimintaohjeita, joita voi hyödyntää myös normiluovassa ajattelussa ja innovaatioissa.

Kirjoitus on tuotettu Opetushallituksen rahoittamassa Tilaa olla mukana! -hankkeessa.

Kirjoittaja

Jari Karttunen, lehtori

Kirjoittaja toimii opettajankouluttajana JAMK Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lähteet

Honkala Satu, Lempinen Miko, Nousiainen Katriina, Onwen-Huma Hanna, Salo Aija & Vacker Riikka 2019. Mukana! Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö toisella asteella. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2019:4a. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/mukana-tasa-arvo-ja-yhdenvertaisuustyo-toisella-asteella.

Jahnke Michael (toim.) 2016. NOVA – Verktyg och metoder för normkreativ innovation. Kirjoittajat: Alves Mariana, Ehrnberger Karin, Jahnke Marcus ja Wikberg Åsa. Vinnova – Verket för innovationssystem. Tukholma: E-Print.

Sandred Jan 2021. Utmana förutfattade meningar och skapa innovationer. Vinnova-blogi 16.2.2021. https://blogg.vinnova.se/tag/normkreativitet/.

Tutustu myös! Hankkeet tasa-arvoa edistämässä:

Naiset tasa-arvoisesti uralle – NAU! -hanke: https://tasaarvoisestiuralle.fi/ 

Potentiaali: https://www.potentiaalihanke.fi/

Tasa-arvoa ja reformia 2020: https://www.haaga-helia.fi/fi/tasa-arvoa-ja-reformia

Tilaa olla mukana 2021: https://www.haaga-helia.fi/fi/tilaa-olla-mukana-tasa-arvoa-ja-yhdenvertaisuutta-oppilaitosten-arkeen

 

 

Kuvat: Unsplash / Vlad Hilitanu, Vinnova (kuvalähde)