OLHAVANJOEN LIIKASENKOSKEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS. ProAgria Oulu VYYHTI-hanke
|
|
- Martti Hakala
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 OLHAVANJOEN LIIKASENKOSKEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS ProAgria Oulu VYYHTI-hanke Eero Hiltunen 2014
2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. JOHDANTO 1 2. YLEISKUVAUS JA VESISTÖN KÄYTTÖ Yleiskuvaus Olhavanjoen vesistöstä Virtaamat ja vedenkorkeudet Kalasto 2.4 Veden laatu Veneily ja muu vesistön käyttö 3 3. KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS Vesistöä ja vedenlaatua muuttava toiminta Kalataloudellisen kunnostuksen yleisohjeet Puunrunkojen ja -kappaleiden käyttö kunnostusrakenteissa Maisemanhoito Muut kunnostamisessa huomioitavat tekijät 6 4. LIIKASENKOSKEN KUNNOSTUSTOIMENPITEET 6 5. KUNNOSTUKSEN VAIKUTUKSET Yleistä Veden laatu Arvokalatuotannon kasvu koskialueilla Yleistä Taimen Harjus Muut lajit Pohjaeläimet Virkistyskäytön arvon nousu Virta-alueiden pinta-alan muutos 9 6. KUNNOSTUSTÖIDEN KUSTANNUKSET 9 7. KUNNOSTUSTÖIDEN TOTEUTTAMINEN LUVAT 10 LIITTEET
3 1. JOHDANTO Olhavanjoessa on viimeksi uitettu puutavaraa v. 1948, uiton loputtua uittosääntö kumottiin metsähallituksen hakemuksesta Pohjois-Suomen vesioikeuden (PSVO) päätöksellä (n:o 24/68/II). Päätöksen mukaan uittoväylän kuntoonpanotöistä on tietoja säilynyt hyvin niukasti. Kuitenkin esim. v on Olhavanjokea perattu 10 km:n matkalta rautatiesillasta ylöspäin ampumalla kiviä 500 mk:lla. Olhavanjoella uitto oli pääasiassa yksityisuittoa, jolloin jokainen uittaja on tehnyt uittoväylän kuntoonpanotöitä tarpeensa mukaan, perkaukset ovat ilmeisesti olleet vähäisiä. Olhavanjoen järjestely-yhtiö sai PSOV:n päätöksellä (n:o 67/67/II) luvan Olhavanjoen järjestelysuunnitelman toteuttamiseksi. Hakija luopui tästä järjestelystä ja jätti uuden hakemuksen Vesioikeus antoi tähän hakemukseen päätöksen (n:o 113/74/II). Olhavanjoen järjestelysuunnitelman tarkoituksena oli alentaa kevättulvia ja siten parantaa etenkin viljelys- ja metsämaiden tuottoa. Järjestelysuunnitelma koski n. 28 km:n pituista jokialuetta (Kaihuanjärvi Olhavanjoen rautatiesilta). Ruoppaukset toteutettiin 1970-luvun loppupuolella. Pohjois-pohjanmaan ympäristökeskukseen tuli Keski-Perämeren kalastusalueen tekemä aloite Olhavanjoen vesistön kunnostamiseksi (II01v ). Aloitteen tavoitteena on Olhavanjoen kunnostaminen niin, että esim. harjus ja rapu voidaan palauttaa. Tämä edellyttää ruopattujen ja muutettujen kohteiden kunnostusta Silloinen Olhavanjoen kehittämisyhdistys ry (nyk. Olhanvaseuden kehittamisyhdistys ry) ja Olhavan jako- ja kalastuskunta lähestyivät Kainuun TE-keskuksen kalatalousyksikköä ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskusta koskien Olhavanjoen kalataloudellista kunnostussuunnitelmaa (PPo-2003-S-4-61, ). Em. selvityksen teko aloitettiin esittely- ja kuulemiskokouksella Vuosiojan koululla Olhavassa. Maastotutkimukset tehtiin syksyllä 2004 ja tarkennuksia v Maastoselvityksen tuloksia esiteltiin jokivarren asukkaille kesäkuussa 2005 Vuosiojan koululla. Selvityksessä hyödynnettiin lisäksi PPo:n arkistosta löytynyttä Olhavanjoen järjestelysuunnitelmaa (Tnro 1294 Ou 1), jonka työkohdekarttoja verrattiin maastoon. Veden laadusta saatiin tietoa VAPO OY:n Olhavanjoen turvetuotannon kuormitus- ja vesistötarkkailusta v (PSV- MAA JA VESI 2004). Olhavanjoen kalataloudellinen kunnostushanke jäi kuitenkin toteuttamatta rahoituksen puuttumisen vuoksi. Vuoden 2014 keväällä Olhavanseudun kehittämisyhdistys ry ehdotti ProAgrian VYYHTIhankkeelle, jonkin Olhavanjoen kosken kunnostamista vapaaehtoistyönä toteutettavalla kunnostustapahtumalle. Kohdealueeksi täsmentyi paikallisten toimijoiden kanssa suoritetun yhteisen maastotarkastelun perusteella Liikasenkoski.
4 VYYHTI-hanke päivitti tämän kunnostussuunnitelman Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen insinööri Jorma Kauppisen ja suunnittelija Jukka Tuohinon suunnitelmaluonnoksen pohjalta. Kunnostamisen yleisohjeita on sovellettu Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELY-keskuksen käyttämistä ohjeistuksista. VYYHTI-hanke on laatinut kunnostusohjeet Liikasenkosken kunnostamiseksi. 2. YLEISKUVAUS JA VESISTÖN KÄYTTÖ 2.1 Yleiskuvaus Olhavanjoen vesistöstä Olhavanjoen valuma-alue sijaitsee Iijoen ja Kuivajoen välissä, se on pinta-alaltaan 326 km 2 ja järvisyys 0.6 %. vesistöalueen yläosalta saa alkunsa Paskajoki, joka laskee Kaihuanjärveen. Kaihuanjärvi on alueen suurin järvi, pinta-ala 43 ha. Olhavanjoki alkaa Kaihuanjärvestä ja se laskee Perämereen. Joen pituus on 29 km ja putouskorkeus 76 m. Olhavanjoen valuma-alue on pääosin suota, josta suurin osa on ojitettu. Olhavanjoki on pääosin asuttua, jokea kuormittavat metsätalous, maatalous, haja-asutus ja turvetuotanto. Olhavanjoen vesi on erittäin humuspitoista ja runsasravinteista. Vesi on väriltään ruskeaa, osaltaan tähän vaikuttaa korkea rautapitoisuus. Yleisen käyttökelpoisuusluokituksen ( ) mukaan joen vedenlaatu on välttävä. (Pöyry 2013). Olhavanjoen ekologinen tila on tyydyttävä ja Kaihuanjärven välttävä sekä sen yläpuolisen Paskajoen tila on huono. 2.2 Virtaamat ja vedenkorkeudet Olhavanjoella ei ole pysyviä virtaaman mittauspisteitä. Valuma-alueen ojituksista, vähäisestä järvisyydestä ja joen jyrkkyydestä johtuen virtaamavaihtelut ja vedenkorkeusvaihtelut varsinkin joen alaosalla ovat suuria. Pienestä alivirtaamasta ja joen mataluudesta johtuen joki jäätyy usein pohjaa myöten. Tämä altistaa keväällä jääpadoille ja joki tulvii paikoin yli äyräittensä (paikallinen tieto). 2.3 Kalasto Olhavanjoessa esiintyviä tärkeimpiä kalalajeja ovat: Hauki, ahven, särki, made, siika, harjus, taimen, nahkiainen ja merilohi. Olhavanjoessa ei ole voimalaitoksia eikä sanottavia muitakaan kalanousuesteitä, joten kalat pääsevät liikkumaan meren ja joen välillä. Lohikaloja esiintyy vähäisessä määrin ainakin joen alaosalla. Taimenta ja harjusta on tavattu viime vuosina ainakin Pitkäkoskella asti, joka sijaitsee n. 6 km:n päässä jokisuulta (paikallinen suullinen ilmoitus). Joen alaosalla syksyisen siianpyynnin yhteydessä verkkoihin on mennyt muutama lohikin (paikallinen suullinen ilmoitus). Lohikalojen luontaisesta lisääntymisestä ei ole tietoa. Siika todennäköisesti kutee joen alaosalla. Harjuksen osalta on viitteitä siitä, että se käy merellä kasvamassa ja nousee jokeen. Nahkiaissaaliit ovat viime vuosina olleet heikkenemässä, sama suuntaus on ollut muillakin Perämereen laskevilla joilla.
5 2.4 Veden laatu Olhavajoen alueella suurimmat vesistön kuormittajat ovat maa- ja metsätalous sekä turvetuotanto. Vapo Oy aloitti v Olhavanjoen turvetuotannon kuormitus- ja vesistötarkkailun. Olhavanjoen vesi on hyvin humuspitoista ja rautapitoista, mikä on tyypillistä suovaltaisilta valumaalueilta vetensä kerääville joille. Korkea rautapitoisuus saattaa haitata taimenten menestymistä ja lisääntymistä. Sen sijaan harjusten on havaittu menestyvän, jos rautapitoisuuden keskiarvo pysyttelee taulukossa 1 esitetyllä tasolla. Taulukossa 1 esitetyt kokonaisfosforipitoisuuden (kokp) ja kokonaistyppipitoisuuden (kokn) keskiarvot viittaavat rehevään vesistöön. Jokivesissä kiintoainepitoisuus vaihtelee voimakkaasti. Kiintoainepitoisuudet ovat pienimmillään talvella ja suurimmillaan ennen ensimmäistä tulvahuippua. Kesällä jokien kiintoainekulkeuma on yleensä vähäistä. Kovien syyssateiden jälkeen kiintoainekulkeuma on miltei yhtä suuri kuin kevään sulamisvesien aikaan. Taulukko 1. Olhavajoen alaosalta, rautatiesillan kohdalta vuosina otetut vesinäytetulokset. Kiintoainepitoisuuksien tulokset ovat vuosilta (HERTTA-järjestelmä). Happi mg/l COD mg/l Kiintoaine mg/l KokP µg/l KokN µg/l Fe µg/l ph Väri mg Pt/l keskia 11,5 22,1 8, , max 14, ,7 400 min 8,2 4,5 2, ,6 70 n=178 n=179 n=23 n=178 n=178 n=178 n=180 n= Veneily ja muu vesistön käyttö Olhavanjoella voidaan harrastaa uimista mutta veneilyä vain paikallisesti suvantoalueilla. Melontaa voidaan harrastaa kevättulvien aikaan ja virtaamien ollessa esimerkiksi sateiden takia poikkeuksellisen korkealla mutta kesän alivirtaamakautena melonta voi olla hankalaa. 3. KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS 3.1 Vesistöä ja vedenlaatua muuttava toiminta Kunnostuksessa muutetaan kunnostettavan kosken morfologiaa lähemmäs luontaista tilaa. Vesistön hydrologiset vaikutukset yksittäisen kosken kunnostuksessa ovat vähäiset. Kosken yläpuolisen veden pinnan muutos on enintään + 30 cm. Kunnostus voi samentaa vettä väliaikaisesti ja paikallisesti (ks. 5.2) 3.2 Kalataloudellisen kunnostuksen yleisohjeet Suuri osa kivistä on laitettava uoman pohjalle siten, etteivät ne liiku veden virtauksen mukana. Yksittäin tai ryhmiin asetetut kivet kaivetaan osittain uoman pohjaan. Kynnysrakenteita tehtäessä kaivinkoneella kuljetaan kivikon yli, jolloin kivet iskostuvat uoman pohjaan. Mikäli kunnostettavien koskialueiden pohjalla on pohjasammalta, niin osa pohjasta jätetään käsittelemättä, jotta pohjasammalen leviäminen kunnostettavalle alueelle nopeutuisi.
6 Olhavajoen Liikasenkosken kunnostamisen yleisenä tavoitteena on virta-alueiden alkuperäisen biologisen tuottavuuden ja monimuotoisuuden sekä luontaisen koskimaiseman ja rantabiotoopin palauttaminen. Kunnostusohjeet on tehty taimenen ja harjuksen elinympäristövaatimusten mukaisesti. Nykäsen (2004) tutkimuksia on sovellettu harjuksen elinympäristöjen kunnostamisohjeissa. Yleisenä ohjeena on, että kunnostetuilla koskialueilla tulee koskipinta-alasta olla kutusomerikoita 1-2 %, poikastuotantoalueita (vesisyvyys < 80 cm) % ja suojasyvänteitä 2-50 %. Kosket kunnostetaan alivirtaamakauden virtausoloja ajatellen siten, että rannoille ja uomaan läjitetyt erisuuruiset kivet siirretään takaisin koskeen muodostamaan karikkoja, louhikkoisia pohjaalueita ja kostepaikkoja sekä levittämään virtaus myös koskien reuna-alueille. Töiden toteutuksessa pyritään mahdollisimman luonnonmukaiseen lopputulokseen. Uomaan takaisin siirrettävistä kivistä on osan yllettävä keskivedenkorkeuden tason yläpuolelle. Kivet valitaan tarkoitukseen sopiviksi ja asetellaan huolellisesti paikalla pysymisen varmistamiseksi ottaen huomioon jään ja virtaaman aiheuttama rasitus. Suuret kivet upotetaan tarvittaessa osaksi uoman pohjaan. Kynnysten ja kostekivien alapuolelle kaivetaan paikoin 0,4 0,8 m syviä kuoppia ja sopivissa kohdissa 0,8 1,5 m syviä syvänteitä kalojen oleskelu- ja suojapaikoiksi. Kynnysten välisissä syvänteissä, joissa on joitakin suurempia asento- ja suojakiviä, saadaan veden virtausnopeus alenemaan. Tämä edistää jääkannen muodostumista ja vähentää alijäähtyneen veden mädille tai kaloille aiheuttamaa vahinkoa tai haittaa sekä hyydepatojen muodostumista. Rannan tuntumaan muodostuvissa virtakarikoissa (joissa veden nopeus on noin 0,1-0,5 m/s ja pohjan raekoko Ø mm ) viihtyvät eri-ikäiset lohikalojen poikaset. Harjuksen pienet ja keskikokoiset poikaset suosivat hyvin hidasta virrannopeutta ja elävät rantaviivan tuntumassa. Suurimmat poikaset valitsevat habitaatin kauempaa rannasta ja viihtyvät hieman voimakkaammassa virrassa. Aikuisten harjusten valitsemat elinalueet eroavat vuodenaikojen välillä. Kesällä ja keväällä harjukset ovat suhteellisen nopeavirtaisilla mutta muuten monen tyyppisillä alueilla, kuten kuohuvissa koskissa ja tasaisesti virtaavissa suvantojen ala- ja ylä-osissa kun taas syksyllä ja talvella ne valitsevat elinalueet selvästi koskiosuuksista erottuvilla syvemmiltä suvantoosuuksilta (Nykänen 2004). Työ tehdään siten, ettei tarpeettomasti vahingoiteta koskiin muodostunutta pohjakasvillisuutta ja rantakasvillisuutta. Taimenen poikaset ovat usein riippuvaisia rantavyöhykkeen ja sen kasvillisuuden tarjoamasta varjostuksesta. Ranta-alueiden raivauksia ei tule tehdä järjestelmällisesti 2-3 m leveydeltä vesirajasta, vaan harkitusti maastonmuodot ja maisema huomioon ottaen. Kutusoraikkoja tehdään työkohdekartoissa merkittyihin ja sopiviksi katsottuihin paikkoihin kalojen luontaisen lisääntymisen edesauttamiseksi. Kutusoraikot rakennetaan virtausolosuhteet huomioiden sopiville paikoille pitkänomaisiksi 0,2 0,5 m paksuiksi sorasaarekkeiksi, joiden kohdalla vesisyvyys kutuaikana tulee olla noin 0,5 m. Lajitellun luonnonsoran raekoko on 5 50 mm. Virtaus kutusoraikolla ei saa olla liian pyörteistä, mikä täytyy ottaa huomioon asento- ja suojakivien asettelussa. Lisääntymisalueiden virtausolosuhteet ja vesisyvyys tehdään ensisijaisesti harjuksen ja taimenen kutupaikkavaatimukset täyttäviksi. Harjukset suosivat kutupaikkoina alueita, joissa pohja on pääasiassa soraa tai pikkukiviä (Ø 0,8 3,2 cm) ja virtaus cm/s. Kutualueen veden syvyys on cm. Kutusoraikkojen hyviä
7 sijoituspaikkoja ovat mm. koskien niskat ja koskikynnysten ylävirranpuolet. Yleensäkin kosken yläosa on parempi kutusoraikon sijoitusalue kuin alaosa. Yksittäisten kutupaikkojen pinta-ala voi olla 0,5 3 m 2 ja niitä voi olla sopivissa kohdissa mm. isojen kivien väleissä. Kutualueita rakennettaessa on huomioitava, että sora ei pysy tasaleveissä ja jyrkissä koskissa. Kevättulvaa voidaan käyttää harkiten apuna soran siirtämisessä ja lajittelemisessa sopiviin paikkoihin. Levityspaikasta alavirtaan tulisi olla selvä koskilaajentuma tai mutka, jonka sisäkaarteeseen soran on mahdollista kasautua. Taimen on vaativa laji kutupaikkansa ympäristöolosuhteista. Edellä mainittuja tekijöitä säädellään yksittäisillä kivillä, kiviryhmillä tai koskikynnyksillä. Kutualueiden ja yksittäisten kutupaikkojen pohjalla on oltava soraa raekooltaan mm. Sora ei saa olla tasakokoista ja teräväsärmäistä. Veden syvyyden on oltava cm talven alivirtaamakaudella, ettei jäätyminen vahingoita mätiä. Pintavirran nopeuden on oltava lisääntymisalueilla cm/s. Perkausten takia kuiville jääneitä entisiä uomanosia palautetaan uudelleen vesialueiksi ensisijaisesti poistamalla ohjepenkereet kokonaan tai tekemällä niihin aukkoja. Vesitettävistä uomista ei poisteta sammalta eikä muuta vesistön pohjaan sopivaa kasvillisuutta. Rantapuuston tai vesakon raivaus suoritetaan vain tarpeellisilta alueilta. 3.3 Puunrunkojen ja -kappaleiden käyttö kunnostusrakenteissa Joen tai puron uomassa oleva puuaines antaa suojaa lohikalojen poikasille ja pohjaeläimille. Etenkin pohjaeläinyhteisöjen kehittymiselle on tärkeää, että uomassa on orgaanista materiaalia pidättävää puuainesta. Kokonaisia puunrunkoja voi käyttää virtaa ohjailevina rakenteina. Puunrunkoja tai tukkeja käytettäessä tulee varmistaa niiden pysyvyys ja varoa, etteivät rakenteet aiheuta liiallista veden padotusta. Kokonaisten tukkien sijasta kivien väliin voi sijoittaa kiilaten pienempiä puunkappaleita. Pienetkin oksaiset puut keräävät tehokkaasti orgaanista materiaalia ja auttavat samalla virran vietäväksi joutuneen vesisammaleen kiinnittymistä. Virran kuljettamista juurakoista muodostuneet ja virtaa patoavat rakenteet voidaan joissain tapauksissa joutua purkamaan. Puuainesta ei tulisi kokonaan poistaa, vaan se tulisi sijoittaa uudelleen esimerkiksi uoman sivuille. Puun käyttö kunnostusrakenteina tai niiden osina on tärkeää kaikissa virtavesissä. 3.4 Maisemanhoito Kunnostamiseen käytettävien perkausmassojen alta paljastuvat maa-alueet ja rantaluiskat maisemoidaan jokimaisemaan sopiviksi. Rannat muotoillaan loivapiirteisiksi, maaston muotoon sopiviksi. Täyttöalueet liitetään nykyiseen maanpintaan siten, että maaston muoto jatkuu. Vettä keräävät painanteet täytetään. Pituussuuntainen rantaviivan muotoileminen vaihtelevaksi on tärkeää, koska sillä voidaan vaikuttaa rannan virtausolosuhteisiin. Rantatörmän ei tarvitse olla joka kohdassa yhtä loiva. Rakentamisessa pyritään massojen liikuttelun minimointiin. Kunnostuskohteesta poistuttaessa huolehditaan koneen- ja kaivujälkien siistimisestä ja tasoittamisesta. Työn aikana rikkoutuneet puut ja paljastuneet juurakot poistetaan. Kun rannoilta otetaan kunnostuskäyttöön kiviä, peitetään syntyneet epätasaisuudet huolellisesti.
8 Erityiskäytössä olevien rantojen kohdalla maa-alueilla olevia maamassojen levityksiä ja tasauksia ei tarvitse tehdä, jos alueen omistajan ja toimenpidevelvollisen kesken sovitaan muusta toimenpiteestä tai ellei alueeseen kohdistu mitään vaatimuksia omistajan taholta. 3.5 Muut kunnostamisessa huomioitavat tekijät Koskialueiden kunnostamisessa on huomioitava bioottiset rajoitteet, kuten kutuajat- ja vaellukset, nahkiaisen nousu ja ravustus. Taimenen kutu ajoittuu syyskuun loppuun - lokakuun alkupuolelle. Taimenen lisääntyminen kunnostusalueella on epätodennäköistä. Harjus on kevätkutuinen laji. Nahkiaisen pyynti saadaan aloittaa 16.8., mutta syksyn sääolosuhteet vaikuttavat ratkaisevasti nahkiaisen kutunousun ajankohtaan. Ravustus saadaan aloittaa 21.7., mutta ravustuksen sesonkiin vaikuttaa myöskin sääolosuhteet. Lisäksi on huomioitava, että virtaamavaihtelut voivat olla suuria, minkä vuoksi on kiinnitettävä huomiota kunnostusrakenteiden pysyvyyteen. Kunnostettavilla alueilla pääosa kunnostusmateriaalista on keskitettävä kynnysrakenteisiin etenkin koskien niska-alueille. 4. LIIKASENKOSKEN KUNNOSTUSTOIMENPITEET Kunnostukset keskittyvät Liikasenkosken alaosalle. Kunnostusalueen pohja-aines on suurehkoa kiveä. Kivien päällä on niukasti pohjasammalta. Sorapohjaa ei juurikaan ole. Kunnostusalue jakautuu viiteen alivirtaaman aikaan selvästi havaittavaan koskikynnykseen. Kosken pohjoisrannalta löytyy uomasta poistettua kiviaineista, joka palautetaan kosken kynnysrakenteisiin poikastuotantoalueiksi. Kosken yläsoan eteläisellä rannalla virtausta ohjataan kapeaan taustauomaan. Kunnostettavan koskialueen yläosalle rakennetaan kutualueita muualta tuodusta sorasta. Kutusoraikkoja sijoitetaan koskijakson niskalle sekä yläosan kynnysten välisiin pooleihin. Alaosalla välipooleja syvennetään. Kunnostustoimenpiteet eivät vaikuta yläpuolisen suvannon alivedenpinnan korkeuteen. Kunnostusalueen pituus on noin 130 metriä ja pinta-ala noin 800 m². Kunnostuksissa noudatetaan kappaleen 3.2 mukaisia yleisohjeita. Kunnostusohjeet karttaliitteessä 2.
9 5. KUNNOSTUKSEN VAIKUTUKSET 5.1 Yleistä Kunnostustoimenpiteet sekä kaivinkoneiden kuljetus tehdään siten, että kunnostettavien virta-alueiden rannoille ja rantakasvillisuudelle aiheutuvat, ajan myötä korjautuvat vauriot, jäävät mahdollisimman vähäisiksi. 5.2 Veden laatu Vesistössä kiintoainetta kulkeutuu suspendoituneena veteen tai pohjakulkeumana. Mitä hienompaa ja kevyempää aines on, sitä suurempi osa kulkeutuu veden mukana laskeutuen hyvin hitaasti takaisin pohjalle. Painavammat ainekset kulkeutuvat pohjaa pitkin kriittisen veden nopeuden ylityttyä. Kunnostustyöt tehdään kesäaikaan ja työt suoritetaan silloin, kun vedenkorkeus on laskenut tulvan jälkeen kesäveden korkeuteen. Kunnostamistöiden yhteydessä vältetään kaivamasta esiin esim. savimaata. Kunnostamistöiden aikana vesi samentuu väliaikaisesti kunnostettavilla alueilla sekä niiden alapuolisella jokiosuudella. Veden samentumista voidaan töiden aikana havaita muutaman kilometrin matkalla alapuolisella jokiosuudella. Veden samentuminen on kuitenkin väliaikaista ja samentuminen päättyy heti konetöiden lakattua. Kunnostustöiden käytännön kokemus on osoittanut, etteivät kalat karkotu koskialueilta kohtalaisenkaan samentumisen tai kunnostustöiden takia. Kiintoaineen joutumista veteen tulee välttää palautettaessa kiviainesta jokeen. Veden samentuminen nostanee hetkellisesti myös veden ravinnepitoisuuksia. Ravinteet ovat kuitenkin kohtuullisen tiukasti sitoutuneet kiintoainekseen, joten niiden mm. levän kasvua lisäävä vaikutus jäänee hyvin vähäiseksi. Kunnostuksen aikaiset kiintoaineen ja ravinteiden pitoisuustasot nousevat korkeintaan hetkellisesti kevättulvan aikaiselle tasolle. 5.3 Arvokalatuotannon kasvu koskialueilla Yleistä Kunnostetun koskialueen koskiympäristö on monipuolisempi kuin uittoränniksi peratulla koskialueella. Monipuolinen koskiympäristö tarjoaa eri kokoluokan ja lajien kaloille sekä pohjaeläimille runsaasti suojapaikkoja mm. runsaamman pohjakasvillisuuden seassa. Lisäksi hyvin kunnostetuilla koskialueilla on arvokalojen lisääntymisalueita, jotka useimmiten puuttuvat peratuilta koskialueilta. Kunnostetun koskialueen pohjaeläimistön lajilukumäärän on havaittu olevan suurempi kuin monotonisessa uittorännissä. Monipuolinen pohjaeläimistö mahdollistaa tasaisemman ravintotarjonnan kautta vuoden. Em. tekijöistä johtuva lisääntynyt ravintoeläintarjonta vaikuttaa positiivisesti kunnostettujen alueiden kalantuotantoon.
10 5.3.2 Taimen Nykyisin meritaimenenkannat ovat Suomessa yleisesti uhattuina, joten niiden luontaista lisääntymistä tukevat toimenpiteet, kuten potentiaalisten kutujokien ja niiden valuma-alueiden kunnostus on tärkeää. Olhavajoen suora merellinen yhteys luo potentiaalin meritaimenen luontaiselle lisääntymiselle joessa. Yksittäisen kosken kunnostamisella ei ole laajempaa vaikutusta mutta sillä on merkitystä meritaimenjokien kunnostustoiminnan käynnistymisessä. Kunnostuksella voidaan lisätä luontaisen lisääntymisen mahdollisuutta ja siten luoda pohjaa tulevalle kunnostustoimille joessa Harjus Vaikka harjus ei ole kärsinyt koskialueiden perkauksista yhtä paljon kuin esimerkiksi taimen, niin myös perattujen jokien harjuskannat ovat heikentyneet perkausten aiheuttamien koskiympäristön muutosten vuoksi. Em. muutokset ovat voineet heijastua harjuskantaan negatiivisesti mm. heikentyneen ravintoeläintarjonnan kautta. Lisäksi harjuksen pienimmät poikaset ovat riippuvaisia alkukesän aikana virta-alueiden rantojen läheisyydessä olevista hidasvirtaisista alueista, jotka ovat koskien perkausten myötä voineet hävitä miltei kokonaan. Esimerkiksi Oulujoen vesistön Hyrynsalmen reitillä on todettu uittoperkausten tuhonneen harjuskannan useista Emäjoen sivuvesistöistä sekä Sotkamon reitin sivuvesistöistä (Salojärvi & al. 1983). Lapin läänin alueella Huhtala (2008) havaitsi harjuksen hyötyvän kunnostuksista. Esimerkiksi Olhavanjoen pohjoispuolella sijaitsevalla niin ikään mereen laskevassa, Viantienjoessa todettiin merkittävä harjuksen nollavuotiaan 0+ -poikasten tuoton kasvu kunnostetuilla virta-alueilla. Mereen laskevien jokien harjuskannat voivat olla ainakin osittain anadroomisia kantoja ja siten erityisen arvokkaita. Tutkimustietoa Perämeren jokien harjusten merivaelluksista on kuitenkin niukasti. 5.4 Muut lajit Nahkiaisen kutuvaellus alkaa Olhavanjoessa yleensä elokuun puolenvälin jälkeen jatkuen aina joulutammikuulle. Nahkiaisen kutupaikkoja ovat jokien hiekka- ja sorapohjaiset nivat ja kosket. Simojoen kunnostamisessa otetaan huomioon nahkiaisen biologia ja pyynti. Kunnostus tehdään siten, että em. tekijöille ei aiheuteta häiriötä tai haittaa. Rapu viihtyy parhaiten kivikkoisissa, virtaavissa vesissä. Kivenkolot antavat suojaa ravuille ja niiden poikasille. Ravuille sopivaa ravintoa on runsaasti ja veden pyörteisyys ja virtaus pitävät veden happipitoisuuden hyvänä. Jokien perkaustyöt ovat olleet rapukannoille tuhoisia. Myös metsäojituksilla ja turvetuotannolla on vastaavia haittavaikutuksia rapukannalle. Kunnostustyöt kohdistuvat koskialuille, joissa on tehty voimakkaita perkauksia. Kunnostustöillä lisätään ravun elinalueita ja vähennetään esim. vedenkorkeuden vaihtelusta aiheutuvia vahinkoja. Vesistöjen kalataloudelliset kunnostamiset palvelevat melko hyvin myös rapukantojen hoitoa (Tulonen & al. 1998).
11 5.5 Pohjaeläimiin Kunnostusten vaikutusta pohjaeläimiin on seurattu Iijoen vesistöalueella, jossa kunnostuksilla havaittiin olevan vain vähäisiä vaikutuksia pohjaeläimistöön (Laasonen & al. 1995, Kauppinen & al. ref. Louhi 2010). Kunnostuksen jälkeen pohjaeläimet kolonisoivat kunnostetut alueet suhteellisen nopeasti mutta pitkäaikaisvaikutukset ovat jokikohtaisia ja sidoksissa kunnostusmenetelmiin. Erityisesti karikkeen pidätyskyvyllä ja pohjasammaliston palautumisella on merkitystä pohjaeläinten palautumiskykyyn, populaatioiden tiheyteen ja yhteisörakenteen monimuotoisuuteen. Kunnostettujen ja luonnontilaisten koskien pohjan rakenne on karikkeen pidätyskyvyltään perattua koskea parempi. Pohjasammaliston palautumiseen vaikuttaa mm. kivien liikkumisherkkyys. Laasosen & al. (1995) mukaan pelkästään pohjan partikkelikoon kasvaminen tekee pohjan stabiilimmaksi vähentäen tulvan aikaista liikkumisherkkyyttä. Toisaalta kunnostuksessa irtonaiseksi jäävät kivet ovat eräillä kunnostetuilla jokialueilla vähentäneet uoman pohjan vakautta ja hidastaneet pohjasammaliston palautumista. Tällöin on huomioitava, että kynnysten ym. rakenteiden tiivistämiseen käytetään riittävästi pienempää kiviainesta ja soraa (Huhtala 2008). Myös kunnostusmenetelmien valinnalla voidaan vaikuttaa pohjasammaliston palautumiseen. Simojoella 2000-luvulla tehdyissä kunnostuksissa jätettiin runsaan pohjasammaliston alueille koskemattomia kasvustoja. Täällä pyrittiin varmistamaan kasvuston leviäminen kunnostetuille kosken osille, joissa sammalkasvusto on vaurioitunut (Nenonen ja Liljaniemi 2007). 5.6 Virkistyskäyttöarvon nousu Kunnostamisen jälkeen jokimaisemat palautuvat lähemmäksi luonnontilaansa. Luonnontilainen jokimaisema koetaan yleisesti miellyttävämmäksi kuin voimakkaasti muutettu jokimaisema. Näin ollen koskikunnostukset parantavat paikallisten asukkaiden elinympäristön sekä alueella vierailevien matkaajien luontoelämysten laatua. 5.7 Virta-alueiden vesipinta-alan muutos Kunnostettujen jokien koskipinta-ala kasvaa yleensä merkittävästi, sillä tukitut sivu-uomat ja kuiviksi jääneet koskialueet pyritään ottamaan kalataloudelliseen hyötykäyttöön. Liikasenkosken kunnostamisessa vesitetään kesäaikana lähes kuivana oleva lyhyt sivu-uoma. Virta-alue tulee lisääntymään kunnostamisen myötä noin 50 m². 6. KUNNOSTUSTÖIDEN KUSTANNUKSET Kunnostukset tehdään paikallisten toimijoiden koulutusmuotoisena työpajana. Kunnostustöiden kokonaiskustannukset ovat noin 1000 euroa. Kustannukset koostuvat pääosin konetyöstä ja soraaineksesta, joista vastaa ProAgria Oulun hallinnoima Vyyhti- hanke.
12 7. KUNNOSTUSTÖIDEN TOTEUTTAMINEN Kunnostus toteutetaan vuoden 2014 aikana. Kunnostustyön päättymisestä ilmoitetaan alueelliseen ELY-keskukseen. 8. LUVAT Kunnostukseen ja koneiden liikkumiseen on maa- ja vesialueiden omistajienluvat (liitteet). LIITTEET - 2 kpl kunnostusaluekartta - 1 kpl suunnitelmakartta - maanomistajien suostumukset ( toimitetaan kirjeellä)
13 LÄHTEET Huhtala. J, Jokiuitosta kalataloudellisiin kunnostuksiin. Suomen ympäristö 29. Lapin ympäristökeskus. Rovaniemi. Kauppinen, J. Yrjänä, T. Sarajärvi, K Iijoen vesistön uittotoiminta ja sen jälkeiset entisöintityöt. Elinvoimaa alueille 5. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Tampere. Kurtti, H Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v Pöyry Finland Oy Nenonen, S. & Liljaniemi, P, (toim.) Simojoen tila ja kunnostus. Simojoki-Life. Suomen ympäristö 13. Lapin ympäristökeskus. Rovaniemi. Nykänen, M Habitat selection by riverine grayling, Thymallus thymallus l. Jyväskylä studies in biologian and environmental science 140. University of Jyväskylä. Jyväskylä. Pohjois-Suomen vesioikeudenpäätös metsähallituksen hakemukseen Olhavanjoen uittosäännön kumoamiseksi, , n:o 24/68/II Salojärvi, K. & al Sotkamon reitin kala- ja rapukannoille aiheutuneet vahingot ja niiden kompensointi. Helsinki. RKTL kalantutkimusosasto. Mon. julkaisuja s. Tulonen, J. Erkamo, E. Järvenpää, T. Westman, K. Savolainen, R. Mannonen, A Rapuvedet tuottaviksi. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 152 s.
KÄRSÄMÄJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma
1 KÄRSÄMÄJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 VESISTÖALUEEN KUVAUS... 2 2.1 Maantieteellinen yleiskuvaus... 2.2 Alueen asutus ja omistussuhteet...
LisätiedotMAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA
MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA Mikko Känkänen 2011 1 JOHDANTO... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 3 3 KALASTO JA VIRKISTYSKÄYTTÖ... 3 4 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 5 TULOKSET...
LisätiedotTIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!
TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.
LisätiedotJUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS
JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen
LisätiedotPuroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä
Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian
LisätiedotAsia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen.
1/5 Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Jokikatu 17, 06100 PORVOO Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f. Ågatan 17, 06100 BORGÅ Sampo Vainio 10.8.2004
LisätiedotPielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset
Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen
LisätiedotJoen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.
Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin
LisätiedotKARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT OSA 2/4/17
1 KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT 2016-2021 Tmi Terrapolar Kauhajoki 2016 OSA 2/4/17 2 SISÄLLYS 1. TAUSTAA... 3 2. KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA...
LisätiedotSanginjoen ekologinen tila
Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä
LisätiedotKARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT OSA 2/4/18
1 KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT 2016-2021 Tmi Terrapolar Kauhajoki 2017 OSA 2/4/18 2 SISÄLLYS 1. TAUSTAA... 3 2. KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA...
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 1/06/1 Dnro PSY-2005-Y-91 Annettu julkipanon jälkeen 3.1.2006
1 LUPAPÄÄTÖS Nro 1/06/1 Dnro PSY-2005-Y-91 Annettu julkipanon jälkeen 3.1.2006 ASIA Simojoen pääuomaa sekä eräiden Simojärveen ja Simojokeen laskevien jokien suuosien kalataloudellista kunnostamista koskevan
LisätiedotPaimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet
Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet vuonna 2005 Lounais-Suomen kalastusalue 2006 Jussi Aaltonen Lounais-Suomen kalastusalue Valkkimyllynkuja 2 20540 Turku Puh. 02-2623 444 2 Johdanto Vähäjoessa ja sen
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki
Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi
LisätiedotHeikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry
14.5.2016 Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Talkookunnostukset Kokemäenjoen vesistöalueella vuosina
LisätiedotPanumaojan kunnostusraportti
Panumaojan kunnostusraportti 20-25.8.2018 12.10.2018 Toteuttajat: Kalatalousasiantuntija Heikki Tahkola, ProAgria Oulu/, puh. 040 747 7652, heikki.tahkola@proagria.fi Projektisuunnittelija Jarmo Tuukkanen,
LisätiedotSUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS
SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Matti Vaittinen 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 TUTKIMUSALUE 3 3 AINEISTO
LisätiedotVesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu 25.11. - 26.11.2014. Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus
Vesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu 25.11. - 26.11.2014 Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus 1 Sijaitsee Vetelissä, kuuluu Kruunupyynjoen vesistöön ja laskee n. 4,5 km
LisätiedotKOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10.
KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on tehnyt vuosikymmenten ajan tiivistä yhteistyötä
LisätiedotKokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???
Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
LisätiedotMaa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon
Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Jukka Ruuhijärvi ja Tapio Sutela, RKTL Mikko Olin, HY ympäristötieteen laitos Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari Helsinki 9.5.2014
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 14.11.2013 Uhanalaiset
LisätiedotOpetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.
Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Purojen kunnostus Sisällysluettelo Puron määritelmä Miksi purot ovat tärkeitä?
LisätiedotOpetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.
Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Purojen kunnostus Miten virtavesi toimii? Kunnosta lähivetesi- koulutus Kuopio
LisätiedotVesiluonto ja ennallistaminen
Vesiluonto ja ennallistaminen Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen on saatu EU:n Life-Luonto -rahoitustukea Humuspitoiset järvet ja lammet, karut kirkasvetiset
LisätiedotOpetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.
Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Jokien kunnostus Sisällysluettelo Tiesitkö tämän joesta - Jokien tietopaketti
LisätiedotMetsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset
Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2016 Hannu Marttila Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmä Oulun yliopisto Latvavesiä on muokattu Suomessa
LisätiedotKalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013
Kalastusalue virtavesikunnostajana Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Taustaa kunnostushankkeille Virtavesikartoitukset o Tarkoituksena selvittää
LisätiedotKOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012
KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.
LisätiedotHanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset
Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset 8.4.2014 Hotelli Ellivuori, Sastamala Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Taustatietoja Hanhijoesta - Haaroistensuon
LisätiedotHaritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma
Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma Ulla Kuusinen Yhteistyössä Lahden seudun ympäristöpalvelut Johdanto Haritunjoella on potentiaalia kehittyä hyväksi kalavesistöksi. Kalataloudellisen
LisätiedotSäännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen
Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Järvikutuisen harjuksen ekologiaa Puhtaiden vesien kala Suosii suurten
LisätiedotSoraa vai sivu-uomia virtavesiin?
Soraa vai sivu-uomia virtavesiin? Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto ja Konneveden kalatutkimus ry Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 3.6.2019 Mikkeli Suomessa sorastusbuumi 2010-luvulla Lukuisia
Lisätiedot53 Kalajoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro
LisätiedotMaastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa
Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa Tmi Olli van der Meer 25.9.2011 1. Johdanto Sähkökoekalastuksella haluttiin selvittää taimenen esiintyminen Emä- ja
LisätiedotUrpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu
Sivu 1 18.3.2014 Sivu 2 18.3.2014 Urpalanjokialue: Toteutusalue sijaitsee Kaakkois- Suomessa Luumäen, Miehikkälän ja Lappeenrannan alueella. Urpalanjoen valuma-alue on pintaalaltaan 557 km 2, josta Suomen
LisätiedotMÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT
MÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT Helsingin perhokalastajat ry on vuodesta 2009 alkaen kunnostanut Mätäjokea Pitäjänmäen Talissa. Tavoitteena on palauttaa äärimmäisen
LisätiedotKarjaanjoen vesistön ongelmia
Kuinka tehdään lohikaloille sopivia elinympäristöjä kokemuksia Karjaanjoen vesistöstä Hur skapar man lämpliga livsmiljöer för laxfiskar erfarenheter från Karisåns vattendrag Mustionjoki helmeilee-tapahtuma
LisätiedotKokemäenjoen nahkiaisselvitys. -toukkien määrä ja elinympäristö -ylisiirtojen tuloksellisuus
Kokemäenjoen nahkiaisselvitys -toukkien määrä ja elinympäristö -ylisiirtojen tuloksellisuus Lähtötilanne suunnittelulle Voimalaitosten kalatalousmaksut Hoitosuunnitelma: tarpeellista selvittää nahkiaisen
LisätiedotTornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet
Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,
LisätiedotKunnostusten seuranta ja seurantatutkimukset
Kunnostusten seuranta ja seurantatutkimukset (Seurantatutkimukset kunnostuskohteiden laadun ylläpitämiseksi) Ari Huusko Jokien perkaus ja kunnostus Suomessa Luonnontilainen joki --- Intensiivijakso 1930-1960
LisätiedotJOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA
JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 30.11.2010 Sisällysluettelo Johdanto... 1 Joutjoen kokonaisuus... 2 Kartta A, joen laskukohta Kiviharjun alue...
LisätiedotIstutussuositus. Kuha
Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,
LisätiedotHarri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre
1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,
LisätiedotPurokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla. Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut
Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut Esityksen sisältö Purojen inventointi Kunnostukset menetelmineen Vaikutusten seuranta Mitä
LisätiedotRaumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen
Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotMaatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014
Maatalouspurojen luontoarvot Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014 Esityksen sisältö Miksi maatalousalueiden purot ovat tärkeitä? Miten uomien luontoarvot tunnistetaan?
LisätiedotTAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI
Vesi-Visio Visio osk Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO www.vesi-visio.netvisio.net +35840-7030098 TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Mitä, miksi, miten, milloin? Tietoa ja ohjeistusta toiminnasta ja käytännön
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotHämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma
Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien
LisätiedotKokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko
LisätiedotPERHONJOEN FORSBACKANKOSKEN SIVU-UOMIEN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA
PERHONJOEN FORSBACKANKOSKEN SIVU-UOMIEN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma PROAGRIA KESKI-POHJANMAA RY:N KALATALOUSKESKUS EERO HAKALA 2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISKUVAUS...
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotPekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma
Kalatieto J. Rinne Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma Purojen umpeenkasvua Jukka Rinne 2010 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Kunnostusmenetelmä ja kunnostuskohde... 1 3 Kustannusarvio
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke
Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:
LisätiedotKVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina
KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina 2013-16 Numero 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Kohde Rautajoki Myllyoja Kikkelänjoki Vahokoski Hanhijoki Myllypuro Särkikoski Vilppulankoski Vilppulankoski Loppiskoski
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 78/09/1 Dnro PSY-2009-Y-62 Annettu julkipanon jälkeen
1 LUPAPÄÄTÖS Nro 78/09/1 Dnro PSY-2009-Y-62 Annettu julkipanon jälkeen 22.12.2009 ASIA Vikajoen vesistön kalataloudellinen kunnostaminen, Rovaniemi ja Kemijärvi LUVAN HAKIJA Lapin työ- ja elinkeinokeskus
LisätiedotVÄÄRÄJOEN VÄSTINKOSKEN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA
VÄÄRÄJOEN VÄSTINKOSKEN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma PROAGRIA KESKI-POHJANMAA RY:N KALATALOUSKESKUS EERO HAKALA 2013 2 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotHarjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto
Harjus hoitokalana Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Unelmakala sieltä jostakin Kuva: Ari Savikko Harjuksen hyviä puolia Paikallinen kala - ei
LisätiedotVesistökunnostuksen ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhdistäminen
Vesistökunnostuksen ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhdistäminen hankekoordinaattori Kolmen helmen joet Vesistökunnostus -verkoston vuosiseminaari Kolmen helmen joet Hämeenkyrön kunnan, Nokian kaupungin
LisätiedotYli- Kemijoen vesistö ja vaelluskalat
Yli- Kemijoen vesistö ja vaelluskalat Viljo Jääskeläinen 1913, Suomen Kalatalous Jarmo Huhtala Lap ELY 1 Kemijoen vesistö Kemijoki (valuma-alue 51 127 km2) oli ennen rakentamistaan Suomen ja koko Itämeren
LisätiedotKOHDE 1. Pukanluoman Alakoski. Kartta 4. Pukanluoman Alakosken sijaitsee Santaskyläntien sillan kohdalla, noin 4 km Kantatie 44:stä.
KOHDE 1. Pukanluoman Alakoski Kartta 4. Pukanluoman Alakosken sijaitsee Santaskyläntien sillan kohdalla, noin 4 km Kantatie 44:stä. Kartta 5. Alakoski nykytilassa karttahahmotelmana. Kartta 6.Ilmakuva
LisätiedotKymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009
Kymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009 Jukka Rinne, Markus Tapaninen 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...
LisätiedotGaula Flyfishing Lodge - Alueet
Gaula Flyfishing Lodge - Alueet Beat 1 Rostad, Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken
LisätiedotHarri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre
1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,
LisätiedotPerämereen laskevia vesistöjä menetelmien kehittäminen ja ekologinen kunnostaminen. Rajat ylittävä Suomalais- Ruotsalainen yhteistyöhanke.
Perämereen laskevia vesistöjä menetelmien kehittäminen ja ekologinen kunnostaminen. Rajat ylittävä Suomalais- Ruotsalainen yhteistyöhanke. Lapin ELY-keskus, Marko Kangas, Ympäristövastuualue 9.11.2018
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
LisätiedotKRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI. Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen tarkkailusuunnitelma
KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen tarkkailusuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.6.2018 P35903P001 Tarkkailusuunnitelma Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen
LisätiedotKokemäenjoen siikatutkimukset
Kokemäenjoen siikatutkimukset Lari Veneranta, Luonnonvarakeskus 12.4.2016 Kokemäenjoen siian historia Alkujaan merkittävä vaellussiikajoki, Harjavallan pato käyttöön 1939 Vaellussiikakanta taantui ja katosi
LisätiedotKunnostusten suunnittelu, lupatarve ja rahoitus
Kunnostusten suunnittelu, lupatarve ja rahoitus Virtavesien kunnostuskurssi Vantaa 8.8.2017 Kalastusbiologi Teemu Hentinen, ELY-keskus Järvi-Suomen kalatalouspalvelut Teemu Hentinen ELY-keskus Järvi-Suomen
LisätiedotKiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila
Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä
Lisätiedot67 Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 165(196) 67 Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 40 131 km 2 Suomen puolella 14 280 km 2 Järvisyys 4,6 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987)
LisätiedotLuonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.
Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.2007, Hyvinkää Esityksen aiheet Perattujen purojen kunnostus ja hoito Monitavoitteiset
LisätiedotTaimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset. Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari Kuninkaan Kartano, Vantaa
Taimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari 8.8.2017 Kuninkaan Kartano, Vantaa Vesi Veden riittävyys ja laatu Uoman rakenne Mikro- makromittakaava
LisätiedotVirtaveden toiminta ja kunnostus
14.5.2016 Heikki Holsti Virtaveden toiminta ja kunnostus Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Virtavesien kunnostamisen vaiheet Tavoitteena vesistön ekologisentilan parantaminen = ihmistoiminnan
LisätiedotTuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2004
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 351 Ari Saura Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Huhtikuu
LisätiedotPienvesistä ja purokunnostuksista Isojoen ja Karvianjoen alueella. Taimenpäivä Isojoki
Pienvesistä ja purokunnostuksista Isojoen ja Karvianjoen alueella Taimenpäivä 12.12.2016 Isojoki Isojoki-Lapväärtinjoen ja Karvianjoen pohjoisosan alueet Satoja kilometrejä vedenjakaja-alueiden pienvesiä
LisätiedotVaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa
Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa EKOenergian ja Luonnonsuojeluliiton Kalatieseminaari 6.10.2017 Matti Ovaska, WWF Suomi Gilbert van Ryckevorsel / WWF Canada Mitä ovat vaelluskalat? Kalastuslaki
LisätiedotRavintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi
Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Esimerkkejä tavoitteista 1.Virkistyskäyttö Haittaava kasvillisuus, liettyminen,
LisätiedotHarjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa
Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa Tutkimusalue Kokemäenjoessa TEHDYT TUTKIMUKSET Nykytilan selvittäminen: - kalastustiedustelu - perhokalastajien haastattelu
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 52/04/2 Dnro ISY-2004-Y-19 Annettu julkipanon jälkeen Kaurakosken kalataloudellinen kunnostus, Tuupovaara.
PÄÄTÖS Nro 52/04/2 Dnro ISY-2004-Y-19 Annettu julkipanon jälkeen 4.6.2004 HAKIJA Tatu Vatanen ASIA Kaurakosken kalataloudellinen kunnostus, Tuupovaara. HAKEMUS Tatu Vatanen on 5.2.2004 ympäristölupavirastolle
Lisätiedot16WWE0618 11.10.2010. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010
16WWE0618 11.10.2010 Kainuun Etu Oy Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 16WWE0598 Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET...
LisätiedotHousupuron pituus on noin 5,6 km, josta kunnostetaan tässä hankehaussa 3,8 km. Hankealueen valuma-alueen pinta-ala on noin 800 ha.
LUONNONHOITOHANKE HOUSUPURON KUNNOSTUS JA ENNALLISTAMINEN PALTAMOSSA Hankkeen tavoitteet Tavoitteena on Housupuron palauttaminen luonnontilaisen kaltaiseksi, purouoman kunnostaminen lisääntymis- ja poikastuotantoalueeksi
LisätiedotSuunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona. Jussi Aaltonen 2014
Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona Jussi Aaltonen 2014 Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona Jussi Aaltonen 2014 Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja
LisätiedotLietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011
Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto
LisätiedotEURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009
EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009 Pyhäjärvi-instituutti Henri Vaarala Marraskuu 2009 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...3 3. TULOKSET...4 3.1. Eurakosken koeala...4
LisätiedotRanuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta
Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta Annukka Puro-Tahvanainen annukka.puro-tahvanainen@ ely-keskus.fi Ranua 18.4.2018 28.11.2018 1 Yleiskatsaus Ranuan vesistöjen tilaan Vaikuta vesiin
LisätiedotTausta ja tavoitteet
Vesistöjen kunnostus Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT 25.1.2011, Vesistöjen tila ja kunnostus 1 Tausta ja tavoitteet Järven kunnostamisella tarkoitetaan suoraan järveen kohdistettavia toimenpiteitä Tavoitteena
LisätiedotPurot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa?
Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa? Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus SYKE PIENTEN JOKIUOMIEN JA PUROJEN KUNNOSTUSTAVOITTEET JA -MENETELMÄT Pori 17. 4. 2012 Sisältö Luonnonmukainen vesirakentamistapa
LisätiedotKari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoen vesistö -Vantaanjoen 100 km pitkä pääuoma lähtee Hausjärveltä ja laskee mereen Helsingissä -Vantaanjoen vesistön yhteenlaskettu uomapituus on yli
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010
LisätiedotKaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke
Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...
LisätiedotHANKKEEN KUVAUS 29.4.2015
Pihlavanlahden niitot ja pintaruoppaus 2015 1(5) KAUKAISEMPAA HISTORIAA Kokemäenjoen suu on siirtynyt vuosisatojen kuluessa länttä kohti. Joen suu oli Kivinin Kahaluodon kapeikon kohdalla noin sata vuotta
LisätiedotPUROT JA OJAT LÄHILUONNOSSA
PUROT JA OJAT LÄHILUONNOSSA Somero 26.9.2014 Matti Jantunen Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry Mikä on puro? Vesilaki (27.5.2011/587) 3 määrittelee: Joki = virtaavan veden vesistö, jonka valuma-alue
LisätiedotLEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki
LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...
LisätiedotKolmen helmen joet hanke
Hämeenkyrön kunta, Nokian kaupunki, Ylöjärven kaupunki Kolmen helmen joet hanke Virtavesi-inventointi ja kunnostussuunnitelma Rapujen istutuksen riskianalyysi 3.2.2017 Page 1 Rapujen istutuksen riskianalyysi
LisätiedotSulkavan Uitonvirran kautta Saimaaseen laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen,
PÄÄTÖS Nro 51/08/2 Dnro ISY-2008-Y-18 Annettu julkipanon jälkeen 16.5.2008 HAKIJA Etelä-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus ASIA Sulkavan Uitonvirran kautta Saimaaseen laskevien virtavesien kalataloudellinen
Lisätiedot