SYVÄT JUURET SÄHKÖVATKAIN KUULUU JUHLAAN VIIMEINEN UNI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SYVÄT JUURET SÄHKÖVATKAIN KUULUU JUHLAAN VIIMEINEN UNI"

Transkriptio

1 Helsinki juhlii Mitä vanhaa on vanhojenpäivässä? Yhtä juhlaa Sederholmin talossa SOFIA 2B/2007 What a Feast! in the Sederholm House W Vilken fest! i Sederholmska huset Alla hjärtans dag och Halloween JOULUKUKKIEN SYVÄT JUURET SÄHKÖVATKAIN KUULUU JUHLAAN VIIMEINEN UNI

2 Sisältö Juho Nurmi 4 HELSINKI JUHLII SIVU 13 Vanhojenpäivä tarjoaa romantiikkaa ja kaihoa menneeseen mutta seuraa silti aikaansa: vuoden 1984 vanhan käyttämä, äidin tekemä vaaleanpunainen unelma ei enää parikymmentä vuotta myöhemmin sopinut tyttärentyttären makuun. Juho Nurmi SIVU 10 8 ALLA HJÄRTANS DAG OCH HALLOWEEN 10 SÄHKÖVATKAIN KUULUU JUHLAAN 13 MITÄ VANHAA ON VANHOJENPÄIVÄSSÄ? 18 VIIMEINEN UNI Kuolleiden lasten valokuvat 20 JOULUKUKKIEN SYVÄT JUURET 23 MAKEITA MUISTOJA SATAVUOTIAS VAPPUKUKKA 24 YHTÄ JUHLAA -NÄYTTELY 28 WHAT A FEAST! SIDAN 8 Nutidens Halloween är en blandning av gamla myter och effektiv marknadsföring. SIVU 20 Uutuusjoulukukilla on usein pitkä historia takanaan. Joulukaktuksia tarjottiin helsinkiläisten joulukoristeiksi jo 1870-luvulla. Joulukortti 1940-luvulta. SIVU 10 Sähkövatkain oli luvulla muodikas häälahja, jolla perheenäiti pyöräytti kätevästi niin vispipuuron kuin kermakakun lasten syntymäpäiviksi. Juho Nurmi S ofia HELSINGIN KAUPUNGINMUSEON ASIAKASLEHTI / HELSINGFORS STADSMUSEUMS KUNDTIDNING 2B/2007 YHTÄ JUHLAA on Sofia-lehden erikoisnumero. VILKEN FEST är ett specialnummer av tidningen Sofia. NÄYTTELYN SISÄLTÖ / UT STÄLLNINGENS INNEHÅLL Anna Finnilä, Jere Jäppinen, Riitta Pakarinen NÄYTTELYJULKAISUN TOIMITUS / UTSTÄLLNINGSPUBLIKATIONENS REDAKTION Jere Jäppinen ULKOASU/LAY OUT Lagarto / Jaana Jäntti ja Arto Tenkanen, WSPGroup / Natalia Martamo KIRJAPAINO/TRYCK Erikoispaino Oy ISSN

3 YHTÄ JUHLAA JUHLAHETKET hilpeät, hartaat, surulliset tai arvokkaat toimivat vastapainona arjelle, ja niiden muisto kantaa meitä pitkälle päivien tasaisessa juoksussa. Miltei aina juhlat liittyvät erilaisiin siirtymiin: syntymästä ja lapsuudesta nuoruuden kautta aikuisuuteen ja kuolemaan, tai talvesta kevääseen ja kesään, pimeydestä valoon. Monet juhlan ulkoiset piirteet voi tunnistaa kulttuurista riippumatta. Juhlaan kuuluvat yhdessäolo, jaetut ilon, surun tai kunnioituksen tunteet, ruoka ja juoma, puheet, laulut ja muu ohjelma. Juhla eri muodoissaan kuuluu syvästi ihmisenä olemiseen sekä yksilönä että yhteisön jäsenenä. Juhlaperinteet muuttuvat kuten koko kulttuurimme. Vuotuisjuhliin tulee uusia muodikkaita lisiä, tai omaksumme kokonaan uusia juhlia joko uusien väestöryhmien asettuessa aloilleen tai puhtaasti maailmanlaajuisen kaupallisen kulttuurin vaikutuksesta. Tämä Sofian erikoisnumero täydentää Sederholmin talon Yhtä juhlaa -näyttelyä, jossa kerrotaan muuttuvista helsinkiläisistä juhlaperinteistä. Tavoitteenamme ei suinkaan ole käsitellä kattavasti kaikkia mahdollisia juhlia vaan luoda tuttuihin juhliin uudenlaisia näkökulmia. Näyttely esittelee myös vanhojen ja uusien vähemmistöjemme juhlaperinteitä. Yhtä juhlaa -näyttelyllä haluamme juhlistaa myös Sederholmin taloa sen täyttäessä tänä vuonna 250 vuotta. Mukavia juhlahetkiä lehden ja näyttelyn parissa! TIINA MERISALO museonjohtaja VILKEN FEST! FESTSTUNDER muntra, andaktsfulla, sorgliga eller värdiga fungerar som motvikt till vardagen och minnet av dem bär oss vidare i dagens jämna takt. Nästan alltid hör festerna samman med olika övergångsskeden; från födsel och barndom, genom ungdomsåren till vuxenhet och död, eller från vinter till vår, från mörker till ljus. Många festers yttre kännetecken är liknande, oberoende av kultur. Till festen hör samvaro samt tillsammans upplevda känslor av glädje och sorg. Även mat och dryck, tal och sång, samt annat program är ofta viktiga. Fester av olika slag hör starkt samman med att vara människa, både som individ och medlem av samhället. Festtraditionerna, liksom hela vår kultur, förändras. Årligen återkommande fester får moderna inslag, eller så tar vi till oss helt nya fester, antingen av andra folkgrupper eller genom inflytandet av kommersiell kultur. Detta specialnummer av Sofia-tidningen kompletterar Sederholmska husets Vilken fest! utställning, som beskriver festtraditioner i Helsingfors. Vårt mål är dock inte att beskriva alla slag av fester, utan att skapa nya synvinklar. Utställningen beskriver även våra gamla och nya minoriteters festtraditioner. Med Vilken fest! vill vi även fira det 250-åriga Sederholmska huset. Juho Nurmi Viisivuotiaan tähtitytön naamiaisasu vuodelta En femårig stjärnflickas maskeraddräkt från år Trevliga feststunder både tillsammans med tidningen och utställningen! TIINA MERISALO museidirektör 3 YHTÄ JUHLAA

4 HELSINKI JUHLII TEKSTI: RIITTA PAKARINEN, YKSIKÖNPÄÄLLIKKÖ KUVAT: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO Helsingissä juhlitaan jossain muodossa joka päivä. Useimmiten juhlat ovat yksityisiä ja vieraat on niihin erikseen kutsuttu. Helsingissä vietetään kuitenkin ympäri vuoden myös kaikille kaupunkilaisille avoimia yhteisiä juhlia. OSA KAUPUNKIJUHLISTA on kalendaarisia, vuodenkiertoa noudattavia juhlia ja kansallisia muisto- tai merkkipäiviä, osa satunnaisempia merkittäviin tapauksiin liittyviä kertaluonteisia juhlia ja kaupunkilaisille järjestettyjä tapahtumia. Yhteiset juhlat kokoavat kaupunkilaiset tai samanhenkiset ihmiset yhteen ja siten rakentavat ja vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta. JUHLAVALOJA JA VALON JUHLIA Vanhimmat yhteiset julkiset juhlat liittyivät hallitsijoiden kruunauksiin, nimi- ja syntymäpäiviin ja heidän vierailuihinsa. Niitä juhlittiin jo Ruotsin aikana, ja perinne jatkui keisariaikana 1800-luvulla. Merkittäviin kaupunkijuhliin liittyi aina juhlavalaistus, ilotulitus ja juhlakoristelu. Kuningas- tai keisarivierailun aikana kaupunki koristeltiin lipuin ja köynnöksin ja valaistiin soihduin ja ikkunoille asetetuin kynttilöin. Keisari Nikolai I:n vierailun kunniaksi järjestettyjen juhlatanssiaisten aikana kesällä 1833 Senaatintoria valaisi soihtua ja kynttilät talojen ikkunoilla. Kahden kynttilän sytyttäminen ikkunalle juontaa juurensa kuningas Kustaa II Aadolfin kuoleman muistopäivän vietosta 1600-luvulta. Sittemmin kynttilät sytytettiin myös kuninkaan ja keisarin merkkipäivien kunniaksi. Tapa siirtyi luontevasti Suomen itsenäisyyspäivään, jonka pimeää iltaa valaisevat Helsingissä lisäksi ylioppilaiden soihtukulkue ja tuhansien kynttilöiden valomeri hau- tausmailla. Kynttilöiden sytyttäminen omaisten haudoille pyhäinpäivänä, itsenäisyyspäivänä ja jouluaattona on ruotsalaisperäinen tapa, joka yleistyi Suomessa toisen maailmansodan jälkeen. Sähkövalon myötä juhlavalaistus yleistyi ja muuttui monimuotoiseksi. Vuoden pimeintä aikaa ovat valaisseet vuodesta 1949 asti Aleksanterinkadun jouluvalot, joiden syttyminen on aikaistunut ensimmäisestä adventista reippaasti marraskuun puolelle kaupallisen joulun ehdoilla. Helsingin ensimmäinen joulukatu oli kuitenkin Kluuvikatu, jonne kauppaliikkeet järjestivät 1930 jouluvalot. Samana jouluna oli Senaatintorilla ensimmäistä kertaa sähkökynttilöin valaistu julkinen joulukuusi. Pimeyden keskelle on valoa tuonut joulukuun 13. päivän iltana myös suomenruotsalaisten juhlaperinteeseen kuuluva Lucia-neito, jonka ensimmäinen julkinen esiintyminen Helsingissä oli sekin vuonna Perinne ei kuitenkaan jatkunut vuoden 1931 jälkeen, vaan Lucia jäi ruotsinkielisten koulujen ja kaupunkilaiskotien juhliin. Julkinen Lucia-juhla elvytettiin 1950 vahvistamaan kielivähemmistön yhteenkuuluvaisuutta. Siitä lähtien Lucia-neito on kynttiläkruununeineen laskeutunut nimikkopäivänään Tuomiokirkon portaita ja ajanut juhlakulkueessa läpi kaupungin kruunausjuhlaansa Messuhalliin, Finlandia-taloon tai muualle. Suuret yleisöjoukot katujen varsille keräävä Lucia-juhla mursi kielirajat 1990-luvulla, ja Lucian päivästä on tullut Helsingissä kaikkien kaupunkilaisten yhteinen valonjuhla. KARNEVAALEJA JA AATETTA Vappu on vanha eurooppalainen kevääntulon juhla ja kaikista kaupunkijuhlista näkyvin ja riehakkain. Helsingin koleiden säiden takia ylioppilaat pitivät kevätjuhlansa 1800-luvulla usein vasta toukokuun puolivälissä Floran päivänä. Kuuluisin kevätjuhlista vietettiin 1848 Toukolassa Kumtähden kentällä, jossa Maamme-laulu laulettiin ensi kerran luvun lopulla ylioppilaat siirsivät pysyvästi kevätjuhlansa toukokuun ensimmäiseen. Nykymuotoinen ylioppilaiden ja muidenkin kaupunkilaisten vappu alkaa vapunaattona Havis Amandan lakituksella Kauppatorilla. Lakitusperinteen taustalla on ilmeisesti joidenkin rai- YHTÄ JUHLAA 4

5 lakkaissa juhlatunnelmissa olleiden ylioppilaiden pilailu jonakin 1910-luvun vappuyönä. Mantan vapunaaton keskiyön lakituksesta syntyi perinne viimeistään 1930-luvulla. Lakitus siirrettiin 1978 yleisen järjestyksen nimissä iltakuuteen. Lakituksen jälkeen alkaa osakunnissa ja kaupungilla vappurieha, joka Helsingin keskustassa on muuttunut yhä näkyvämmin nuorison juomingeiksi. Vapunpäivänä ruotsinkieliset ylioppilaat ovat perinteisesti kokoontuneet Kaisaniemeen ja suomenkieliset Ullanlinnanmäelle, jossa traditionaaliset puheet, kuorolaulu ja silliaamiainen ovat joutuneet antamaan periksi trendikkäille runsautta pursuville vappubrunsseille. Valkolakkisten piknikseurueiden seassa on sulassa sovussa lapsiperheitä, nuorisoa ja muita kaupunkilaisia. Työväelle toukokuun ensimmäinen päivä on 1900-luvun alusta asti ollut kansainvälinen mielenosoituspäivä, jolloin on marssittu aatteen puolesta. Vasemmiston puolueiden vappumarssit, punaliput ja poliittiset puheet ovat oleellinen osa helsinkiläistä vappuperinnettä, johon ovat oman lisänsä tuoneet myös porvarillisten puolueiden vappujuhlat. Vappuun kuuluu myös markkinahumu. Ilmapallot, serpentiinit, vappuhuiskat ja -hatut ja tekonenät nostattavat karnevaalitunnelmaa ja antavat jokaiselle tilaisuuden osallistua juhlaan täysin rinnoin. Kunniaportteja pystytettiin hallitsijoiden Helsinginvierailujen kunniaksi jo luvulla. Perinne eli vielä Aleksanteri III:n vieraillessa elokuussa 1885, jolloin kunniaportti oli Esplanadin päässä. Piirros julkaisusta Heidän Keisarillisten Majesteettiensa matkustus Suomessa v SANKARIEN JUHLAT Helsingissä on juhlittu myös kansallisia suurmiehiä. Suurmieskultti alkoi 1800-luvulla akateemisissa piireissä kansallisuusaatteen ja romantiikan innoittamana. Ensimmäinen kansallinen suurmies Volker von Bonin Harald Rosenberg Svensk-Finlands Lucia 1968 Ingeborg Spiik laskeutuu Tuomiokirkon portaita. Olympiasankarin vastaanotto Eteläsatamassa. Kestävyysjuoksija Ville Ritola voitti Pariisin olympialaisissa 1924 neljä kulta- ja kaksi hopeamitalia. 5 YHTÄ JUHLAA

6 Kolmio Oy Marsalkka C. G. E. Mannerheimin surusaatto Pohjoisesplanadilla. Hautajaissaatto keräsi katujen varsille tuhansia surijoita. oli J. L. Runeberg, jota juhlittiin jo hänen elinaikanaan. Hänen syntymäpäiväänsä 5.2. vietettiin miltei kansallispäivänä. Runebergin palvonnan muodoksi vakiintui laulutervehdys, jota ylläpitivät ylioppilaat. Heillä oli tapana tervehtiä runoilijaa laululla hänen käydessään Helsingissä. Esplanadin puistossa 1885 paljastetusta Runebergin patsaasta tuli tärkeä kansallinen muistomerkki. Ylioppilaat ovat esittäneet patsaalla laulutervehdyksiään kansallisrunoilijan syntymäpäivänä katkeamatta vuodesta 1886 alkaen. Kaupunki järjesti 1800-luvun lopulla patsaalle juhlavalaistuksen soihduilla tai kaasuliekillä, mikä kertoo patsaan merkityksestä juhlapaikkana. Ennen sotia pohjoismaisilla valtiovierailla oli tapana laskea seppele Runebergin patsaalle. Pääkaupungissa on vietetty suuria kansallisia surujuhlia jonkun merkkihenkilön kuoltua. Rakastetun lehtimiehen ja satusedän Zachris Topeliuksen hautajaiset maalikuussa 1898 olivat suurin surujuhla, joka Helsingissä oli siihen mennessä vietetty. Marsalkka Mannerheimin hautajaiset helmikuussa 1951 oli valtava kansallinen surujuhla, joka keräsi tuhansittain kansalaisia surusaaton reitille Suurkirkosta Hietaniemen hautausmaalle. Sankka joukko helsinkiläisiä oli saattamassa myös säveltäjämestari Jean Sibeliusta viimeiselle matkalle Suurkirkosta kohti Ainolaa syksyllä Pääkaupunkina Helsinki on saanut usein ensimmäisenä juhlia maailmalta palaavia voittajia kansallisina sankareina. Nuoren tasavallan omanarvontuntoa 1920-luvulla kohottaneet voittoisat olympiaurheilijat otettiin riemuiten vastaan Eteläsatamassa ja kuljetettiin autosaattueessa läpi kaupungin Pallokentälle kansan juhlittaviksi. Nykyajan sankarit saapuvat lentokentälle, ja juhlatunnelmat välittää television Urheiluruutu kaikille suomalaisille. Kauan unelmoidut, jo mahdottominakin pidetyt voitot ovat riehaannuttaneet helsinkiläiset spontaaniin juhlintaan kaduille ja kapakoihin kuten jääkiekkoilun maailmanmestaruus Toukokuussa 2006 euroviisuvoittaja Lordi-yhtyettä juhlittiin kymmenien tuhansien suomalaisten voimin lyhyellä varoitusajalla järjestetyssä kaikkien aikojen kansanjuhlassa Kauppatorilla. Reijo Pasanen 1978 Helsingin juhlaviikkoihin liittyvät Kaivopuiston konsertit ovat kerännet suuret yleisömäärät säistä riippumatta. KULTTUURIEN KIRJOA Helsingin juhlaperinteessä näkyy myös kaupungin vanha ja uusi monikulttuurisuus. Ortodoksisen kirkon värikkäät menot ovat kiinnostaneet helsinkiläisiä jo 1800-luvun alusta lähtien. Ortodoksiseen loppiaiseen liittyvä vedenvihkimisjuhla eli Jordanilla käynti tapahtui 1900-luvun alussa Kataja- YHTÄ JUHLAA 6

7 nokan kanavalla, jossa vesi siunattiin avannossa. Pappien asut, kultaiset käsiristit, suitsutusastiat, jääristi ja sotilasparaati tekivät juhlasta vaikuttavan. Juhlan näkyvyydellä haluttiin korostaa venäläisyyttä ja kertoa ketkä maassa pitävät valtaa. Nykyään ortodoksien juhlallisesta pääsiäisyön jumalanpalveluksesta kirkon kiertoineen on tullut osa monen luterilaisenkin helsinkiläisen pääsiäistä. Pääsiäisyön palveluksesta on tullut niin suosittu, että seurakunta on joutunut jo vuosia jakamaan sinne pääsylippuja. Myös luterilainen pääsiäinen on jalkautunut kaupungille, kun Ristin tie -kärsimysnäytelmä on kiertänyt pääsiäislauantaina Helsingin kaduilla ja saanut mukaansa tuhatmäärin pääsiäistunnelmaa hakevia kaupunkilaisia. Tämän päivän monikulttuurisuus on tuonut oman lisänsä Helsingin juhlaperinteisiin. Muslimien paaston, ramadanin, päätöspäivänä saattaa kaupungilla nähdä paljon juhlavaatteisiin pukeutuneita maahanmuuttajia matkalla paastonpäätösrukoukseen ja sen jälkeiselle juhla-aterialle. Kansainvälisyyteen ja maahanmuuttajien kulttuureihin keskittyvää Maailma kylässä -festivaalia on vietetty Kaisaniemessä vuodesta 1995 alkaen. Uusimpia kaupunkijuhliamme ovat kiinalainen uusivuosi ja irlantilaisten Pyhän Patrickin päivä, joita on tehty viime aikoina tutuksi helsinkiläisille. Kari Hakli Heidi Richert Kiinalainen uudenvuoden juhlinta esittäytyi helsinkiläisille Lasipalatsin aukiolla Ohjelmaan kuului myös lohikäärmetanssi. FESTIVAALIEN KAUPUNKI Kaupungin julkinen juhlakulttuuri elää ja muuttuu jatkuvasti. Helsingistä on tullut parissakymmenessä vuodessa kulttuuri- ja taidefestivaalien luvattu kaupunki, jossa kaupunkilaiset yhä suuremmassa määrin itse tekevät juhlan. Klassiseen musiikkiin keskittyneet Sibeliusviikot ovat muuttuneet Helsingin juhlaviikoiksi, jotka tarjoavat jokaiselle jotakin kulttuurin alalta: musiikkia, teatteria, sirkusta, näyttelyitä Todellisiksi kansanjuhliksi ovat muodostuneet juhlaviikkojen Kaivopuiston konsertit, joihin rock- ja popmusiikin ystävät ovat tulleet kauempaakin nauttimaan kotimaisista ja ulkomaisista tähdistä. Loppukesän megatapahtuma kaupungissa on Taiteiden yö, jota on vietetty vuodesta 1989 lähtien. Tapahtuma alkoi kirjakaupan järjestämästä kirjojen yöstä ja laajeni lyhyessä ajassa koko kaupungin kattavaksi suosituksi helsinkiläisten omaksi kulttuurijuhlaksi. Vuosi 2000 oli Helsingissä yhtä juhlaa: uusi vuosituhat aloitettiin tavallista komeammalla ilotulituksella ja läpi vuoden juhlittiin Euroopan kulttuurikaupunkivuoden ja Helsingin 450-vuotisjuhlavuoden tapahtumia. Kaupunkilaisten yhteisiä juhlia alkaa olla jo niin paljon, että ne ovat jo miltei arkipäivää. Vanhan Helsingin asukkaita kaupungin 450- vuotisjuhlien historiallisessa kulkueessa Helsinki-päivänä Havis Amandan lakitus on lähtölaukaus vapun juhlinnalle. Pronssineidon kuntoa varjellakseen lakittajat joutuvat nykyään turvautumaan tekniikan apuun. 7 YHTÄ JUHLAA Juho Nurmi 2007

8 Gulliga och ibland sockersöta Valentindagskort har skickats i Finland sedan 1980-talet. Nya fester och seder har gjort sitt intåg i vårt land. Har de kommit för att stanna? Utgör de ett kulturellt hot? Festerna väcker blandade känslor, framförallt då de konkurrerar med väletablerade högtider. TEXT: ANNA FINNILÄ, MUSEILEKTOR BILDERNA: HELSINGFORS STADSMUSEUM VILL DU BLI MIN VALENTIN? I början av februari är många skyltfönster fulla av ljusröda hjärtan, rosor, ballonger, mjukisdjur, karameller och romantiska vykort. Affärsmännen försöker på olika sätt få folk att uppmärksamma sina vänner och sin käraste. Alla hjärtans dag, Saint Valentine s Day, hör till våra nyaste festtraditioner. För tre decennier sedan var det bara utbyteselever och vänner av amerikanska serietidningar och filmer som kände till dagen. Kommersiella företag, hjärtorganisationer och Röda korset lanserade firandet av Alla hjärtans dag i början av 1980-talet. Dagen upptogs i kalendern Försäljningen av gulligt krimskrams och söta vykort har ökat år för år. Men alla vill inte fira dagen. Många anser att Alla hjärtans dag är en ytlig och kommersiell fest som affärsmännen hittat på. Firandet av helgonet St Valen tin uppstod dock redan på medeltiden i Frankrike och England. Det finns flera legender om martyrer som hette Valentinus. Enligt den mest kända berättelsen var Valentin en kristen som levde i Rom och led martyrdöden 14 februari år 269 efter att ha trotsat kejsar Claudius förbud att viga älskande par. Kejsaren ville ha ogifta krigare i sin armé. Innan Valentin avrättades lyckades han smuggla ut ett kort till sin käresta. Kortet var undertecknat din Valentin. RÖDA ROSOR OCH HJÄRTFORMADE KORT Småningom blev Valentindagen en festdag för unga och förälskade. På medeltiden skrev man kärleksbrev på rim och på 1800-talet började man trycka utsirade romantiska kort som var utsmyckade med sidenband och spetsar. Dagen har också firats med ALLA HJÄRTANS DAG OCH TVÅ NYKOMLINGAR BLAND DE ÅRLIGA FESTERNA HALLOWEEN olika parbildningslekar. Seden att på lek para ihop flickor och pojkar är känd sedan gammalt även i Finland, men denna tradition har varit förlagd till pingsten. I Sverige har skolelever under de senaste decennierna firat Alla hjärtans dag med att ge blommor till varandra. En röd ros betyder kärlek, en vit ros vänskap och en ljusröd eller gul ros signalerar YHTÄ JUHLAA 8

9 om starkt intresse. Det är snopet att bli utan en ros visar en undersökning som Nordiska museet har gjort bland skolelever. Seden att ge blommor till varandra den 14 februari är inte tills vidare utbredd i vårt land, men vi skickar kring två miljoner kort till våra vänner. SPÖKFEST I HÖSTMÖRKRET Den andra innovationen i det finländska feståret, Halloween, slog igenom hos oss i början av talet. Dags- och veckotidningar presenterade detaljerat den nya festen och dess historia. Vissa medier noterade sambandet mellan Halloween och den gamla skördefesten kekri. En del välkomnade glatt en ny karneval i höstmörkret, medan andra uppfattade festen som ett kulturellt hot. Enligt kritikerna konkurrerade en hednisk fest med Alla helgons dag som är en allvarsam familjehögtid. Halloween eller egentligen All Hallows Eve betyder allhelgonaafton och dagen firas den 31 oktober. Alla helgons dag, som ursprungligen firades 1 november, infördes på 700-talet som en fest för de helgon som inte hade egna dagar i kalendern. Halloween har rötter i den förkristna keltiska nyårsfesten Samhain som firades för att sommaren var slut och vintern började. Under Samhain upplöstes gränserna mellan levande och döda, mellan nuet och det förflutna och inga normala förhållanden rådde. Enlig folktron återvände de döda hem denna natt och behövde vägledas med ljus och eldar. Brasor tändes också för att skrämma bort onda andar som ansågs vara i farten på natten. Gränsnatten firades med upptåg, utklädsel och tiggeri. Folk bar ljusförsedda rovor utskurna till grimaserande ansikten, vilka kallades för Jack-o -lanterns. Enlig en sägen föreställde dessa lyktor den irrande själen efter smeden Jack som varit för ond för att komma till himlen, men som inte heller släpptes till helvetet eftersom han hade överlistat djävulen. Jack hällde glödande kol i rovorna för att lysa upp sin osaliga vandring på jorden. Senare har rovorna ersatts med pumpor. spreds traditionen till Förenta staterna med irländska invandrare. I Amerika utvecklades Halloween till en populär höstkarneval som firas både av unga och gamla. Barn klär sig till spöken, vampyrer, häxor och benrangel, tigger godis av grannarna och hotar med olika straff, såsom tomatkastning på fönster ( trick or treat ). I storstäder ordnas festliga Halloween-parader. I Finland har Halloween främst slagit igenom i restaurangvärlden samt i daghem och skolor där man ordnar maskerader. Affärernas utbud av Halloween-prylar säljer bra. Men alla godtar inte utvecklingen. En del människor vill värna om de inhemska traditionerna och de betraktar de nya festerna och den allmänna amerikaniseringen i samhället med stor misstänksamhet. För 25 år sedan förutspådde en forskare att Alla hjärtans dag kommer att etablera sig i Finland, men att Halloween inte kommer att slå rot, eftersom vi har en egen stark påskhäxtradition. Alla hjärtans dag firas numera rätt allmänt i vårt land, tiden får visa om Halloween blir en lika populär tradition. Halloween-prylarna är ofta dekorerade med pumpor och mytologiska skräckmotiv. BUS ELLER GODIS? Trots olika försök lyckades man inte utplåna det hedniska firandet och Halloween fortlevde som en blandning av hedniskt och kristet. På 1800-talet Juho Nurmi 9 YHTÄ JUHLAA

10 Täytekakku ja lahjapaketit ovat iloisen juhlan tunnusmerkkejä. Suomessa sähkövatkaimet ovat kuuluneet 1950-luvulta lähtien olennaisena osana hää- ja syntymäpäiväjuhliin sekä äitienpäivän ja joulun viettoon niin lahjoina kuin työvälineinä täytekakun valmistuksessa. TEKSTI: ELINA KALLIO, INTENDENTTI KUVAT: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO, MUSEOVIRASTO SÄHKÖVATKAIN KUULUU JUHLAAN Vatkaimella 1950-luvun äiti saattoi pyöräyttää helposti vaikkapa kermakakun kolmivuotispäivän kunniaksi. Kuva Kodin neuvokki -sarjan osasta Juhlat kodissa vuodelta SEKÄ KOTILEIVONNAISET että konditoriatuotteet maistuivat suomalaisille sodan ja säännöstelyvuosien jälkeen, mikä näkyi sokerin ja rasvan kulutuksen nousuna 1950-luvulla. Täytekakku oli kahvipöydän kruununa usein pienemmilläkin kutsuilla ja ainakin isommissa syntymäpäiväjuhlissa sekä jouluna. Suurin osa kaupunkilaisperheistä siirtyi ostoleipään viimeistään 1950-luvulla, mutta pullaa ja muita makeita leivonnaisia sen sijaan leivottiin edelleen kotona. Sähkövatkaimella täytekakun sokerikakkupohjan vatkaaminen kävi huomattavasti kevyemmin ja nopeammin kuin käsin. Vatkain oli näppärä myös kerman vatkaamisessa, kun kermavaahto alkoi syrjäyttää voikreemin täytekakun kuorrutuksena ja täytteenä. Leipominen muuttui kaupunkilaisperheissä luvulla vähitellen viikoittaisesta taloustyöstä harrastukseksi. Myös pakastimen han kinta saattoi innostaa leipomaan, jotta pakkasesta löytyisi tarvittaessa tarjottavaa yllätysvieraille. Lisäksi pakastetuista marjoista sai leivonnaisiin täytettä. Pakastimien yleistyminen lukujen vaihteessa kasvattikin kotileivonnan suosiota. YHTÄ JUHLAA 10

11 MONIKÄYTTÖINEN JA VÄSYMÄTÖN APU KEITTIÖN ASKAREISSA Pienemmät kodinkoneet kuten imuri, kahvinkeitin ja sähkövatkain yleistyivät Suomessa 1960-luvulla sen jälkeen, kun sähköliesi ja jääkaappi olivat tulleet kaupunkilaiskoteihin 1950-luvulla. Kodinkoneiden kehitys oli saanut merkittävän sysäyksen Britanniassa ja Yhdysvalloissa ensimmäisen maailmansodan jälkeen, kun teollisuus houkutteli palvelukseensa nuoria naisia ja kotiapulaisten löytäminen vaikeutui. Kodinkoneet nähtiin perheenemännän uusina ja ahkerina apulaisina, jotka ratkaisisivat palvelijapulan. PHILIPS on väsymätön kodin askareissa oli otsikko Philipsin vuoden 1967 mainoksissa. Kolminopeuksinen sähkövatkain oli mainoksen mukaan monikäyttöinen ja väsymätön apu keittiön askareissa. Braunin sähkövatkain taas suoritti nopeasti kaikki aikaavievät ja väsyttävät työt. Mainokset esittivät sähkövatkaimet nimenomaan väsymättöminä apulaisina, kuten Kenwood mainosti omaa vatkaintaan Sähkökäyttöisten kodinkoneiden ostaja voi joutua perustelemaan hankintansa hyödyllisyyttä muillekin kuin perheenjäsenille, kuten helsinkiläinen postivirkailija kertoo Museoviraston säilyttämässä kyselyvastauksessa: Kyllä ainakin minun tuttava- ja sukulaispiirini ovat kaikki hyväksyneet sähkökäyttöiset talousesineet. Mutta esim. sähkövatkainta ovat muutamat pitäneet hiukan tarpeettomana. Pakastimista olen täällä Helsingissä myös kuullut joidenkin sanovan sitä vähemmän tärkeäksi nimenomaan kaupunkioloissa, koska täällä ovat kaikki kaupat aivan asuntojen vieressä ja koska tuoretta kalaa, lihaa ym. saa aivan nurkan takaa. Juho Nurmi Kenwoodin mainos Kotiliesi 21/1958. Mainokset esittivät sähkövatkaimet perheenemännän ahkerina apulaisina. Kaupunginmuseon kokoelmissa on vuonna 1958 julkaistun mainoksen esittelemä Kenwoodin väsymätön Minor-vatkain. 11 YHTÄ JUHLAA

12 EMÄNNÄN TOIVELAHJA Yllätä äitisi, vaimosi tai tyttäresi näppärällä ADAXyleiskoneella. Tai lahjoita kiireiselle tyttärellesi nopea hiustenkuivaaja tai näppärä matkakuivaaja. ADAX-kenkienkuivaaja tai lämpötuuletin on sopiva koko perheen lahja. Ja emännän toivelahja on ADAXsähkövatkain, oikeastaan pieni keittiön yleiskone. Adax mainosti 1973 joulukuun Kotiliesissä käteviä joululahjavihjeitä koko perheelle näillä kahdella mainoksella, jotka oli selvästi suunnattu perheenpäälle. Joulukuu on aina ollut kodinkoneiden kuten muidenkin kulutustavaroiden mainonnassa selkeä huippu. Kodinkonemainonnan toinen huippu osuu toukokuuhun ja äitienpäivään ja kolmas taas loppukesän säilöntäkauteen, jolloin mainostetaan erityisesti pakastimia. Sähkövatkaimista ja muista kodinkoneista tuli niiden yleistyttyä 1970-luvulla myös suosittuja häälahjoja muiden taloustavaroiden ohella. Sähkövatkaimen lisäosat ja -toiminnot kiinnostivat mahdollisesti sulhastakin, vaikka ruuanlaitto olisi jäänyt morsiamen vastuulle. Museoviraston muistitietokyselyyn vastannut helsinkiläisrouva tosin porasi itse vatkaimellaan: Oli täysin selkeää, että eri tuotteille oli omat kaupat. Siksi tuntuikin kovin erikoiselta, kun 60-luvun alussa Pajusella (lihakauppa) oli teflonpannu-lasivuoka-esittelijä ja sähkövatkain-esittelijä, joten tietenkin sorruin ostamaan itselleni ne jo niiden erikoisuuden vuoksi. Ovat muuten täysin käyttökelpoisia edelleen yli 30v. käytön jälkeen. Vatkaimessa oli myös poran teriä ja kahvimylly, jotka edelleen toimivat ja ovat käytössä. Samaisella poralla oli tosi hyvä työstää Lauttasaaren asunnon seitsemän oven lukkojen vaihto, kun vaihdoin niihin Schlage-lukot. Siis tosi kestäviä tuotteita oli ennen myynnissä. PERUNAMUUSIA JA PUOLUKKAPUUROA Perunamuusin ja vatkatun marjapuuron eli vispipuuron vatkaaminen ovat kermavaahtoa ja kakkutaikinaa arkipäiväisempiä käyttötapoja sähkövatkaimelle ja täytekakkuja toden näköisempi syy sähkövatkaimen yleistymiseen suomalaiskeittiöissä. Oranssi Moulinexin tehosekoitin oli luvun tuote, mutta sähkövatkaimeen liitettäviä tehosekoittimia oli ollut myynnissä jo aiemmin. Yleiskoneet tulivat markkinoille samanaikaisesti sähkövatkaimien kanssa jo 1950-luvulla, mutta ne yleistyivät selvästi hitaammin korkean hintansa vuoksi. Sauvasekoittimet ja kasvissosekeitto taas olivat 1980-luvun hittejä. Tehokas ja testattu eli hyvä lahja: Slevin Ultra-Mix-vatkaimen mainoksessa yhdistyvät kodinkonemainonnan tyypillisimmät mainoslauseet. Mainos on julkaistu Kotiliedessä toukokuussa 1967 äitienpäivän edellä. YHTÄ JUHLAA 12

13 TEKSTI: JERE JÄPPINEN, TUTKIJA KUVAT: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO MITÄ VANHAA ON VANHOJENPÄIVÄSSÄ? Kaupunginmuseolta tiedusteltiin helmikuussa 2006 vanhojenpäivän historiasta. Tutkija kävi työhön ja huomasi pian, ettei vanhojenpäivää ole juuri tutkittu. Edes kaupunginmuseon laajassa kuvakokoelmassa ei ollut yhtäkään kuvaa vanhoista. Helsingin normaalilyseon reaalilinjan vanhat pukeutuivat 1932 isien pukuihin ja pitkäkauluksisiin paitoihin. Päivän ohjelmassa oli vierailuja alaluokkalaisten tunneille, ei muuta. MUSEO PANI TOIMEKSI ja järjesti helmikuussa 2006 vanhojenpäivän aikaan kyselytutkimuksen, jolla kerättiin tietoa ja valokuvia tästä perinteestä Helsingissä. Viestimet ja yleisö innostuivat, ja kysely tuotti yli sata vastausta ja runsaasti kuvia. Niiden pohjalta voi nyt ensi kerran hahmotella vanhojenpäivän vaiheita. NUORI SUOMALAINEN PERINNE Koulun päättymistä on juhlittu kauan. Penkinpainajaisista on tietoja jo 1800-luvun loppuvuosikymmeniltä. Nykyiseen ajankohtaansa penkinpainajaiset asettuivat nykymuotoisten ylioppilaskokeiden myötä 1920-luvulla, ja penkkaritavat rupesivat kehittymään meille tuttuun suuntaan. Tällöin myös lukion toisluokkalaisten rooli koulun vanhimpina alkoi korostua. Samaan aikaan muutkin vanhojenpäivän reunaehdot täyttyivät: oppikouluihin tulvi tyttöjä ja muodin muutos teki pitkistä hameista vanhanaikaisia. Vanhojenpäivällä ei ole esikuvia naapurimaissa, joten tapa lienee syntynyt Suomessa ja nimenomaan suomenkielisissä kouluissa. Suomenruotsalaisissa lukioissa vanhojenpäivää vierottiin suomalaisena tapana 1960-luvun jälkipuolelle asti. Arkadian yhteislyseossa vanhojenpäivänä pukeuduttiin vanhanaikaisesti jo 1940-luvulla. 13 Helsingin uuden yhteiskoulun vanhat Fazerilla Kun kuva julkaistiin Ilta- Sanomissa, pojat joutuivat puhutteluun sikarinpoltosta. YHTÄ JUHLAA

14 Helsingin uuden yhteiskoulun vanhojen illanvietossa keitettiin nakkeja Vanhojenpäivänä käytiin kauan koulua tavalliseen tapaan. Lauttasaaren yhteiskoulun vanhat historiantunnilla Vanhimmat kyselyn tuomat tiedot vanhojenpäivästä helsinkiläiskouluissa ovat 1930-luvun alkupuolelta. Hyvämuistinen 90-vuotias herra kertoi Norssin, silloisen poikakoulun, vanhojen pukeutuneen 1932 isiensä vanhoihin pukuihin. Hänen vaimonsa puolestaan muisti, että Helsingin V yhteiskoulun vanhat askartelivat 1934 pahvista amerikkalaisten ylioppilaiden nelikulmaiset tupsulakit. Vanhojenpäivän vietto oli luvulla vielä harvinaista ja juhlatavat riippuivat kunkin luokan päähänpistoista. Ajatus toisluokkalaisten erikoisasemasta vanhoina levisi silti koulusta kouluun. Ainakin normaalikouluissa juhla oli tuttu, samoin juhlan nimi, vaikka sisältö vaihteli. Jos pukeuduttiin erityisesti, asut korostivat ikää ja kypsyyttä, mutta vanhat vaatteet eivät olleet itsestään selviä. Sodan ankeus ja poikkeusolot katkaisivat monet perinteet, ja myös vanhojenpäivän muistot ovat vähissä. Muuan sota-ajan vanha muisteli, että penkinpainajaisten jälkeen toisluokkalaiset yksinkertaisesti vain totesivat olevansa nyt vanhimpia. PUKUJUHLA LEVIÄÄ KOULUSTA KOULUUN Opettajilla on ollut vuosikymmeniä keskeinen osa vanhojenpäivän järjestelyissä. Meilahden yhteiskoulun vanhat tanssivat liikunnanopettajan johdolla Arkadian yhteislyseon vanhat häiritsemässä alaluokkalaisten tuntia Esko Silvanto Yhdessä helsinkiläiskoulussa, Arkadian yhteislyseossa, vanhojenpäivän vinteiltä ja teattereista haettu pukuloisto nousee oppilaiden muistoista ja albumeista esiin heti sodanjälkeisinä vuosina. Juhlan esiintyminen muodoiltaan vakiintuneena keskellä pula-aikaa vihjaa, että tapa pukeutua vanhojenpäivänä aina nimenomaan vanhoihin asuihin lienee omaksuttu Arkadian yhteislyseossa jo ennen sotaa. Arkadian yhteislyseo poikkesi ajan muista helsinkiläisistä oppikouluista. Teosofitaustaisessa koulussa korostettiin oppilaiden itsenäisyyttä ja luovuutta. Taide- ja taitoaineita pidettiin tärkeinä, opettajien ja oppilaiden välit olivat läheiset ja oppilailla oli jopa itsehallinto. Ulkopuoliset eivät koulua arvostaneet, koska sinne pääsi kuka tahansa. Arkadian yhteislyseon salliva ilmapiiri lienee vaikuttanut siihen, että vanhojenpäivän näyttävä vietto ja vanhoihin pukuihin sonnustautuminen vakiintuivat ensin juuri siellä. Muualla vanhojen pukujen vastaanotto saattoi ensin olla jopa kielteinen. Esimerkiksi Tyttönormaalilyseossa opettajat hyväksyivät sen, että vanhat korostivat 1948 kypsyyttään (muuten kielletyillä) korvarenkailla ja 1949 pukeutumalla huippumuodikkaasti Diorin New lookin mukaan. Mutta kun koulun YHTÄ JUHLAA 14

15 vanhat vuonna 1950 pukeutuivat isoäidin tyyliin, se loukkasi rehtorin mielestä koulun iäkkäitä opettajia. Tapa oli siis vielä uusi ja outo. Vanhojenpäivän pukujuhla alkoi 1950-luvulla levitä Helsingin kouluissa (ja hajatietojen mukaan myös muualla maassa). Arkadian yhteislyseon lisäksi Helsingin Uuteen yhteiskouluun se tuli varhain. Normaalikouluissakin vanhat puvut tulivat pian tavaksi, mutta poikanorssien yritys hakea tyttönorssit kävelylle ja kahville vanhojenpäivänä 1954 oli kaatua Tyttönorssin opettajien vastustukseen. Juhlan leviämistä vauhditti Ilta-Sanomat, joka esitteli 1950-luvulla vanhoja kuvareportaasein. Useimmissa kouluissa opettajien asenne oli myönteinen ja kannustava, mikä osaltaan vakiinnutti tapaa. Vanhojen hartaasti kokoamat asut olivat luvulla yleensä peräisin lähisuvun vinteiltä, joilta saattoi löytyä komeita lukujen vaihteen pukuja. Varakkaat vanhat vuokrasivat pukunsa teattereista, joten tyylikirjo oli melkoinen. Kampaukset ja vähät ehostukset olivat lähes aina kotitekoisia, mutta monet pojat vuokrasivat muhkeita teatteripartoja ja -viiksiä. Mainintoja on myös kansallispukujen käytöstä ja suurpiirteisestä sonnustautumisesta lapikkaisiin ja karvareuhkoihin. Vanhojentanssien puitteet ovat yleensä karut. Vanhat pyörähtelevät Roihuvuoren lukion voimistelusalissa Joskus vanhat pitävät tunteja nuoremmille. Laajasalon lukion vanhat opettivat 1981 päivään sopivan englannin verbin grow. VANHAT KÄYVÄT TANSSIIN Vanhojenpäivään nykyään kiinteästi kuuluvat vanhat tanssit eivät itse asiassa ole kovin vanhoja eivätkä ole kuuluneet kauan päivän perinteisiin. Monet perinteiset vanhat tanssit, kuten Pas d Espagne, Cicapo ja Mignon, ovat lukujen vaihteen muotitansseja ja -sävelmiä, jotka jäivät osaksi ylioppilasosakuntien ja muiden akateemisten piirien suuria juhlia. Vielä 1950-luvulla ylioppilastutkinto tiesi lähes varmaa yliopistoon pääsyä. Osakuntaelämä oli suosittua, joten lukiolaiset, varsinkin tytöt, halusivat oppia vanhat tanssit pärjätäkseen juhlissa. Monissa Helsingin lukioissa akateemisia tansseja opeteltiin luvulla voimistelunopettajan johdolla mutta vasta abiluokan syksyllä. Niitä harjoiteltiin myös teinikunnan juhlissa. Vanhojen tanssien tanssimisesta nimenomaan vanhojenpäivänä kysely tuotti ensimaininnat 1950-luvun alkupuolelta, jälleen Arkadian yhteislyseosta, joka saattaa olla tämänkin tavan kehto. Tanssi levisi pukeutumista hitaammin, ja koulujen välillä oli kauan suuria eroja tanssien laadussa, määrässä ja harjoittelun ahkeruudessa. Vielä 1970-luvun puolivälistä on tietoja tanssittomista vanhojenpäivistä. Tanssit olivat 1980-luvulle asti koulun sisäinen juhla, johon osallistui opettajien lisäksi Vanhojenpäivän illanviettoon on 1970-luvun lopulta lähtien kuulunut ravintolaillallinen, johon Laajasalon lukion vanhat virittäytyivät 1981 luokkatoverin kotona. 15 YHTÄ JUHLAA

16 Tero Suvilammi Nykyajan vanhojenpäivän pukuloistoa Jäähallin monen koulun yhteistanssiaisissa vain alempien luokkien oppilaita. Vanhojenpäivä vaikutti vähemmän koulun arkeen kuin nykyään. Monissa kouluissa vanhojenpäivä oli tavallinen työpäivä, ja vanhat istuivat tunneilla normaalisti pukuleikistä huolimatta. Muissa luokissa saatettiin poiketa hieman häiritsemässä ja joskus vähän opetettiin nuorempia. Usein juhlapäivä näkyi lähinnä välitunneilla vanhojen keikistellessä toistensa kameroille. Vanhojen ilonpito oli hillittyä. Jo 1940-luvulla marssittiin puvut yllä keskustaan leivoskahville mutta usein kahvilasta mentiin suoraan kotiin. Vanhojen illanvietot olivat luvulla satunnaisia ja pienimuotoisia: kokoonnuttiin jonkun luokkatoverin luo eikä nakkeja kummempia herkkuja syöty. Ensimmäiset hajamaininnat vanhojen ravintolapäivällisistä ovat 1960-luvun lopulta ja 1970-luvulta. JUHLAKIELTEISYYDESTÄ ILTAPUKULOISTOON Nuorison aatemaailman radikalisoituessa luvun lopulla valveutuneet oppilaat alkoivat joissakin kouluissa boikotoida vanhojenpäivää turhana pröystäilynä eivätkä menneet edes katsomaan tansseja. SYK:ssa pantiin vanhojenpäivänä lukujen vaihteessa niin ranttaliksi, että juhla kiellettiin vuosiksi. Yleinen juhlakielteisyys leimasi 1970-lukua, mutta vanhojenpäivä sinnitteli kyselyvastausten mukaan hengissä, levisi ja vakiintui, joskin puvut, tanssit ja juhlinta olivat yleensä aika vaatimattomia. Ilmapiiri muuttui jo 1970-luvun lopulla aatteiden talttuessa ja elintason noustessa. Juhlakielteisyys ja perinteiden hylkiminen vaihtuivat yltyväksi juhlainnoksi ja perinteennäläksi. Vanhojen tanssien suosio elpyi lukioissa ja pian myös akateemisissa piireissä uuden polven juhlahaluisten ylioppilaiden aloittaessa opinnot. Vanhojenpäivä levisi 1980-luvulla koko maan lukioihin, myös maaseudulle, ja alkoi saada uusia piirteitä, jotka kertovat vaurastumisesta ja nykyajalle tyypillisestä yksilöllisyyden tavoittelusta. Pukuihin, kampauksiin ja meikkiin alettiin sijoittaa yhä enemmän rahaa, ja vinttien aarteet YHTÄ JUHLAA 16

17 väistyivät vuokrapukujen ja teetettyjen luomusten tieltä eipä 1980-luvun ullakoilla enää kovin upeita vanhoja pukuja ollutkaan. Tanssivalikoima laajeni ja monipuolistui liikunnanopettajien alkaessa etsiä omaperäisiä uutuuksia. Koko komeuden rahoittajina vanhemmat alkoivat vaatia osaansa, ja tuli tavaksi kutsua heidät katsomaan tansseja, joko koulun päiväjuhlaan tai iltatilaisuuteen vanhojenpäivän aattona. Myös vanhojen oma iltajuhla muuttui ylellisemmäksi ravintolaillallisen vakiintuessa osaksi vanhojenpäivää. Vanhojenpäivä on alkanut parin viime vuosikymmenen aikana muistuttaa televisiosta ja elokuvista tuttuja amerikkalaislukioiden prameita prom-päätöstanssiaisia. Pukujen historiallisuus ja vanhuus on vaihtunut ajanmukaiseen, paljastavaan iltapukueleganssiin. Yksilöllisyyttä haetaan mielikuvituksellisilla luomuksilla, ja joillakin on varaa jopa kahteen asuun. Pukuloiston ikuistaa ammattivalokuvaaja. Myös tanssiohjelmassa, etenkin vuodesta 1992 lähtien Jäähallissa järjestetyissä suurtanssiaisissa, on entisestään loitottu perinteisistä vanhoista tansseista, joiden oheen on koottu monentyylinen tanssikirjo. Vanhojenpäivästä on tullut koulua, koteja ja lähiseutuakin yhdistävä ponnistus. Koulut ovat luoneet päivään lisähohtoa kuten nuorempien oppilaiden tarjoilemia juhlalounaita ja huolella askarreltuja koristeita. Tanssia ei säestä enää nauhuri vaan yhtye. Ankarasti harjoitelluilla tansseilla ilahdutetaan paitsi koulutovereita ja vanhempia myös läheisten palvelutalojen ja päiväkotien väkeä. Joissakin kouluissa vanhojen vanhemmillekin pide tään tanssitunteja, jotta juhlapyörähtely sujuisi sulavasti. PÄIVÄ PRINSESSANA Vanhojenpäivä on säilyttänyt suosionsa yli puoli vuosisataa. Perinteen elinvoimaa on pitänyt osaltaan yllä sen kasvatuksellinen tarkoituksenmukaisuus. Remuisia ja uhmakkaita penkinpainajaisia seuraa opettajien kannalta kätevästi vanhojenpäivä, joka korostaa arvokasta ja kurinalaista käytöstä ja hyviä tapoja. Opettajilla onkin kauan ollut vanhojenpäivän valmisteluissa keskeinen osa. Vanhojenpäivän perinteitä kantavat naiset, tyttöjen liikunnanopettajat ja tyttöoppilaat, joista useimpia kauniiksi ja naiselliseksi laittautuminen ja tanssi ovat kiehtoneet halki aikain. Monet tytöt haaveilevat vanhojenpäivästä jo yläasteella, ja pari saatetaan varata vuosia etukäteen. Poikapulaa potevissa lukioissa kavaljeereja lainataan muista kouluista ja kierrätetään kaksissakin tansseissa. Asu on monelle vanhalle se pienempi pulma Vanhojenpäivä on muiden koulutapojen tavoin konservatiivinen juhla, joka on muuttunut vain vähän 50 vuodessa. Ulkoiset muutokset selittää elintason nousu, joka on kasvattanut juhlahalua ja valmiutta sijoittaa juhliin rahaa. Juhlan toistuminen samannäköisenä kuuluu vanhojenpäivän luonteeseen: nuoremmat oppilaspolvet haluavat kokea saman elämyksen, jota he ovat ihailleet tanssisalin reunalta. Siksi juhlassa ilmenee vain pieniä persoonallisia lisiä ja sävyjä eikä itse peruskaavaa haluta muuttaa rajusti. Nykyajan vanhojenpäivän yliviritetyn loiston ytimessä sykkinee myös romanttinen haave saada viettää edes kerran päivä prinsessana. Akateemisten juhlasalien ovet aukenevat yhä harvemmille, eikä satuhäitäkään kovin monen kohdalle osu. Saattaa olla, että moni neitonen aavistaa vanhojenpäivän, lukiovuosien huippukohdan, jäävän elämän ensimmäisiksi ja viimeisiksi iltapukutanssiaisiksi. KIRJALLISUUTTA SUOMALAISISTA JUHLISTA Juhlat ovat kaikkein perusteellisimmin tutkittuja kulttuuri-ilmiöitä. Niinpä tässä tarjotaan vain muutamia yleisteoksia, joiden avulla pääsee helposti syvemmälle suomalaisiin juhlaperinteisiin. JOULU JOUTUI. Juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura eli SKS JUHANNUS AJALLAAN. Juhlia vapusta kekriin. SKS JUHLAKIRJA. Suomalaiset merkkipäivät. SKS KAHDEN KAUPPA. Juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia suomalaisista häistä. SKS Karjalainen, Sirpa: JUHLAN AIKA. Suomalaisia vuotuisperinteitä. WSOY Karjalainen, Sirpa & Korhonen, Teppo & Lehtonen, Juhani U. E.: UUSI AJANTIETO. WSOY LASTEN JUHLAT. Rotinoista rippikouluun. SKS PÄÄSIÄINEN. Juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia. SKS Vilkuna, Kustaa: VUOTUINEN AJANTIETO. Otava Vuolio, Kaisu: SUOMALAINEN JOULU. WSOY YHTÄ JUHLAA

18 VIIMEINEN UNI TEKSTI: Valokuvaajat ovat aina ikuistaneet ihmiselon tärkeitä hetkiä, ilon ja surun juhlia. Joskus ensimmäinen ja ainut valokuva liittyi elämän viimeiseen taitekohtaan kuolemaan. Daniel Nyblin KUOLLEIDEN LASTEN VALOKUVAT Tuntematon vauva on tuotu 1880-luvulla kuvattavaksi Nyblinin ateljeeseen ennen hautausta. Pienokainen on puettu kauniisiin vaatteisiin ja arkku koristeltu vihreillä lehdillä. VALOKUVAUKSEN yleistyttyä 1800-luvun puolivälissä oli ammattivalokuvaajan ottama kuva monille kallis hankinta. Varallisuudestaan riippumatta ihmiset kuitenkin pyrkivät hankkimaan itsestään tai omaisistaan kuvan elämän tärkeissä taitekohdissa, myös kuoleman kohdatessa. Kaupunginmuseon kokoelmien keskeisten valokuvaajien ja kuvaamoiden, Eric Sundströmin, Daniel Nyblinin ja Atelier Apollon, negatiiveissa on lukuisia kuvia vainajista, myös lapsista. Kuvat pysäyttävät katsojan ja kysymykset nousevat mieleen: Mikä on ollut lapsen kohtalo? Miksi hänestä on haluttu valokuva vainajana? SATU SAVIA, TUTKIJA KUVAT: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO ei ole ollut. Entisajan ihmisten arjessa kuolema oli jatkuvasti läsnä, sillä kuoleminen tapahtui kodeissa. Silloin koko perhe valvoi kuolevan vuoteen ääressä ja omaiset valmistelivat hänet viimeiselle matkalleen. Ennen hautajaisia, kirkolle lähdettäessä, vainaja oli avoimessa arkussa kotona. Oli tapana, että kuolleesta otettiin yhdessä omaisten kanssa tuolloin viimeinen valokuva. Kuolemaan liittyy edelleen yhteisöllisiä rituaaleja kuten hautajaiset ja muistotilaisuudet. Hautajaisten avulla ilmaistaan yhteistä surua ja ahdistusta, joita sanat eivät pysty kertomaan. Hautajaiset luovat sukulaisten välille yhteyttä ja yhteenkuuluvuutta. Kontakti vainajaan sen sijaan on nykyisin vähäinen vain harvat meistä näkevät kuolleita ovathan kuolleet hautajaisissa useimmiten suljetuissa arkuissa. Myös vainajan valokuvaaminen tuntuu monista nykyisin epäsopivalta ja makaaberilta. Kuolleen kuvaamisesta on tullut tabu, jota se ei entisaikoina ollut. LAPSEN KUOLEMA ENTISAIKAAN Nykyisin kuolema liitetään vanhuuteen. Menneinä vuosisatoina kuolema kuului mihin ikään tahansa. Lapsikuolleisuus oli suuri, ja vielä 1800-luvun lopullakin alle vuoden vanhoista kuoli lähes 14 %. Lapsen kuolema synnytyksessä tai aivan pienenä LÄSNÄ OLEVASTA PIILOTETTUUN KUOLEMAAN Nyky-yhteiskunnan ja kuoleman välinen suhde on hyvin ristiriitainen. Toisaalta kuolema halutaan torjua ja piilottaa, toisaalta kuolemaa nostetaan entistä enemmän ja suorasukaisemmin esiin julkisuudessa. Esimerkki kuoleman piilottamisesta on sen siirtyminen kotioloista laitoksiin ja sairaaloihin. Aina näin Atelier Apollo Taimi Hildén kuoli 4-vuotiaana 1911 jäätyään kaatuneen reen alle kotipihallaan Helsingissä. Pienen vainajan päässä on myrttikruunu ja kädessä kieloja. Pää on käännetty kohti kameraa. Arkku on nostettu valokuvausta varten pöydälle ja huone on koristeltu suurin huonekasvein. YHTÄ JUHLAA 18

19 oli vanhemmille todellinen uhka. Lapsia kuoli paljon erilaisiin rokkoihin, hinkuyskään, keuhkokuumeeseen, koleraan, lavantautiin, ripuliin ja muihin likaisen veden aiheuttamiin tauteihin. Lapsen kuolema oli tavallinen niin köyhissä kuin rikkaissa perheissä. Usein lapsesta ei hänen eläessään ollut otettu valokuvaa, joten vanhemmat halusivat hänestä kuvan muistoksi. Näin syntyivät lapsivainajien valokuvat, jotka ovat yleisiä Euroopassa ja Yhdysvalloissa jo ensimmäisten valokuvien, 1840-luvulla otettujen dagerrotyyppien joukossa. Koska dagerrotypiamenetelmä oli monimutkaisen ja taitoa vaativa, oli tavallista, että kuollut pienokainen vietiin valokuvaajan studioon kuvattavaksi. Myöhemmin, valokuvaustekniikan kehityttyä, oli tapana kutsua valokuvaaja kotiin ikuistamaan lapsivainaja. KUIN UNESSA 1800-luvun romantiikan kaudella myös kuolema romantisoitiin ja siitä tuli keskeinen aihe monissa taideteoksissa. Samaa kuoleman romantisointia voi nähdä myös kuolleiden lasten valokuvissa. Koska muistokuva lapsesta oli omaisille tärkeä, piti valokuvaajien tehdä kuvista mahdollisimman kauniita. Tehtävä oli vaikea, koska kuvaajat yrittivät luoda vaikutelman siitä, että lapsi vain nukkuisi. Kuva otettiin vainajan ollessa sängyssä tai sohvalla joko valokuvaamossa tai lapsen kotona. Lapsi aseteltiin kauneimpiin vaatteisiinsa puettuna sohvalle nukkumaan viimeistä untaan. Hänellä saattoi olla lelu, esimerkiksi nukke, kainalossaan. Joskus kuvassa oli sureva äiti kuollut lapsi sylissään, jolloin kuva liittyi 1800-luvun perhekeskeisessä aatemaailmassa korostettuun äidinrakkauteen. Yleisimmin lapsivainaja kuvattiin arkussa makaamassa. Lasten arkut ja kuolinvaatteet olivat valkoisia. Arkut koristeltiin joko vihreillä oksilla tai paperikukkasilla ja lapsen päähän painettiin myrttiseppele. Kaunis kuva kuolleesta lapsesta toimi paitsi muistona myös eräänlaisena vastakuvana kuolemalle. Kristinuskon näkökulmasta katsottuna kuollut ihminen oli lähempänä Jumalaa kuin elävä, ja siksi lapsen kuvaan voitiin liittää toivo ylösnousemuksesta. Valokuvien tilaajia lohdutti myös kristillinen uskomus siitä, että viattomana lapsena kuoleminen oli varmin tae taivaaseen pääsystä. KUOLLEIDEN KUVAUKSEN HIIPUMINEN Tapa kuvauttaa kuollut lapsi oli yleinen vielä luvun alun vuosikymmeninä. Maaseudulla ja kaupungissakin oli tyypillistä kuvata vainaja arkussaan hautajaispäivän aamuna ennen lähtöä siunaustilaisuuteen. Helsinkiläisvalokuvaajien lukujen tuotantoon kuuluu paljon kuvia vainajista arkuissa. Kuvissa lapsi on joko yksin arkussaan tai koko hautajaisväen keskellä avoimessa tai suljetussa arkussa. Lapsi- ja aikuisvainajien valokuvaaminen väheni toisen maailmansodan jälkeen. Sota teki kuoleman entistä jokapäiväisemmäksi: hautajaisia oli paljon ja kaikkien sankarivainajien arkkua ei voitu avata sukulaisten tai valokuvaajan katsottavaksi luvulla kuolleita kuvattiin vielä melko usein, sillä vainajia säilytettiin ennen hautausta kotona. Tapa kuvauttaa vainaja hiipui lopullisesti luvulla, kun yhä useampi kuoli sairaalassa ja hautajaisia alettiin järjestää siunauskappeleissa. RAKKAAT MUISTOT Nykyihmisen on vaikea kohdata kuolleiden lasten kuvia, tuntuvathan ne järkyttävän elämänkaaren luonnollista järjestystä, oletusta siitä, että lapset hautaavat vanhempansa. Me arastelemme kuolleen lapsen kohtaamista. Kuolleiden lasten valokuvien katsomista voi helpottaa tieto siitä, että usein kuva oli ainut muisto, joka vanhemmille lapsestaan jäi. Kuolleen lapsen kuvia on käytetty menestyksekkäästi surutyössä myös nykypäivänä. Kuvat helpottavat kaikenikäisten surutyötä ja auttavat kerrottaessa kuolemasta lapsen sisaruksille. Lasta hyvästellessä otetut valokuvat, jalan- ja kädenjäljet sekä hiussuortuvat muodostuvat myöhemmän surutyön aikana vanhemmille ja koko perheelle korvaamattomiksi ja rakkaiksi muistoksi menetetystä lapsesta. Pieni lapsivainaja kuvattiin arkussa kotonaan vuonna Lapsen käteen on laitettu myrtinoksia ja pitsein somistetussa arkussa on kukkivia oksia. Olof Sundström 19 YHTÄ JUHLAA

20 TEKSTI: JERE JÄPPINEN, TUTKIJA KUVAT: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO JOULUKUKKIEN Nyky-Suomessa joulu on kukkakaupan kiihkein sesonki, jolloin myydään miljoonia hyasintteja, tulppaaneja ja joulutähtiä. Joulukukkavalikoima oli melkoinen jo 1870-luvun Helsingissä. SYVÄT JUURET Komea tulppaanikori oli kunniapaikalla asetinlaitemies Kattaisen perheen viettäessä joulua Hertankadulla Pasilassa Etualalla ihaillaan ilmeisesti kotona hyödetyn tasetin kukkia. MONIEN SUOMALAISEN JOULUN historiaa esittelevien teosten mukaan Suomen ensimmäinen joulukukka oli yksi ainoa hyasintti, joka kukki helsinkiläisen kukkakaupan ikkunassa jouluna 1879 ja keräsi ihmettelevää yleisöä. Tarina on hauska mutta perätön ja antaa väärän kuvan hyasintin ja muiden joulukukkien vaiheista Suomessa. Joulukukkien historia piirtyy tarkemmin esiin tutkimalla 1800-luvun sanomalehtien ilmoituksia, joista löytää yllättävän kukkarunsauden. HYASINTIN KULTA-AIKA Hyasintti tuotiin Eurooppaan Vähästä-Aasiasta 1500-luvulla kuten tulppaani ja monet muut sipulikukat. Tulppaanista tuli 1600-luvun suosikkikukka, josta jalostettiin Hollannissa lukemattomia lajikkeita ja jonka sipuleista voitiin maksaa omaisuuksia. Hollantilaiset jalostivat 1600-luvulla myös vaatimattomasta mutta tuoksuvasta luonnonhyasintista meille tuttuja runsaskukkaisia, monenvärisiä jalohyasintteja. Hyasintti ja tulppaani tunnettiin Suomessakin jo 1673, jolloin Turun Akatemian professori Elias Tillandz kirjasi ne kasviluetteloonsa. Muutaman vauraan helsinkiläiskauppiaan perukirjoissa mainitaan lukujen vaihteessa kukkaruukkuja, joissa kenties kasvatettiin Hollannista Tulppaanit ja kielot olivat suosiossa joulukukkina 1900-luvun alkupuolella. Joulukortti 1940-luvulta. tuotuja tulppaaneja ja hyasintteja, ajan himoittuja ylellisyystuotteita. Hyasintti ohitti tulppaanin suosiossa luvulla, ja innokas jalostustyö tuotti vuosisadan mittaan hyasinttilajiketta nykyisin niitä tunnetaan vain 110. Hyasinttien menestystä siivitti markiisitar de Pompadour, Ranskan Ludvig XV:n rakastajatar, joka hullaantui niihin 1750-luvulla, täytti niillä Versailles n kukkapenkit ja jopa ripusti hyasintinkukkia koruina kaulalleen. Madame de Pompadour halusi nauttia hyasinteista myös talvella, minkä mahdollisti vastikään keksitty menetelmä hyötää sipulit kukkaan erityisissä hyasinttilaseissa. Kylmäkäsitellyn hyasintinsipulin saa näet puhkeamaan kukkaan kuukaudessa asettamalla sipulin vesiastian ylle siten, ettei sipuli koske veteen. Versailles ssa kukoisti talvella 1759 peräti 200 lasissa kasvatettua hyasinttia, ja uusi villitys oli syntynyt. Suomessakin hyasintteja ja muita sipulikukkia alettiin kasvattaa 1700-luvun jälkipuolella kartanoiden puutarhoissa. Myös muodikkaita hyasinttilaseja valmistettiin jo 1760-luvulla Pohjoismaissa, YHTÄ JUHLAA 20

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Erilaisia toimintoja Sanasto Opintomatkoja Yhteinen maastoretki (kunnostusojitus) Yleisellä tasolla Seuraava vaihe työharjoittelu (käytännön

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

Nyyheetterit 8/2007. RSN:n perinteiset itsenäisyyspäivän juhlat. lauantaina 1. joulukuuta

Nyyheetterit 8/2007. RSN:n perinteiset itsenäisyyspäivän juhlat. lauantaina 1. joulukuuta OTSIKOISSA TÄLLÄ KERTAA: * Päätoimittajalta * RSN:n tulevia tapahtumia * Muuta muistettavaa * MOKOMA Hei kaikille tänne syksyn ja talven harmaaseen välimaastoon. Marraskuu on RSN: ssä lähtenyt vauhtiin

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Juhlat KAPPALE 6. Uusivuosi

Juhlat KAPPALE 6. Uusivuosi Uusivuosi Jokainen vuosi alkaa uudenvuoden juhlimisella. Suomessa on uutenavuotena usein hyvin kylmä ilma, joten juhlat ovat yleensä sisällä. Ihmiset kutsuvat ystävät kylään, laittavat hyvää ruokaa ja

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Elektronisk Scart-växel SCART-kytkin äänelle ja kuvalle. KÄYTTÖOHJE BRUKSANVISNINGVers: 001-200405

Elektronisk Scart-växel SCART-kytkin äänelle ja kuvalle. KÄYTTÖOHJE BRUKSANVISNINGVers: 001-200405 Elektronisk Scart-växel SCART-kytkin äänelle ja kuvalle KÄYTTÖOHJE BRUKSANVISNINGVers: 001-200405 Nr/Nro: 38-1259 Modell/Malli: S-420R SE Användningsområde Med hjälp av scartväxeln kan du ansluta fyra

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

PÄÄSIÄINEN > 25.4.

PÄÄSIÄINEN > 25.4. KALENTERIJUHLAT UUSIVUOSI 1.1. Uutenavuotena paukutellaan raketteja ja valetaan tinaa, josta ennustetaan alkavaa vuotta. Tehdään leikkimielisiä uudenvuodenlupauksia. Perheet syövät kotona perheen tai ystävien

Lisätiedot

Kehoa kutkuttava seurapeli

Kehoa kutkuttava seurapeli Kehoa kutkuttava seurapeli Pelaajia: 2-5 henkilöä tai joukkuetta Peliaika: 30 45 min Välineet: pelilauta, 112 korttia, kaksi tavallista noppaa, yksi erikoisnoppa ja viisi pelinappulaa. Kisa Pelin tarkoituksena

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

PÄÄSIÄIS- AJAN KYSYMYKSET FRÅGOR KRING PÅSKEN. Käyttöideoita

PÄÄSIÄIS- AJAN KYSYMYKSET FRÅGOR KRING PÅSKEN. Käyttöideoita PÄÄSIÄIS- AJAN KYSYMYKSET Kortit juhlatunnelman herättelyä ja juhlan suunnittelua varten Kysymykset liittyvät: mielipiteisiin kokemuksiin toiveisiin muistoihin. FRÅGOR KRING PÅSKEN Diskussionskort för

Lisätiedot

IHMISEN ELÄMÄN JUHLAT

IHMISEN ELÄMÄN JUHLAT IHMISEN ELÄMÄN JUHLAT RISTIÄISET TARJOILU - lasten ystävät, kummit ja sukulaiset Joskus juhlassa on - leikkejä - syötävää ja juotavaa lapsille ja aikuisille SYNTYMÄPÄIVÄT RIPPIJUHLAT (KONFIRMAATIO) Tavallisesti

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero.

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. VILU Kevät 2016 Pääkirjoitus: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. Penkkarit ja vanhojen tanssit menivät vilauksessa ja loma tulee vastaan, vaikka kuinka yrittäisit sitä vältellä. Luntakin on satanut,

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 159/2012 vp Aikuisen ADHD-potilaan metyylifenidaattilääkityksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle ADHD aiheuttaa keskittymishäiriötä, se myös hankaloittaa ja vaikeuttaa ihmiselämän

Lisätiedot

Opettajan tehtävänä on lukea tehtävänannot ja kirjata lasten vastaukset ylös näyttelyyn tutustumisen ohessa

Opettajan tehtävänä on lukea tehtävänannot ja kirjata lasten vastaukset ylös näyttelyyn tutustumisen ohessa ETELÄ-KARJALAN MUSEO Opetusmateriaalia näyttelyyn Kolme karjalaista kaupunkia Kolme karjalaista kaupunkia kertoo Lappeenrannan, Viipurin ja Käkisalmen keskeisistä vaiheista. Lappeenranta sopii näiden kaupunkien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme Trevlig sommar! Hauskaa kesää! Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme KUNDINFORMATION ASIAKASTIEDOTE 4/2011 Snart

Lisätiedot

Kesä 2015 elävää historiaa joka päivä!

Kesä 2015 elävää historiaa joka päivä! TALOMUSEO GLIMS Kesä 2015 elävää historiaa joka päivä! Kuva: Olli Hakamies Glimsintie 1, Espoo (Jorvin sairaalan vieressä) www.espoonkaupunginmuseo.fi TALOMUSEO GLIMS Glimsintie 1, 02740 Espoo (Jorvin

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning Tämä ohje antaa toivottavasti sellaisen kuvan, että jokainen voi asentaa itse CW-suotimen omaan QROlleen. Lähtökohtana on ollut säästää virtaa sekä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

SYKSYISET KYSYMYKSET HÖSTFRAGOR

SYKSYISET KYSYMYKSET HÖSTFRAGOR SYKSYISET KYSYMYKSET HÖSTFRAGOR Kaksikieliset keskustelukortit syystunnelman herättelyä ja syyskauden suunnittelua varten Kysymykset liittyvät: mielipiteisiin kokemuksiin toiveisiin muistoihin. Tulosta,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2007 vp Kela-korvattavat lääkkeet ja perhekohtainen omavastuu Eduskunnan puhemiehelle Joissakin sairauksissa on se tilanne, ettei Kelan korvauksen piirissä oleva lääke anna sitä

Lisätiedot

TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ

TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ V A L T A K U N N A L L I N E N T A K O - S E M I N A A R I 2 8. 1. 2 0 1 3 S U O M E N K A N S A L L I S M U S E O Poolin yleisteemat Dokumentoinnin kohteena

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Mustikka Blåbär. Mustikka Blåbär. Sananjalka Örnbräken. Sananjalka Örnbräken. 15 45 cm. 15 45 cm. Moskog. Kangasmetsä. Moskog. Kangasmetsä.

Mustikka Blåbär. Mustikka Blåbär. Sananjalka Örnbräken. Sananjalka Örnbräken. 15 45 cm. 15 45 cm. Moskog. Kangasmetsä. Moskog. Kangasmetsä. Mustikka Blåbär 15 45 cm Mustikka Blåbär 15 45 cm Kangasmetsä. Moskog. Kangasmetsä. Moskog. Varpu, pudottaa lehtensä talveksi, mutta vihreänä säilyvä varsi on tärkeää ravintoa eläimille. Ett ris som fäller

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 482/2012 vp Leskeneläkkeen 50 vuoden ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Leskeneläkettä koskevat säännökset edellyttävät leskeltä 50 vuoden ikää tietyissä tilanteissa. Kansaneläkelain mukaan

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

FOKUS. grammatik. Konjunktiot ja sanajärjestys

FOKUS. grammatik. Konjunktiot ja sanajärjestys FOKUS grammatik Konjunktiot yhdistävät sanoja, lauseenosia ja lauseita. Konjunktiot jaetaan rinnastus- ja alistuskonjunktioihin. Jag och min kompis ska resa till Köpenhamn. Minä ja kaverini matkustamme

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier

Lisätiedot

Miljö,, samarbete, teknologi

Miljö,, samarbete, teknologi Ympärist ristö,, yhteistyö,, teknologia Miljö,, samarbete, teknologi Ympärist ristö,, yhteistyö,, teknologia Miljö,, samarbete, teknologi Kulttuuri, yhteydet, luovuus Kultur, samband, kreativitet Motto:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Gratulerar. Jag/Vi önskar er båda all lycka i världen. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla POTILASOHJE 1 (8) Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla Ohje päivitetty: POTILASOHJE 2 (8) Osanottomme menetyksenne vuoksi Olette saaneet juuri kuulla, että odottamanne vauva on

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 303/2003 vp Lesken perintövero Eduskunnan puhemiehelle Suomen perintöverojärjestelmä saattaa asettaa leskeksi jääneen perijän hyvinkin hankalaan tilanteeseen, vaikka läheisen kuolemassa

Lisätiedot

Rikas mies, köyhä mies

Rikas mies, köyhä mies Nettiraamattu lapsille Rikas mies, köyhä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17.5.2002. arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat positiiviset?

HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17.5.2002. arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat positiiviset? HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17..00 Sarja A A1. Määritä suorien ax + y ja x y 3 leikkauspiste. Millä vakion a arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat

Lisätiedot

26-27/10 2009 Folkets Hus, Pajala

26-27/10 2009 Folkets Hus, Pajala Tervetuloa konferenshiin Välkommen till konferensen 26-27/10 2009 Folkets Hus, Pajala. Meänkielen konferensi 2009, Folkets Hus, Pajala Maanantai 26/10 Måndag 26/10 13.00 Aukaseminen Laulu Kirkon Minioorit

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa Nettiraamattu lapsille Joosua johtaa kansaa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Venäjän juhlapäivät Uuden vuoden loma tammikuuta Joulu 7. tammikuuta

Venäjän juhlapäivät Uuden vuoden loma tammikuuta Joulu 7. tammikuuta Venäjän juhlapäivät Nykyiset Venäjän juhlapäivät Venäjällä on käytäntö, Venäjän lainsäädännön mukaan, että jos juhlapäivät sattuvat lauantaille tai sunnuntaille, niin niitä seuraavat arkipäivät ovat vapaapäiviä.

Lisätiedot

Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5.

Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5. 2013 Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5. Liisa BenHenia, Eija Kämäräinen, Pirkko Lindberg, Raija Seppänen, Ari Koistinen, Jarkko Oinonen AVI ELY 10.6.2013 Lähiyhteistyön

Lisätiedot

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80 Vaalikysely 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosiaalidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia..

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. 2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. Pääkirjoitus. Hei vaan kaikki lukijat, tässä olisi nyt toinen numero lehdestä jolla on nyt nimikin.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 412/2010 vp Linja-auton- ja kuorma-autonkuljettajan ammattipätevyyskoulutus Eduskunnan puhemiehelle Laki linja-auton- ja kuorma-autonkuljettajan ammattipätevyydestä (HE 149/2006 vp)

Lisätiedot

7 Uusi imago [ 44 ] [ 45 ]

7 Uusi imago [ 44 ] [ 45 ] Ville Haapasalo Ville Haapasalo (s. 1972) on Venäjällä suureen suosioon noussut suomalainen näyttelijä ja julkisuuden henkilö. Viime vuosina hän on tullut tunnetuksi myös Suomessa ja muissa pohjoismaissa

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Hejsan! Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur gammal är du? Jag är 13 år gammal.

Hejsan! Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur gammal är du? Jag är 13 år gammal. 8 Hejsan! pasi Hej, vad heter du? Morjens, jag heter Pasi. 5 Jesse Jesse Hej, vem är du? Tjena! Jag är Jesse. Var bor du? Jag bor i Stockholm. emil emil Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur

Lisätiedot