1. Adult education as a means of creating hope for the future / Aikuiskasvatus luomassa tulevaisuuden toivoa
Paula Alanen, Tampere University, paula.alanen@tuni.fi
Jaakko Hyytiä, Tampere University, jaakko.hyytia@tuni.fi
Hanna Toiviainen, Tampere University, hanna.toiviainen@tuni.fi
In a European project EduMAP (Horizon2020)we explored the potential of adult education as a means to enhancing active citizenship. The research focused on educational practices that had reached the young adults in the margins of society, for instance newly arrived refugees, those suffering from long-standing illness or addiction, and prisoners. This workshop is based on the research findings of the communicative ecology of various European case-studies that revealed communication gaps between decisions makers, education organisers, educators and potential students. We are interested to discuss what adult education can and should do both to address ignorance and to act in practice for creating hope for the future. We welcome wide range of papers from theoretical perspectives to demonstrations of adult education as a value-driven future-oriented practice.
EduMAP-projekti (Horisontti 2020) tutki aikuiskoulutuksen keinoja edistää nuorten aikuisten aktiivista kansalaisuutta. Hankkeessa nostettiin esiin koulutustoiminnan esimerkkejä, jotka olivat tavoittaneet yhteiskunnan marginaalissa olevia nuoria, kuten hiljattain maahan tulleita pakolaisia, pitkäaikaissairaudesta tai päihteiden väärinkäytöstä kärsiviä ja vankeja. Tutkimus analysoi näiden koulutuskäytäntöjen kommunikatiivista ekologiaa Euroopan eri maissa ja Turkissa. Tutkimustulokset paljastivat päätöksentekijöiden, koulutuksen järjestäjien, opettajien ja opiskelijoiden kommunikaation mahdollisuuksia, yhteensopimattomuuksia ja katkoksia. Teemaryhmä herättelee keskustelua aikuiskasvatuksen mahdollisuuksista torjua yhteiskunnallista välinpitämättömyyttä ja herättää tulevaisuustoivoa. Ryhmään ovat tervetulleita monenlaiset aihetta käsittelevät esitykset, sekä teoreettiset näkökulmat että käytännön esimerkit aikuiskasvatuksesta arvosidonnaisena ja tulevaisuuteen orientoituvana toimintana.
2. Elinikäinen oppiminen digitaalisessa mediayhteiskunnassa
Päivi Rasi-Heikkinen, Lapin yliopisto, paivi.rasi@ulapland.fi
Kaisa Pihlainen, Itä-Suomen yliopisto
Hanna Vuojärvi, Lapin yliopisto
Eija Kärnä, Itä-Suomen yliopisto
Teemaryhmään kutsutaan esityksiä, joissa tarkastellaan aikuisten, mukaan lukien ikäihmisten, elinikäistä oppimista digitaalisessa mediayhteiskunnassa, osana heidän arkeaan, hyvinvointiaan ja kansalaisuuttaan. Toivomme teemaryhmään esityksiä, joissa osallistutaan keskusteluun elinikäistä oppimista tukevan ohjauksen ja koulutuksen tarpeista, tavoitteista, tuloksista ja menetelmistä tutkimuksen ja käytäntöjen näkökulmista. Teemaryhmässä aihetta lähestytään tieteenalojen rajoja ylittäen. Esitykset voivat kohdistua elinikäiseen oppimiseen erilaisilla elämänkentillä sekä erilaisten digitalisaatioon liittyvien ajankohtaisten haasteiden, esimerkiksi digitaalisten taitojen, medialukutaitojen, digitaalisen osallisuuden ja koronaepidemian näkökulmista.
3. Feminismi, ekokriisit ja aikuiskasvatus – Kriittistä aikuiskasvatusta 2020-luvulla
Johanna Kallio, Tampereen yliopisto, johanna.kallio@tuni.fi
Jani Pulkki, Tampereen yliopisto, jani.pulkki@tutanota.com
Naisten ja luonnon alistamiseen liittyvät ajattelumallit ovat pitkälti samankaltaisia. Vaihtoehtoisia sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämpiä ajattelutapoja on olemassa, mutta nämä eivät ole vielä päässeet valtavirtaistumaan. Mitkä ovat aikuiskasvatuksen mahdollisuudet feministisemmän ja ekologisesti kestävämmän tulevaisuuden luomisessa? Ekokriisien ratkaisuyrityksissä on vaarana päätyminen erilaisiin sosiaalisesti eriarvoistaviin umpikujiin. Miten luodaan 2020-luvun kriittistä aikuiskasvatusta, jossa otetaan vakavasti huomioon erilaiset sukupuoliin, seksuaalisuuteen, etnisyyteen, vammaisuuteen ja ekologiseen kestävyyteen liittyvät kysymykset? Esimerkiksi ekofeminismissä tuodaan esiin, kuinka ekologisia ja sosiaalisisia ongelmia ylläpitävät ajattelu- ja toimintamallit toimivat samankaltaisilla periaatteilla. Eriarvoistavien ajattelu- ja toimintamallien purkaminen on keskeinen osa kaikille kestävämmän tulevaisuuden luomista. Ryhmään ovat tervetulleita kaikki teemasta kiinnostuneet ja siihen liittyvät esitykset.
4. Freire ja vapauttava aikuiskasvatus
Juha Suoranta, Tampereen yliopisto, juha.suoranta@tuni.fi
Brasilaissyntyisen kasvatusfilosofi Paulo Freiren syntymästä tuli syksyllä 2021 kuluneeksi 100 vuotta. Freire pääteosta Sorrettujen pedagogiikka on vuosikymmenten mittaan käytetty laajasti aikuiskasvatuksessa eri puolilla maailmaa. Freire korosti, ettei hänen ajatuksiaan pitäisi kopioida, vaan sovitella uusiin tilanteisiin ja kohteisiin. Teemaryhmään toivotaan esityksiä ja tulkintoja itse Freirestä ja hänen ajattelustaan, tai tutkimus- tai koulutustahankkeista, joissa hänen ajatuksiaan on sovellettu. Ryhmään sopivat oikein hyvin myös muut esitykset, joissa aikuiskasvatus käsitetään sopeuttavan tehtävän sijaan vapauttavaksi ja kriittiseksi voimaksi.
5. Haavoilla. Aikuiskasvatuksen näkökulmia rikkoviin elämäntilainteisiin.
Erja Laakkonen, Itä-Suomen yliopisto, erja.laakkonen@uef.fi
Iiris Lehto, Itä-Suomen yliopisto, iiris.lehto@uef.fi
Aikuiskasvatuksen Haavoilla-vuosikirjan teemaan kiinnittyvä teemaryhmä tarkastelee rikkovia elämäntilanteita ja kokemuksia. Haava voidaan ymmärtää (ainakin) kolmella tavalla: metaforana, käsitteenä ja metodologisena tapana. Haava-metafora kuvaa ulkoisen tekijän vaikutuksesta syntyvää vauriota. Aiheuttaja voi olla jokin kriisi tai murros, haavoittava kokemus. Käsitteenä haava on aikuiskasvatustieteellisessä keskustelussa uusi. Se muun muassa haastaa pohtimaan, kuka asettuu tai asetetaan hoivaajan positioon. Haava-käsite myös kyseenalaistaa näkemystä haavasta stigmana, ja se muistuttaa, että olemme kaikki haavoittuvia. Ryhmään ovat tervetulleita sekä vuosikirjan artikkeleita käsittelevät esitykset että muut teemaan sopivat esitykset.
6. Jatkuva oppiminen ja hyvinvointi työssä
Soila Lemmetty, Jyväskylän yliopisto, soila.j.lemmetty@jyu.fi
Heta Rintala, Hämeen ammattikorkeakoulu
Liisa Postareff, Hämeen ammattikorkeakoulu
Kaija Collin, Jyväskylän yliopisto
Marianne Jaakkola, Jyväskylän yliopisto
Essi Ryymin, Hämeen ammattikorkeakoulu, essi.ryymin@hamk.fi
Työelämän muuttuessa digitalisaation, yhteiskunnallisten trendien sekä kilpailun myötä organisaatioiden henkilöstön on kyettävä oppimaan jatkuvasti uutta. Formaalin koulutuksen lisäksi työpaikoilla on tarvetta kehittää arjen oppimista tukevia ratkaisuja, työpaikkapedagogiikkaa sekä sitoutuvaa suhtautumista oppimiseen. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on havaittu työssä oppimisen sekä tuottavan että uhkaavan henkilöstön hyvinvointia. Tutkimus työssä oppimisen ja hyvinvoinnin yhteyksistä ja erityisesti kriittisistä näkökulmista on ensiarvoisen tärkeää osana yhteiskunnallista jatkuvan oppimisen keskustelua ja työpaikkojen kehittämistä. Ryhmään toivotaan esityksiä seuraavista aiheista:
- Jatkuva oppiminen työpaikoilla: ilmiö, muodot, sitoutuminen ja vastuut
- Oppiminen erilaisissa työn konteksteissa, tilanteissa ja uravaiheissa
- Työssä oppimisen ja hyvinvoinnin yhteydet, tuki, raamit ja rajoitteet
- Henkilöstön kehittäminen ja oppimisen johtaminen
7. Kohti kriittistä aikuiskasvatuksellista ymmärrystä korkeakoulutuksen murroksesta
Nina Haltia, Turun yliopisto, nina.haltia@utu.fi
Heli Mutanen, Itä-Suomen yliopisto
Ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin kohdistuneet kehittämis- ja uudistamispaineet sekä niitä toteuttavat managerialistiset käytännöt ovat muokanneet perustavanlaatuisesti korkeakoulutuksen asemaa. Korkeakoulutuksen odotetaan vastaavan joustavasti erilaisiin yhteiskunnallisiin ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Opiskelijoiden tulee opiskella nopeammin sekä kehittää työelämässä vaadittavia taitoja. Tutkija-opettajien tulee vastaavasti opettaa tehokkaammin sekä lisäksi julkaista enemmän, hankkia rahoitusta, kansainvälistyä sekä verkostoitua elinkeinoelämän kanssa. Mitä nämä erilaiset odotukset merkitsevät eri sosiaalisten ryhmien, instituutioiden ja tieteenalojen näkökulmista? Miten ne muokkaavat hierarkioita sekä käsityksiä ja kokemuksia oikeudenmukaisuudesta? Millä tavalla voimme jäsentää näitä kysymyksiä yksilön muutosvalmiutta laajempana ilmiönä ja tuottaa kriittistä aikuiskasvatuksellista ymmärrystä korkeakoulujen muutoksesta? Teemaryhmään ovat tervetulleita erilaisista tutkimuksen traditioista ammentavat analyysit, jotka avaavat keskustelua ammattikorkeakouluja ja yliopistoja koskevista ajankohtaisista ilmiöistä sekä opiskelijoiden, korkeakoulutuksesta valmistuneiden sekä tutkija-opettajien elämästä tässä ajassa.
8. Muutoskyvykkyyden oppiminen ja kehittäminen työelämässä
Kati Tikkamäki, Tampereen yliopisto, kati.tikkamaki@tuni.fi
Pauliina Tiuraniemi, Tampereen yliopisto, pauliina.tiuraniemi@tuni.fi
Muutoskyvykkyydellä eli resilienssillä työelämässä viitataan yksilön psyykkiseen palautumiskykyyn ja taitoihin, joiden avulla selvitään ja palaudutaan nopeastikin vaikeista tai muuttuvista tilanteista (Smith ym., 2008) sekä yhteiseen osaamiseen ja motivaatioon kehittää toimintaa haastavissa tilanteissa (Kantur & İşeri-Say, 2012). Yksilö-, yhteisö-, organisaatio- ja yhteiskuntatasot kietoutuvat monisyisesti toisiinsa, vaikuttaen muutoskyvykkyyteen sitä joko vahvistaen tai heikentäen. Kehittämällä työtapoja ja yhteistyötä sujuviksi, organisaatiokulttuuria dialogiseksi sekä johtamista valmentavaksi, rakennetaan muutoskyvykkyyttä palvelevaa osaamista ja toimintakulttuuria, tuetaan jatkuvaa oppimista sekä lisätään työhyvinvointia. Työryhmään kutsutaan muutoskyvykkyyttä työelämässä eri näkökulmista tarkastelevia esityksiä. Esitykset voivat käsitellä tutkimus- ja kehittämishankkeissa saavutettuja tuloksia tai käynnissä olevien hankkeiden sisältöjä. Eri aloilta tulevat esitykset ovat tervetulleita.
9. Pedagogisen johtamisen monet mahdollisuudet
Harri Keurulainen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, harri.keurulainen@jamk.fi
Ari Hyyryläinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ari.hyyrylainen@jamk.fi
Teemaryhmän esitykset valottavat pedagogisen johtamisen mahdollisuuksia niin pedagogisen yhteisön, pedagogiikan kuin pedagogisesti johtamisenkin näkökulmista. Odotamme teemaryhmään tutkittuun tietoon tai kokemuksiin perustuvia esityksiä näiltä pedagogisen johtamisen osa-alueilta.
10. Tunteet, toimijuus ja työelämän katkokset
Heini Ikävalko, Aalto yliopisto, heini.ikavalko@aalto.fi
Päivi Hökkä, Jyväskylän yliopisto, paivi.hokka@jyu.fi
Katja Vähäsantanen, Jyväskylän yliopisto, katja.vahasantanen@jyu.fi
Susanna Paloniemi, Jyväskylän yliopisto, susanna.s.paloniemi@jyu.fi
Tunteet ovat läsnä työssä, työpaikkojen arjessa ja oppimisessa. Ne kietoutuvat monin tavoin myös työelämän katkoksiin ja jatkuvuuteen. Teemaryhmä kokoaa yhteen tutkijoita ja käytännön toimijoita, jotka ovat kiinnostuneet tunteista, toimijuudesta ja työelämän muutoksista. Teemaryhmään ovat tervetulleita esimerkiksi esitykset, jotka tarkastelevat tunteiden merkitystä työelämän oppimisessa ja muutoksessa. Myös pandemiaan kiinnittyvät tarkastelut ovat ajankohtaisuudessaan tervetulleita. Esitykset voivat tarttua esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: Millaisia tunteita työhön ja sen katkoksiin liittyy sekä miten jatkuvuutta luodaan näissä tilanteissa? Miten tunnetaidot tukevat jatkuvuuden rakentumista työssä ja työpaikoilla? Miten tunteisiin liittyvän osaamisen kehittymistä työyhteisöissä voi tukea? Miten tunteet edistävät tai ehkäisevät työyhteisöjen jäsenien osallisuutta ja vaikuttamista?
11. Sivistyksen tilat
Nina Hjelt, Kvs-säätiö, nina.hjelt@kvs.fi
Severi Hämäri, Kriittinen korkeakoulu, severi.hamari@gmail.com
Terhi Kouvo, Kvs-säätiö, terhi.kouvo@kvs.fi
Sivistys on murroksessa. Kestävä tulevaisuus vaatii meitä muuttamaan toimintaamme.
Sivistyksestä puhutaan harvoin sivistyksen termeillä. Siksi sivistyskeskustelua on vahvistettava tutkimuksella. Sivistykselliset arvovalinnat piiloutuvat käytännön tavoitteisiin: virkamiehet budjetoivat asiantuntijoiden näkemysten pohjalta, poliitikot päättävät lukujen pohjalta. Keskustelussa jatkuvasta oppimisesta sivistysnäkemykset kätkeytyvät osaamistavoitteisiin.
Filosofi Johan Vilhelm Snellman valoi sivistyskeskustelun perustan. Millaisten käänteiden kautta on tultu nykyiseen sivistyskeskusteluun? Teemaryhmässä tarkastellaan sivistyksen tilaa ja tiloja, esimerkiksi sivistyksen määrittelyä teoreettisesti tai käytäntöjen näkökulmasta. Esitys voi olla kriittistä yhteiskunta- ja kasvatusfilosofista otetta tai soveltavaa tutkimusta.
- Perspektiivi: missä jatkumossa sivistyksestä keskustellaan?
- Valta: kuka omistaa ’sivistyksen’?
- Argumentit: miten sivistystarpeita perustellaan?
- Areenat: onko some Suomen suurin oppilaitos?
- Tulevaisuus: millaisia sivistysutopioita tarvitsemme?