Kriittinen infrastruktuuri 3/2024

Kriittinen

infrastruktuuri

Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä: Lue

“Digitalisaatio helpottaa sähköverkon käyttöä ja kunnossapitoa.”

Itämeri on elintärkeä Suomen merilogistiikalle. sivu 2

Mitä meille kävisi ilman toimivia varavoimajärjestelmiä? sivu 5

Digimurros ui myös kotimaiseen vesihuoltoon. sivu 10

TÄSSÄ LEHDESSÄ:

Digitalisaatio helpottaa sähköverkon käyttöä ja kunnossapitoa.

Mitä meille kävisi ilman toimivia varavoimajärjestelmiä?

Digimurros ui myös kotimaiseen vesihuoltoon.

Jaetaan Kauppalehden liitteenä 26.3.2024

Projektipäällikö: Jeremias Kämäräinen (050 554 4531, jeremias.kamarainen@mediaplanet.com) Maajohtaja: Suvi Jeskanen Liiketoiminnan kehitysjohtaja: Justus Nurmi

Toimitus ja layout: Oona Elo ja Johanna Lind Julkaisija: Suomi Mediaplanet Oy, Mikonkatu 15 B, 00100 Helsinki Sähköposti: toimitus@mediaplanet.com • www.mediaplanet.com Kansikuva: Vesa Marjanen

facebook.com/kehittyvatkaupungit

@mediaplanetfi

Kierrätäthän tämän lehden

PÄÄKIRJOITUS

Niin kauan kun väylät, satamat, meriliikenteenohjaus, luotsaus ja jäänmurto toimivat normaalisti, merikuljetukset hoituvat markkinaehtoisesti.

Elintärkeä Itämeri

Logistiikan infrastruktuuri ja riittävä kuljetuskapasiteetti ovat kriittisen tärkeitä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ja yritysten toiminnan jatkuvuuden näkökulmasta.

Maantieteellisestä sijainnistamme johtuen olemme täällä pussin perällä erityisen riippuvaisia merikuljetuksista. Tuoreen tilaston mukaan Suomen ulkomaankaupasta 96 prosenttia kulkee meriteitse. Muissa Euroopan maissa merikuljetusten osuus tuonnista ja viennistä on keskimäärin 30 prosenttia. Suomen riippuvuus merikuljetuksista on korostunut entisestään Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Vaihtoehtoisia reittejä on oltava, mutta merikuljetuksia ei pystytä korvaamaan muilla kuljetusmuodoilla kuin pieniltä osin. Kansainvälisen saavutettavuuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta merikuljetusten toimintavarmuus ja jatkuvuus ovat avainasemassa.

Pohjoiset olosuhteet tuovat lisähaasteita merilogistiikan toimivuuteen. Itämeri on yksi maailman haastavampia merialueita. Navigointi matalissa ja karikkoisissa vesissä sekä talvella jäätilanne vaativat osaamista ja paikallisten olosuhteiden tuntemista. Suomeen voi turvallisesti liikennöidä talvisin vain jäävahvistetut ja jääluokitetut alukset. Huoltovarmuuden ja jatkuvuuden hallinta perustuu normaaliolojen toimintamalleihin ja toimiviin markkinoihin. Niin kauan kun väylät, satamat, meriliikenteenohjaus, luotsaus ja jäänmurto toimivat normaalisti ja vakuutuksia on saatavilla eikä turvallinen, kannattava liiketoiminta vaarannu, merikuljetukset hoituvat markkinaeh-

toisesti. Mutta jos tilanne kehittyy niin, että nämä eivät toteudu, on huoltovarmuutemme kotimaisen tonniston ja huoltovarmuuskuljetuksia hoitavien suomalaisten merenkulkijoiden sekä poikkeusoloja varten tehtyjen erityisjärjestelyjen varassa.

Vakavissa kriisitilanteessa viranomaisilla on valmiuslain perusteella mahdollisuus ohjata ja tarvittaessa priorisoida Suomen rekisterissä olevia aluksia. Suomen lipun alla olevat alukset työllistävät suomalaisia merenkulkijoita. Suomalaisilla varustamoilla työskentelevät merenkulkijat ovat vapautettu aseellisesta palveluksesta hoitamaan huoltovarmuus- ja sotatarvikekuljetuksia poikkeusoloissa.

Rahtialusten ohella matkustajaautolauttojen ja ropax-alusten merkitys huoltovarmuuden turvaamisessa on merkittävä. Merkitys korostuu entisestään poikkeusoloissa, koska ne soveltuvat erityyppisten lastien kuljettamiseen, sotatarvikekuljetuksiin sekä evakuointikuljetuksiin. Näillä aluksilla kulkee valtaosa Suomen kappaletavarasta, mukaan lukien elintarvikkeet, lääkkeet ja teollisuuden varaosat. Suomen vahvuus on pitkäjänteisyys ja yhteistyö. Huoltovarmuusorganisaatiossa on tehty varautumistyötä viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistyössä jo hyvän sään aikana. Myös Valtioneuvoston periaatepäätöksenä annetussa Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa on tunnistettu kotimaisen aluskannan ja varustamojen merkitys

Pohjoiset olosuhteet tuovat lisähaasteita merilogistiikan toimivuuteen. Itämeri on yksi maailman haastavampia merialueita. Navigointi matalissa ja karikkoisissa vesissä sekä talvella jäätilanne vaativat osaamista ja paikallisten olosuhteiden tuntemista.

poikkeusoloissa. Meidän on pidettävä huoli siitä, että tämä elintärkeä väylä pysyy toiminnassa myös silloin kun tummat pilvet kasaantuvat taivaalle ja maailmalla myrskyää.

Puhtaat vedet kuntien vetovoimatekijänä

Vihreä siirtymä korostaa kuntien yhteistyön tärkeyttä yritysten sekä koulutus- ja tutkimuslaitosten kanssa alueellisten vahvuuksien hyödyntämisessä.

Kunnilla ja kaupungeilla on merkittävä rooli ilmastonmuutostyössä, sillä kuntien monet ratkaisut vaikuttavat siihen, millaisia päästöjä asukkaiden arjessa syntyy. Kuntaliiton ympäristöpäällikkö Tommi Maasilta nostaa esiin kuntien tekemän suunnittelutyön, joka määrittää esimerkiksi yhdyskuntarakennetta ja liikkumistapoja.

– Infraratkaisut taas vaikuttavat suoraan kotitalouksien mahdollisuuksiin vaikuttaa lämmityksen päästöihin. Kuntaliiton yhteistyössä FCG:n kanssa tekemän tuoreen kuntien ilmastokyselyn perusteella 90 % suomalaisista asuu kunnassa, jolla on ilmastotavoite. 80 %:lla kyselyyn vastanneista kunnista on ilmastosuunnitelma tai se on valmisteilla.

Maaliskuun alussa 2023 voimaan tulleen muutoksen myötä ilmastolakiin

Kaupallisessa yhteistyössä:

sisällytettiin kunnille velvoite laatia ilmastosuunnitelmat. Kuntien ilmastosuunnitelmavelvoite ollaan kuitenkin hallitusohjelman mukaisesti kumoamassa ilmastolaista. Valtion poukkoileva ja epäjohdonmukainen lainsäädäntö ei edesauta kuntien ilmastotyötä ja heikentää kuntien luottoa ilmastotavoitteiden toteutumiseen. Kyselyssä 21 % vastaajista uskoi, että Suomi saavuttaa tavoitteensa olla hiilineutraali 2035. Vuonna 2021 tavoitteen toteutumista piti todennäköisenä 40 % vastanneista.

Tulvariskit on huomioitava uusien alueiden suunnittelussa Tulvariskien hallinta on Maasillan mukaan ennen kaikkea maankäytön suunnitteluun liittyvä haaste. Hän näkee, että uusien alueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon ilmastonmuutoksen arvioidut

vaikutukset vesistöjen vedenkorkeuksiin – varaamalla alueita myös hulevesien viivyttämiseen.

– Jo rakennetuilla alueilla tulisi mahdollisuuksien mukaan varata alueita hulevesille purkavan täydennysrakentamisen yhteydessä. Tunnistetuilla tulvariskialueilla kiinteistönomistajia on tarpeen ohjeistaa myös kiinteistökohtaisesta varautumisesta tulvatilanteisiin.

Maasilta muistuttaa, että vihreä siirtymä ja energiamurros tarjoavat myös erilaisia teollisen tuotannon mahdollisuuksia eri alueilla. Kestävälle luontomatkailulle on hänen mukaansa monissa kunnissa mahdollisuuksia, kunhan alueen ominaispiirteet osataan tunnistaa.

– Kuntien vetovoimaa – ja sitä kautta ehdottomasti elinvoimaakin – lisäävät myös puhtaat ja hyvin hoidetut vedet.

Jo rakennetuilla alueilla tulisi mahdollisuuksien mukaan varata alueita hulevesille purkavan täydennysrakentamisen yhteydessä.

Ilmastonmuutos vaatii sopeutumista myös vesienhoidossa

Ylivieskassa vesienhoito ja tulvariskien hallinta on yhdistetty vahvasti luonnon monimuotoisuuden ja ennallistamisen edistämiseen.

Ilmastonmuutoksen nopeutuminen tuo kaupungeissa lisää haasteita muutokseen sopeutumisessa, kun sään vaihtelut voimistuvat, kuivuus uhkaa heikentää veden laatua ja vesieliöstön elinolosuhteita ja tulvariskien uhka elinkeinoille ja asukkaille kasvaa.

– Toimenpiteet vesien viivyttämiseksi ja varastoimiseksi sivupurojen valumaalueilla ovat tärkeitä keinoja varautua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin uhkiin, Ylivieskan kaupungin ympäristöpäällikkö Tapio Koistinaho aloittaa.

Valumavesin viivyttäminen edistää Koistinahon mukaan samanaikaisesti useaa tavoitetta – niin tulvariskien hallintaa, vesienhoitoa ja luonnon monimuotoisuuden lisäämistä kuin ilmastonmuutoksen hillintää ja muutokseen sopeutumistakin.

– Tavoitteiden yhdistyminen motivoi ja saa toiminnan hyväksyttävämmäksi sekä kustannustehokkaammaksi.

Ylivieska pyrkii ilmastotoimien edelläkävijäksi

Ylivieskan kaupungilla on ollut vesienhoidon teemaan liittyviä hankkeita jo vuosikymmenen ajan. Toimintaan on viime aikoina ollut kiitettävästi tarjolla valtionavustuksia etenkin ELY-keskusten kautta.

– Ylivieskan kaupungin hanketoiminta ei olisi ollut mahdollista ilman tätä tukea. Näitä rahoitusmuotoja tarvitaan myös jatkossa, Ylivieskan kaupunginjohtaja Maria Sorvisto kuvailee.

Sorvisto korostaa, että Ylivieska haluaa kokoistensa kaupunkien joukossa olla edelläkävijä ilmastotoimissa. Tärkeäksi on nähty nimenomaan ilmastonmuutokseen sopeutuminen.

– Kevättulvat ovat tuttuja näillä lakeuksilla, mutta konkreettisesti ilmastonmuutos näkyy ennakoimattomina tulvina mihin aikaan vuodesta tahansa.

Seutukaupunki Ylivieska on kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana yli 2 000 asukkaalla ilman kuntaliitoksia. Tämä on Sorviston mukaan tarkoittanut asuinalueiden ja rakennetun ympäristön laajentumista, mikä yhdistettynä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin vaatii toimenpiteitä.

Edellä mainitut hankkeet ja keinot ovat osoittautuneet onnistuneiksi ratkaisuiksi. Samalla vesi elementtinä on viihtyisästi läsnä ihmisten asuinympäristöissä.

Lue lisää: ylivieska.fi

Älykkäillä sähkömittareilla kustannustehokkuutta

ja parempia palveluita

Digitalisaatio ja kyberturvallisuus nousevat entistä keskeisempään rooliin Suomen sähköverkkojen toimintavarmuuden turvaamisessa.

Teksti Anni Korhonen

Energiaverkkojen toimintavarmuus on Suomessa globaalisti korkealla tasolla. Kaukolämmön toimituksessa keskimääräiset katkot ovat niin lyhyitä, että ne jäävät usein asiakkailta huomaamatta. Sähkön jakeluverkkojen positiiviseen kehitykseen on Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelän mukaan vaikuttanut mittava investointi säävarmoihin verkkoihin.

– Sähkö on hankala tuote, sillä sitä pitää koko ajan tuottaa ja kuluttaa täsmälleen yhtä suuri määrä. Tehotasapainon ylläpitoon on Suomessa varauduttu monin tavoin, ja sähkön kantaverkon luotettavuus onkin meillä maailmanennätys tasoa.

Energiainfran toimivuutta on viime aikoina parannettu esimerkiksi kaapeloimalla verkkoja maan alle myrskytuhojen vähentämiseksi. Leskelä painottaa, että investointeja sähköverkkoihin tarvitaan kuitenkin edelleen.

– Lisäksi tulee investoida energiavarastoihin sekä joustavaan sähkön tuotantoon

ja kulutukseen. Joustavaa tuotantoa ovat erityisesti pumppuvesivoimalaitokset, joita Suomeen onkin jo suunniteltu.

Digitalisaatioon ja kyberturvallisuuteen panostettava jatkuvasti Siinä missä moni EU-maa vielä empii etäluettavien ja älykkäiden sähkömittarien käyttöönottoa, ovat ne Suomessa jo arkipäivää.

– Nämä sähkömittarit mahdollistavat asiakkaalle paremman näkyvyyden kodin sähkönkulutukseen ja sähköyhtiöille uudenlaisia tuotteita, Leskelä sanoo.

Samalla hän kuitenkin muistuttaa, että sekä digitalisaatio että kyberturvallisuus ovat asioita, joihin Suomen on jatkuvasti panostettava pysyäkseen kehityksen aallonharjalla.

– Digitalisaatio luo monia mahdollisuuksia kustannustehokkuuteen. Se auttaa myös sähköverkon joustavuushaasteisiin ja helpottaa sähköverkon käyttöä ja kunnossapitoa.

Siinä missä moni EU-maa vielä empii etäluettavien ja älykkäiden sähkömittarien käyttöönottoa, ovat ne Suomessa jo arkipäivää.

Kaupallisessa yhteistyössä:

Energiantuotannon sähköistyminen vaatii uusia ratkaisuja

Höyrytys Oy on vuosikymmeniä pitkäjänteisesti kehittänyt varaenergiaratkaisuja häiriötilanteiden korjaamiseksi. Yhtiö tarjoaa esimerkiksi nopeasti siirrettävää höyryn- ja lämmöntuotantokapasiteettia.

Teksti Anni Korhonen

Energiajärjestelmän toimintavarmuuden tavoitteena on varmistaa energian saatavuus kaikissa olosuhteissa – myös vaikeimmissa häiriötilanteissa. Höyrytys Oy:n toimitusjohtajan Risto Nupposen mukaan toimintavarmuus tulee aina kyetä toteuttamaan myös mahdollisimman kustannustehokkaasti.

– Varalaitoksen ei pitäisi olla pelkkä investointi, vaan se tulisi saada myös tuottamaan.

Vihreän siirtymän mukanaan tuoma tuuli- ja aurinkosähkön lisääntyminen tuotantopuolelle ohjaa vahvasti myös

Niin digitalisaation kuin kyberturvallisuudenkin kohdalla suuret linjat toimintatapoihin ja vaatimuksiin saadaan Leskelän mukaan EU-lainsäädännöstä.

– Suomen kannattaa panostaa näiden menettelyjen kehittämiseen EU-tasolla. On löydettävä riittävä määrä osaajia, joilla on riittävä ymmärrys substanssista ja kyky vaikuttaa.

Vahvasti kohti sähköistyvää energiamarkkinaa

Höyrytys on viime aikoina panostanut erityisesti sähköllä toimiviin laitosratkaisuihin, jotka palvelevat tulevaisuuden varaenergiatarpeita. Näillä ratkaisuilla voidaan saavuttaa myös taloudellista hyötyä.

– Esimerkkejä ovat sähkölämpö- ja sähköhöyrykattilat, vetykäyttöiset kaasumoottorilaitokset sekä erityisesti akkuenergiavarastot, Nupponen sanoo. Varautuminen voi ratkaisujen avulla olla paikallista tai ne voivat osallistua laajempaan sähköjärjestelmän tasapainotukseen.

–Varautumisessa on tärkeää, että käytössä on nopea ja joustava, öljyynkin perustuva, ei paikkaan sidottu varaenergiaratkaisu, Nupponen jatkaa.

Höyrytyksessä on hiottu prosesseja, joissa yhdistyvät laitteistot, henkilöstön osaaminen ja viranomaisvaatimukset. Tämä takaa Nupposen mukaan asiakkaille hyvän lopputuloksen ja luo yhtiölle selkeän kilpailuedun.

– Pystymme vastaamaan monenlaisiin, yllättäviinkin tarpeisiin joustavasti ja nopeasti.

energiankäyttöä. Sähköpoikkeamien tasapainotuksessa ja käyttöhäiriöihin varautumisessa kapasiteetti- ja taajuusreservimarkkina ovat avainasemassa.

– Investoinneiltaan kallis öljykattilalaitos on aiemmin ollut vain varalla odottamassa kaukolämmön tuotannon häiriötilanteita. Jatkossa se on mahdollista korvata sähkökäyttöisellä kaukolämpöyksiköllä, joka voi samalla toimia taajuusreservimarkkinassa, Nupponen kuvailee.

Tätä yksikköä voidaan käyttää myös perustuotannossa edullisten sähkön tuntihintojen aikana.

Risto Nupponen toimitusjohtaja Höyrytys Oy

Energiajärjestelmän häiriötilanteisiin on hyvä varautua: tutustu tarkemmin Höyrytys Oy:n varaenergiaratkaisuihin osoitteessa hoyrytys.fi

Kaupallisessa yhteistyössä:

Varavoimakoneilla varmistetaan kriittisen infrastruktuurin huoltovarmuus, mikä heijastuu jokaisen suomalaisen arkeen.

KUVA: KW-SET OY

Miksi yhteiskunnan huoltovarmuus tarvitsee varavoimaa?

Sähkö on jokaisen suomalaisen arkea kannatteleva taustavoima. Ilman luotettavia varavoimajärjestelmiä moni yhteiskunnan tukipilari romahtaa sähkökatkon sattuessa. Mitä jos me emme pitäisi sitä käynnissä?

Varavoimakoneilla varmistetaan kriittisen infrastruktuurin huoltovarmuus, mikä heijastuu jokaisen suomalaisen arkeen. Mitä tapahtuu, jos sähköä ei ole saatavilla siellä, missä sitä tarvitaan?

Vesihuoltolaitokset

Vettä ei tule hanoista tai häviä viemäriputkistoihin ilman vesihuoltolaitoksia ja jätevedenpuhdistamoja. Varavoimalla varmistetaan, että kriittisestä vesihuollosta vastaavat laitokset saavat tarvitsemaansa virtaa. Luotettavan sähkönsaannin ansiosta puhdasta vettä pumpataan koteihin ja jätevedenpuhdistuslaitosten kemialliset ja biologiset prosessit pysyvät käynnissä, vaikka alueella olisi sähkökatko. Vesi on kaiken elämän edellytys, ja arki toimii sähkökatkonkin aikana, kun juomavettä tulee hanoista ja viemärit vetävät.

Energiantuotantolaitokset

Varavoimalla varmistetut energiantuotantolaitokset pitävät suomalaiset kodit valoisina ja lämpiminä, teollisuuslaitokset toimintakunnossa ja maatalouden prosessit käynnissä. Yhteiskunnan kannalta kriittisen tärkeää lämpö- ja sähköenergiaa tuotetaan monilla eri keinoilla, mutta jokainen niistä – myös maalämpö ja aurinkopaneelit – tarvitsevat sähköä.

Ilman varavoimajärjestelmiä patterit jäähtyvät kodeissa äkkiä ja lämpimän käyttöveden tulo loppuu sähkökatkon aikana. Varavoima on kriittisen tärkeää myös lämpölaitosten turvalliselle alasajolle vikatilanteissa sekä ydinvoimaloiden jäähdytysvesipumppujen toiminnalle.

Jätehuolto

Jätteenkäsittelylaitosten tärkeyteen ha-

vahdutaan yleensä vasta, kun järjestelmä ei jostain syystä toimi. Sähköä tarvitaan jätteenkäsittelylaitosten kaikissa prosesseissa. Jos jätteiden lajittelusta ja käsittelystä vastaavat koneet eivät saa virtaa, varastointitila loppuu ja näkyy lopulta myös kotien, taloyhtiöiden ja yritysten pihoissa. Varavoimalla ja UPS-järjestelmillä varmistetaan, että jätteiden vastaanotto toimii normaalisti pitkienkin sähkökatkojen aikana. Datakeskukset Datakeskuksia pidetään pomminvarmoina, koska konesalien toiminta on kriittisen tärkeä osa modernin yhteiskunnan toimintaa ja sujuvaa tiedon siirtämistä, tallentamista ja käsittelyä. Moni tiedonkulkuun liittyvä prosessi ei kestä edes sekuntien sähkökatkoa. Katkon vaikutukset näkyisivätkin nopeasti jokaisen suomalaisen elämässä:

Huoltovarmuus tarkoittaa varautumista mahdollisiin kriiseihin ja häiriötilanteisiin, jotta yhteiskunta toimii ja ihmiset voivat turvallisesti elää arkeaan.

verkkokaupoissa ja pankkipalveluissa, koulujen oppitunneilla, sosiaalisen median tileillä, kauppojen kassoilla ja yritysten Teams-palavereissa. Myös monet sairaaloiden toimintaprosessit ovat riippuvaisia datakeskuksista. Lisäksi monen konesalin jäähdyttämisestä syntyy hukkalämpöä, jota hyödynnetään kaukolämmön tuotannossa, ja siksi datakeskusten luotettava toiminta heijastuu myös lämmöntuotantoon. Datakeskusten vikasietoisuus onkin nostettu korkealle tasolle varavoimalla ja UPS-järjestelmillä.

Liikenneväylät ja -asemat Miltä kaupunkiliikenne näyttäisi, jos liikennevalot ja katulamput sammuisivat kesken marraskuisen aamuruuhkan? Sähköä tarvitaan kellon ympäri kaupunkien katuverkostossa, lentokentillä, rautatieasemilla ja maantietunneleissa, joissa sähkökatko katkaisisi ilman varavoimaa valaistuksen, liikenteenohjauksen ja savunpoistojärjestelmät. Varavoiman ansiosta maantiet ja asemat pysyvät valaistuina, vaikka sähköt katkeavat rakennuksista.

Polttoaineasemat

Polttoaineiden jakelu on kriittisen tärkeää tavallisten ihmisten liikkumiselle, mutta myös monille hyvinvointiyhteiskunnan palveluille. Ilman polttoaineita vaikeuksissa olisivat esimerkiksi kauppojen elintarvikekuljetukset, ambulanssien ja pelastuslaitosten toiminta, energiantuotantoon liittyvät raaka-ainekuljetukset ja teiden auraus. Varavoimalla polttoaineasemat suojataan sähkökatkojen varalta, mikä heijastuu koko yhteiskunnan huoltovarmuuteen.

Ruokakaupat

Turvallisen arjen kivijalka on, että tutusta ruokakaupasta löytyy maitoa, leipää ja WC-paperia vuoden jokaisena päivänä. Kaupan alan kiinteistöt ovat täysin riippuvaisia sähköstä aina valaistuksesta maksupäätteisiin ja kylmäkaapeista varastologistiikkaan. Suurimpien ruokakauppojen toiminta onkin varmistettu varavoimalla, jolloin pitkäkään sähkökatko ei sulje kauppojen ovia.

Sairaalat

Terveydenhuollon toiminta on yksi yhteiskunnan kriittisimmistä ja samalla sähköstä riippuvaisimmista osa-alueista. Ilman sähköä sairaalat eivät toimi, koska pelkästään potilaiden vastaanotto vaatii toimivat tietoliikenneyhteydet ja potilastietojärjestelmät. Sähköä tarvitaan elämää ylläpitävissä laitteissa, tutkimuksissa ja kuvantamisessa sekä leikkaussaleissa. Jopa puhtaiden sairaalavaatteiden saatavuus on kiinni sähköstä.

Ota yhteyttä varavoiman asiantuntijaan ja varmista yhteiskunnan huoltovarmuus oman toimintasi osalta myös tulevina vuosina! kwset.fi

Kaupallisessa yhteistyössä:

Kuvassa Varkauden lentopaikan aurinkovoimala.

verkkotunneilta akustolle. Näistä riippuen investointi maksaa itsensä takaisin 5–15 vuodessa.

Aurinkosähkö on puhdasta ja ehtymätöntä energiaa Aurinkosähköstä voi käytännössä hyötyä mikä tahansa yritys. Mikäli yrityksen sähkönkulutusta osuu aurinkovoimalan tuotantotunneille, aurinkovoimala on oiva investointi.

– Kyse on enemmänkin voimalan koosta eli käytettävissä olevasta tilasta paneelikentille, Salo sanoo.

Oma aurinkovoimala – vihreä tapa säästää yrityksen energiakustannuksissa

Aurinkoenergialla yritykset saavat suoraa säästöä ja osallistuvat toiminnallaan vastuullisen liiketoiminnan kehittämiseen.

Kaupallisessa yhteistyössä:

Oma aurinkovoimala on yritykselle kustannustehokas tapa tuottaa itse uusiutuvaa energiaa ja säästää energiakustannuksissa. Samalla kiinteistön arvo kasvaa. Aii Corporation Oy:n operatiivinen johtaja Pasi Salo kuvailee aurinkovoiman olevan hyvä investointi sen komponenttien pitkäikäisyyden kannalta.

– Käytännössä nykyiset paneelit säilyttävät tehonsa noin 85 prosenttisesti kolmenkymmenen vuoden ajan. Myös huoltotarve on kevyttä.

Takaisinmaksuaika riippuu Salon mukaan siitä, miten tehokkaasti aurinkovoimalan sähköntuotanto saadaan ohjattua omaan käyttöön.

– Säästö tapahtuu sähkön hinnoittelun mukaan. Varastokapasiteetilla takaisinmaksuaikaa voidaan nopeuttaa myymällä sähköä verkkoon pörssin kalleimpana aikana ja osallistumalla reservimarkkinaan.

Akustolla voidaan myös tasata kulutushuippuja ja tehdä kuormansiirtoa kalliilta

Kalajoen satama on puhdas ja ketteräliikkeinen satama, josta on nopeat ja esteettömät yhteydet merelle sekä erikoiskuljetusten tieverkostoon.

Kalajoen satama – vastuullista logistiikkaa

Kalajoen satama on vahva toimija, joka jatkaa palvelujensa parantamista, liikennemäärien kasvattamista ja alueellisen kehityksen tukemista vastuullisesti.

Teksti Anni Korhonen

Kalajoen satama ja alueen yrityspuisto ovat viime vuosien aikana kokeneet myönteistä kehitystä. Sataman kasvua on vauhdittanut erityisesti uusien, kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten sijoittuminen alueelle. Kalajoen kaupunki on tukenut kehitystä hankkimalla ja kaavoittamalla lisää yrityspuistoaluetta sataman läheisyyteen.

– Kalajoen satama on puhdas ja kette -

räliikkeinen satama, josta on nopeat ja esteettömät yhteydet merelle sekä erikoiskuljetusten tieverkostoon, Kalajoen sataman toimitusjohtaja Harri Honkala kuvailee.

Sataman ja satamaoperaattoreiden kautta vienti ja tuontitoiminnot toteutetaan Honkalan mukaan tehokkaasti ja kilpailukykyisin hinnoin.

– Kalajoen sataman vuotuinen kokonaisliikenne on noin 500 000 tonnia, ja satamassa käy keskimäärin noin 150

Aurinkosähkö on puhdasta ja ehtymätöntä vihreää energiaa heti paneelien asentamisen jälkeen. Salo muistuttaa, että Suomen olosuhteissa tuulivoiman yhteyteen tarvitaan tasausvoimaa. – Kun on tyyntä, usein paistaa aurinko ja päinvastoin. Energian omavaraisuus ja oman kapasiteetin ohjaaminen tarpeiden mukaan vähentää koko sähköverkon kuormittavuutta ja sen myötä tasaa kokonaisvaltaisesti sähkönkulutuspiikkejä.

Aii Energy Systems on kotimainen aurinkoenergiaratkaisuihin keskittynyt asiantuntijayritys, joka huolehtii kaikista aurinkoenergiatarpeiden suunnittelun ja toteutuksen vaiheista. Yritys on luvittanut, suunnitellut ja rakentanut useita kymmeniä kW-luokan hankkeita ja viimeisimpänä MWluokan aurinkovoimalan Varkauden lentopaikan yhteyteen.

Lue lisää: aiienergysystems.fi

laivaa vuosittain.

Portti tuulivoiman tulevaisuuteen Kalajoen satama ja sen operaattori ovat vakiinnuttaneet asemansa Suomen tärkeänä tuulivoimakomponenttien ja projektikuljetusten tuontisatamana. Sataman strateginen sijainti on tehnyt siitä logistisen solmukohdan, joka palvelee tehokkaasti tuulivoimateollisuuden tarpeita.

– Pitkäaikaiset perinteet yhdistettynä poikkeuksellisen hyviin kulkuyhteyksiin tekevät satamastamme usein ensisijaisen valinnan, Honkala sanoo. Nostokapasiteettia on satamassa vahvistettu, jotta voidaan vastata asiakkaiden suuriinkin tarpeisiin. Käytössä on Honkalan mukaan myös uusinta materiaalinkäsittelyteknologiaa, mikä mahdollistaa tuotteiden tehokkaan käsittelyn. – Sataman vahvuudet eivät rajoitu pelkästään infrastruktuuriin, vaan myös osaava henkilökunta ja palvelukulttuuri tekevät siitä luotettavan kumppanin kaikille tuulivoima- ja energia-alan toimijoille.

Kalajoen satama on sitoutunut ympäristön, talouden ja yhteiskunnan kestävään kehitykseen. Honkala painottaa, että yhä useammat asiakkaat ja sidosryhmät arvostavat sataman vastuullisia toimintatapoja.

– Uskomme vahvasti, että vastuullinen toimintamme tuo myös merkittäviä taloudellisia hyötyjä pitkällä aikavälillä.

Lue lisää

portofkalajoki.fi

Kaupallisessa yhteistyössä:

Oikein valittu ja ammattitaitoisesti toteutettu kiinnitysratkaisu on perusta turvalliselle, vakaalle ja pitkäikäiselle aurinkoenergiajärjestelmälle. Kuvassa JIITEE Työt Oy:n johtaja Janne Juntunen.

KUVA: JIITEE TYÖT OY

Aurinkovoimalat seisovat tukevilla perustuksilla

Fingrid on arvioinut, että vuoteen 2030 mennessä Suomen aurinkosähkön tuotantokapasiteetti kymmenkertaistuu seitsemään megawattiin. Jo julkistettuja kymmenien tai jopa satojen hehtaarien kokoisia hankkeita on toistakymmentä.

Teollisen mittakaavan aurinkoenergiaprojektit tarjoavat vakaata, luotettavaa ja pitkäikäistä energiaa tuleville sukupolville, mutta suurien aurinkovoimaloiden rakentaminen edellyttää huolellista infrastruktuurin suunnittelua, investointeja sekä teknistä asiantuntemusta.

Uuteenkaupunkiin rakentuu kahdensadan megawatin aurinkopuisto

Uudenkaupungin Kalannissa sijaitseva aurinkopuisto on yksi Suomen suurimmista rakenteilla olevista aurinkoenergiahankkeista, jonka vuosittainen energiantuotanto ylittää kaksisataa

megawattituntia. Puiston koko on kaksisataaneljäkymmentä hehtaaria.

– Puistoon asennetaan 380 000 moduulia, joita varten porataan 110 000 reikää. Jotain Kalantin aurinkopuistohankkeen mittakaavasta kertoo se, että tuulivoimalaan porataan kaksikymmentä reikää per mylly, kertoo yli kahdensadan tuulimyllyn perustusten tekemisen kokemuksella JIITEE Työt Oy:n johtaja Janne Juntunen

Ammattitaitoiset aurinkopuistojen perustustyöt – Kallio- ja tunnelirakentamisen osaamisemme ja kalustomme toimivat hyvin myös tuuli- ja aurinkopuistojen perustamisessa. Teemme tiivistä yhteistyötä

Uudenkaupungin

Kalannissa sijaitseva aurinkopuisto on yksi Suomen suurimmista rakenteilla olevista aurinkoenergiahankkeista, jonka vuosittainen energiantuotanto ylittää kaksisataa megawattituntia. Puiston koko on kaksisataaneljäkymmentä hehtaaria.

tilaajan kanssa ja tuomme hankkeisiin paljon toteuttamisideoita ja ratkaisuehdotuksia jo aloitusvaiheessa. Lopulliset työmenetelmät ratkaistaan aina kohteen vaatimusten mukaisesti, kertoo projekti-insinööri Piia Kärkkäinen Oikein valittu ja ammattitaitoisesti toteutettu kiinnitysratkaisu on perusta turvalliselle, vakaalle ja pitkäikäiselle aurinkoenergiajärjestelmälle. Maaperän ominaisuudet vaikuttavat käytettävään kiinnitystekniikkaan. Eri tekniikoita ovat esimerkiksi maahan ruuvattavat paalut, betonilaatat tai ankkurijärjestelmät, joista jokaisella on omat etunsa erityyppisissä maaperäolosuhteissa. Huolellisesti tehdyt perustustyöt varmistavat, että aurinkopuistot kestävät Suomen neljä vuodenaikaa. – JIITEEn oma henkilöstö ja monipuolinen kalusto varmistavat, että työ tehdään ajallaan ja ammattitaitoisesti. Meillä ihmisten sitoutuminen on vahvaa. Omia työntekijöitä on yli sata ja vaihtuvuus on todella pientä. Jos joku lähtee, hän suosittelee yleensä kaveria tilalle. Olemme haluttu työpaikka, joten meidän ei tarvitse laittaa työpaikkailmoituksia. Tekemisen tahti on meillä kovaa, rikomme jatkuvasti ennätyksiä ja rima nostetaan jatkuvasti korkeammalle, Juntunen toteaa.

Louhinta- ja lujitustöiden ykkönen JIITEE Työt Oy tunnetaan

• ammattitaitoisista ja sitoutuneista tekijöistä

• toimitusvarmuudesta

• joustavuudesta

• nopeasta reagoinnista muutoksiin ja tilaajan toiveisiin

Lue lisää aurinkopuistojen perustamisesta jiiteetyot.fi/aurinkopuistojenperustustyot tai ota yhteyttä jiiteetyot.fi/ota-yhteytta

Kaupallisessa yhteistyössä:

Onnistuneessa tuulivoimahankkeessa avainasemassa ovat kokeneet ammattilaiset, jotka osaavat varata riittävästi aikaa myös toteutuksen suunnitteluun.

OY

Tuulivoima tuo elinvoimaa Suomelle

Tuulivoiman käyttö lisääntyy, sillä se on edullista ja vähentää energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä. Samalla Suomeen saadaan merkittäviä investointeja.

Tuulivoima on Suomessa nopeimmin kasvava energiantuotannon muoto ja samalla edullisin tapa rakentaa uutta sähköntuotantokapasiteettia.

KSBR:n toimitusjohtajan Tuomas Skantzin mukaan uusiutuvana ja päästöttömänä energiamuotona tuulivoima edistää merkittävästi myös ilmastotavoitteiden saavuttamista. – Tuulivoima ei yksinään ratkaise energiatuotannon haasteita, mutta se on yksi askel kestävän energiantuotannon suuntaan. Tuulienergiaan investoiminen lisääntyy jatkuvasti, jolloin tämän uuden ja kilpailukykyisen teknologian merkitys korostuu entisestään.

Suomessa tuuliolot ovat suotuisat tuulivoiman tuottamiseen. Myös maltillisena pysyvä sähkönhinta muodostaa merkittävän kilpailutekijän. – Jo nyt tänne on rakennettu suuria datakeskuksia, ja jatkossa niitä rakennetaan lisää. Nämä ovat investointeja, joita Suomessa erityisesti nykyisessä taloudellisessa tilanteessa kaivataan, Skantz sanoo.

Avainasemassa kokeneet ammattilaiset Tuulivoima tuo myös haasteita, sillä sen nopea lisärakentaminen kuormittaa sähkön siirtoyhteyksiä. KSBR:n tuulivoimasta vastaava projektijohtaja Teemu Kemppe muistuttaa, että kapa-

Onnistuneessa hankkeessa avainasemassa ovat kokeneet ammattilaiset, jotka osaavat varata aikaa myös toteutuksen suunnitteluun.

siteetin kasvaessa tarvitaan investointeja myös kantaverkon puolelle.

– Lähitulevaisuudessa tuulivoiman kapasiteetti lisääntyy Suomessa vuosittain ainakin noin 1000 megawatin verran, mikä tarkoittaa voimalan yksikkötehosta riippuen vuodessa 145–180 uutta voimalaa. Investoinnit kantaverkkoon taas tuovat lisää työtä alan osaajille.

Onnistunut tuulivoimahanke alkaa Kempen mukaan hyvästä suunnittelusta. Olennaista on, että kaikki tarvittavat selvitykset on tehty huolellisesti ja että luvitusasiat ovat kunnossa.

– Onnistuneessa hankkeessa avainasemassa ovat kokeneet ammattilaiset, jotka osaavat varata riittävästi aikaa myös toteutuksen suunnitteluun. Suunnitteluvaiheessa on myös syytä käydä maanomistajien kanssa avointa keskustelua siitä, mitä hankkeessa tapahtuu.

KSBR – resurssitehokasta tuulivoimarakentamista Pitkistä asiakassuhteistaan tunnettu tuulivoimainfran rakentamisen markkinajohtaja KSBR pyrkii älykkäällä suunnittelulla ennen kaikkea tehokkuuteen. Tavoitteena on vähentää tuulivoimahankkeen vaikutuksia niin kustannuksiin kuin ympäristöönkin ja varmistaa hankkeiden valmistuminen sovitussa aikataulussa.

– Tämä tarkoittaa esimerkiksi tie- ja kaapelimetrien, voimalaperustusten koon sekä logistiikan optimointia. Optimoinnilla myös rakentamisen jälki jää mahdollisimman pieneksi, Kemppe sanoo. Kaikki mitä tehdään, dokumentoidaan tarkasti. Näin jokainen yksityiskohta on ajan tasalla hankkeen valmistuttua.

– KSBR:llä on tuulivoimainfran rakentamisesta ylivoimaisesti Suomen kattavin kokemus. Tuomme asiakkaalle lisäarvoa hanke- ja toteutusvaiheessa sekä uusia, projekteja kokonaisvaltaisesti edistäviä ideoita, Kemppe jatkaa.

Kokonaisuudessaan onnistunut tuulivoimahankkeen toteutus vaatii Skantzin ja Kempen mukaan tarkkaa suunnittelua, ammattitaitoista toteutusta, yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja jatkuvaa seurantaa.

– Tällä tavoin voidaan varmistaa hankkeen menestyksekäs läpivienti ja edistää vihreän energian tuotantoa Suomessa.

KSBR on tuulipuistojen KVRtoimitusten erikoisosaaja ja viime vuosina profiloitunut vahvasti Suomen johtavana tuulivoimainfran kokonaistoimittajana. Työn laadukas jälki näkyy kymmenissä tuulivoimapuistoissa ympäri Suomen. Hankkeita on käynnissä tällä hetkellä yli 100 uuden tuulivoimalan edestä.

Käynnistetäänkö neuvottelut uuden hankkeen toteutuksesta? Ota yhteyttä: ksbr.fi

Tiede-lehden 03/2024 mukaan rahastressi näkyy

verikokeissa ja taloushuolet rasittavat terveyttä eniten.

Hanki suhteeton kilpailuetu tarjoamalla rahataitoja henkilöstöllesi!

Tieisitkö, että kyselytutkimusten mukaan eniten työhyvinvointia haittaava tekijä on henkilökohtainen taloustilanne?

Rahataito-työhyvinvointipäivä on yrityksille suunnattu päivä, joka keskittyy henkilöstön rahataitojen ja taloustilanteen parantamiseen.

Varapuulla on yli 15 vuoden ja 30 000 asiakkaan kokemus valmentamisesta.

Valmennus voidaan toteuttaa paikan päällä tai etänä, yhdellä tai useamalla kerralla.

Hinnat alkaen 2 997 € +alv 24 %

Ota yhteyttä ja jutellaan lisää työhyvinvointipäivän järjestämisestä.

• mikko@varapuu.fi • mikkosjogren.fi/tyohyvinvointi •

Vesihuollon digimurros – kohti asiakaslähtöisempää tulevaisuutta

Suomen vesihuoltolaitosten digitalisoituessa

Vesilaitosyhdistys johtaa tietä kohti älykkäämpää ja asiakaslähtöisempää vesihuoltoa.

Teksti Anni Korhonen

Suomen vesihuoltoala on viime vuosina astellut digitaaliseen aikakauteen. Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Riku Vahala kertoo, että Suomessa vesihuoltolaitokset ovat alkaneet sisällyttää digitalisaatiota suunnitelmiinsa ja päätöksentekoprosesseihinsa pitkäaikaisena osana toimintaa. Yksi onnistunut esimerkki digitalisaatiosta on vesimittareiden etäluennan yleistyminen.

– On ymmärretty digitalisaation laaja-alainen vaikutus sekä havahduttu huomaamaan myös siihen liittyvät kyberturvallisuusriskit. Keskusteltaessa digitalisaatiosta on mahdotonta ohittaa keskustelua kyberturvallisuudesta.

Kaupallisessa yhteistyössä:

Vesilaitosyhdistyksen pyrkimyksenä on omalta osaltaan aktiivisesti panostaa digitalisaation edistämiseen vesilaitoksissa. – Huomioimme erityisesti asiakasnäkökulman ja olemme mukana kehittämässä ratkaisuja, jotka vastaavat nimenomaan asiakkaiden tarpeisiin, Vahala sanoo.

Laitoskoon kasvattaminen paras tapa digitalisaation edistämiseen Optimaalisena tulevaisuuden visiona Vesilaitosyhdistyksessä nähdään apulaisjohtaja Mika Ronnun mukaan entistä selkeämmin asiakaslähtöinen vesihuolto, jossa digitaaliset järjestelmät kommunikoivat saumattomasti keskenään.

– Ihannemaailmassa asiakaspalvelun

prosessit ovat digitalisoituja ja reaaliaikaiset ilmoitukset mahdollistavat esimerkiksi hätätilanteissa nopean reagoinnin. Rontu muistuttaa, että kaikki tämä ei kuitenkaan ole vesihuoltolaitoksen ratkaistavissa.

– Visio edellyttää laitoskentän tiivistä yhteistyötä ja mahdollisesti organisaatioiden laajentamista nykyisestä.

Vahalan ja Ronnun mukaan paras tapa edistää digitalisaatiota on se, että organisatorista laitoskokoa kasvatetaan.

– Vesihuoltolaitosten organisaation koko on pullonkaula kaikessa kehityksessä, eikä digitalisaatio ole tässä poikkeus.

Vesijohtoverkoston kuntoluokitus

Vesijohtoverkoston mittauksiin perustuva kuntotutkimus antaa tarkkaa tietoa runkoverkon tilasta. Kuntoluokitus on kustannustehokasta riskienhallintaa.

Teksti Anna Hurmalainen

Suomalainen Aquapriori Oy on kehittänyt ainutlaatuisen vesijohtoverkoston tutkimusmenetelmän. AquaTrioscope®mittausmenetelmällä analysoidaan vesijohtoverkosta useita muuttujia: virtaama, paine, lämpötila, pH-arvo, sähkönjohtavuus ja redox-potentiaali.

Tutkittua tietoa

Perinteisesti vesijohtoverkoston kuntoa arvioidaan usein käyttöiän, putkimateriaalin ja vikahistorian mukaan. Valurautaja teräsputkien käyttöikä ei kuitenkaan kerro koko totuutta maan syövereissä olevasta putkiston kunnosta. Kuntotutkimuksen tekeminen runkovesijohtoverkostoon on hygieniasyistä vaativaa. Vedenlaadussa ei saa tapahtua muutoksia, eikä verkostoon ole suotavaa viedä ylimääräisiä laitteita. – Vesijohtoverkoston mittauksessa AquaTrioscope®-laite asennetaan runkoverkon paloposteihin. Vedenlaatu mitataan verkostosta otettavasta vesinäytteestä. Mittaus ei vaadi erillisjärjestelyitä. Tekoälyllä analysoidusta mittaustulok-

Kuntoluokitus Kuntoluokituksen selite

Hyvä = 0

Tyydyttävä = 1

Putken pinnassa ei ole korroosion aiheuttamia vaurioita, kulumaa, syöpymisiä tai mainittavia rautamangaanikertymiä. Seinämävahvuudessa ei muutoksia.

Putken pinnassa ei merkittäviä korroosion aiheuttamia vaurioita. Seinämävahvuudessa ei merkittäviä muutoksia.

Välttävä = 2

Putken pinnassa korroosion aiheuttamia vaurioita. Seinämävahvuudessa muutoksia, syöpymiä, kulumaa ja rautamangaanikertymiä.

Heikko = 3

Erittäin huono = 4

Putken pinnassa selvästi havaittavia korroosion aiheuttamia vaurioita, syöpymiä ja kulumaa. Seinämävahvuudessa muutoksia. Putken pinnalla huomattavia rautamangaanikertymiä.

Putken pinnassa merkittäviä korroosion aiheuttamia vaurioita. Seinämävahvuudessa suuria muutoksia. Putki lähes ummessa rautamangaanikertymistä.

© Satu Kuparinen, Ramboll / Harri Rautio, Aquapriori

sesta laaditaan putkistolle viisiportainen kuntoluokitus, toimitusjohtaja Harri Rautio Aquapriori Oy:stä kertoo.

Kuntoluokitettu linjakartta

Runkoverkon putket voivat vaihdella luokitukseltaan hyvästä erittäin huonokuntoiseen. Tulokset saadaan putkiston ulkoisista ja sisäisistä korroosiovauri-

S uomen vesihuoltoala on viime vuosina astellut digitaaliseen aikakauteen.

AquaTrioscope® -pisteytys Riskiluokitus Toimenpidesuositus

80 - 100 minimaalinen Ei vaadi korjausta. Putki lähes uuden veroinen.

60 - 80 pieni Ei vaadi korjausta. Otettava seurantaan, jos vikaantuu

40 - 60 keskitaso Ei pääasiallista korjaustarvetta. Otettava seurantaan.

20 - 40 suuri Vaatii korjausta.

0 - 20 erittäin vakava Vaatii korjausta.

oista, seinämävahvuuden muutoksista, kuten kulumista ja syöpymistä, sekä rautamangaanikertymistä. Linjakartan reaaliaikaisella päivityksellä huolto- ja korjaustoimet sekä saneeraustarpeet saadaan ajan tasalle.

– Tulos näyttää suoraan, missä kohdin runkoverkkoa on saneeraustarvetta välittömästi vai selvitäänkö säännöllisellä

seurannalla. Kaupunkien vesilaitosten lisäksi asiakkaiksi on tullut myös teollisia toimijoilta. Analysointi kun on kustannustehokasta, Rautio arvioi.

AquaTrioscope®-mittausmenetelmä on näppärä työkalu vesijohtoverkon analysoituun kuntoarvioon.

Varaa aika etäpalaveriin: aquapriori.fi

Kaupallisessa yhteistyössä:

Veden etäluennan käyttöönotto on investointi tulevaisuuteen

Digitalisaatio mahdollistaa Lahti Aqualla vesihuollon turvallisuuden ja toimintavarmuuden. Veden etäluennasta on tullut myös olennainen osa vastuullista liiketoimintaa.

Digitalisaation merkitys vesihuollossa on tätä nykyä kiistaton, ja oikeanlaisen digistrategian ytimessä ovat vesihuollon turvallisuus ja toimintavarmuus. Näiden tekijöiden haasteisiin voidaan digitalisaation avulla vastata myös vastuullisesti.

– On tärkeää huomioida vesihuoltolaitosten olevan yhteiskunnan kannalta huoltovarmuuskriittisiä toimijoita, joiden toimintavarmuus tulee jatkuvasti olla turvattuna, Lahti Aquan asiakkuusjohtaja Soile Toivonen painottaa. Vesihuoltolaitosten on Toivosen mukaan entistä tärkeämpää tulevaisuu-

dessa antaa painoarvoa digitalisaation edellyttämälle työkulttuurin ja toimintatapojen muutokselle, niiden hallitulle johtamiselle sekä oikeanlaiselle tavoitteiden asetannalle.

– Toimivien tietojärjestelmien ja teknologiakehityksen avulla luodaan kestävää siirtymää digitalisaation polulla, Toivonen sanoo.

Digitalisaatio edistää turvallista ja kestävää vesihuoltoa

Lahti Aquan pitkäaikaisen yhteistyökumppani Evitec Solutions on yhtä mieltä siitä, että vesilaitosten digitalisaatio on tärkeää kestävän ja turvallisen

Asiakasnäkökulmasta vedenkulutuksen seuranta helpottuu ja muuttuu kulutukseen perustuvaksi.

Lisäksi näemme enemmän integraatiota IoT-ratkaisuihin, mikä tehostaa vesilaitosten toimintaa entisestään.

Evitec Solutionsin missiona on uudistaa asiakkaidensa liiketoimintaa yhdistämällä teknologia ja asiakasymmärrys, kuten tarjoamalla vesihuoltoalalle oikeaaikaista tietoa antavia, helppokäyttöisiä dataratkaisuja, joiden jatkokehitys on joustavaa.

– Asiakas omistaa loppuratkaisun ja datan, mikä tekee kustannuksista läpinäkyviä mahdollistaen räätälöidyt ratkaisut.

Lahti Aqua ja Evitec Solutions: veden etäluenta osa vastuullista liiketoimintaa

Lahti Aqua on viime vuosina panostanut kattavasti erityisesti veden etäluennan ratkaisuihin. Vesihuoltoyhtiön ensimmäiset asennettavat etäluettavat vesimittarit ovat Toivosen mukaan ultraäänimittareita.

– Vuoden 2020 EU:n direktiivi on edellyttänyt, että taloyhtiöihin asennetaan linjasaneerauksen tai uudisrakentamisen yhteydessä huoneistokohtaisia, etäluettavia vesimittareita. Laki ei koske kiinteistöiden päävesimittareita, jotka Lahdessa omistaa Lahti Aqua.

Asiakasnäkökulmasta vedenkulutuksen seuranta helpottuu ja muuttuu kulutukseen perustuvaksi. Lahti Aquan asiakkaat voivat seurata reaaliaikaista vedenkulutusta asiakasportaalista aikaan ja paikkaan katsomatta.

Tämä parantaa esimerkiksi kiinteistössä esiintyvien vuotojen todentamista, jolloin asiakas pystyy reagoimaan niihin nopeammin, Toivonen sanoo.

Investointi veden etäluentaan on sekä Toivosen että Vainion mielestä ennen kaikkea investointi pitkän aikavälin tehokkuuteen ja kestävyyteen.

– Vähenevien ympäristövaikutusten ansiosta näemme sen myös tärkeänä osana vastuullista liiketoimintaa.

vesihuollon, resurssien optimoinnin ja vedenhallinnan sekä asiakaspalvelun näkökulmasta.

– Digitalisaatio mahdollistaa reaaliaikaisen seurannan, toiminnan tehostumisen ja esimerkiksi laskutuksen yksinkertaistumisen, Evitec Solutionsin data- ja analytiikkaliiketoimintayksikön johtaja Teemu Vainio kuvailee.

Vainion mukaan digitalisaatio ei ole pelkkä tekninen kehitysaskel vaan liittyy vahvasti turvallisen ja kestävän vesihuollon edistämiseen.

– Lähitulevaisuudessa vesihuoltoalan digitalisaatio etenee kohti älykkäitä verkostoja ja edistynyttä analytiikkaa.

Lahti Aqua Oy on Lahden kaupungin omistama vesihuoltoyhtiö, joka tuottaa vesihuoltopalvelut 147 000 asukkaalle ja elinkeinoelämälle.

Evitec Solutions Oy:n innovatiiviset pilvipohjaiset etäluentaratkaisut tarjoavat reaaliaikaista tietoa vesimittareista vähentäen manuaalista työtä ja virheiden mahdollisuutta.

lahtiaqua.fi

evitec.com/fi

Kaupallisessa

Vesihuoltolaitos 2.0 – datan hallinta uudelle tasolle visualisoinnin avulla

Vesihuollon tiedonhallinnan haasteet lisääntyvät datan määrän jatkuvan kasvun myötä. Ratkaisun tarjoavat digitalisaatio ja keskitetty tiedonhallintajärjestelmä.

Toimiva tiedonhallinta on edellytys vesihuoltolaitosten asianmukaiselle toiminnalle, taloudelle ja palveluille. Vesihuoltoon liittyviä tietotarpeita on paitsi vesihuoltolaitoksilla ja ne omistavilla kunnilla, myös viranomaisilla ja vesihuoltolaitosten asiakkailla. Operon Group Oy:n liiketoiminnan kehityspäällikkö Jussi Mikkolan mukaan vesihuollon tiedonhallinnan haasteet tunnistetaan tätä nykyä vesihuollon kansallisessa kehittämisessä.

– Itse olen laitoksia kiertäessäni huomannut, että tieto on usein varastoituna moneen eri paikkaan. Käsin syötettyä tietoa saatetaan edelleen säilyttää Excelin tyyppisissä tietokannoissa, pahimmassa tapauksessa jopa paperivihoissa.

Mikkola kuvailee lisäksi, että vaikka prosessiautomaatiotieto olisikin oikeaoppisesti automaatiojärjestelmässä, on siinäkin omat haasteensa.

– Data esitetään operoivalle henkilöstölle ja päätöksentekijöille vaikeaselkoisina lukuina helposti hahmotettavana tiedon sijaan.

Kaiken edellä mainitun tiedon Mikkola kuvailee olevan sellaista, jota pitäisi pystyä tarkastelemaan yhdestä paikasta yhdellä vilkaisulla.

– Tiedonhallinta ei nykyisellään tähän kykene, ja vesilaitosten organisaatiolla on harvoin osaamista tai resursseja kehittää asiaa pidemmälle.

Samalla digitalisaation tuomat mahdollisuudet kehittyvät ja erilaisia pilviratkaisuja pystytään hyödyntämään yhä enemmän. Ratkaisut myös muuttuvat edullisemmiksi, jolloin yrityksille tarjoutuu tilaisuus kehittää omaa tiedonhallintaa kustannustehokkaasti ja skaalautuvasti.

Tiedon tulee olla kaikkien ymmärrettävissä

Datan määrän kiihtyvä kasvu lisää vesilaitoksissa datan visualisoinnin tarvetta, kun

tieto halutaan välittää käyttäjille helpommin omaksuttavassa muodossa. Mikkola antaa käytännön esimerkin ranteessaan olevasta urheilukellosta.

– Kello näyttää värikoodilla ja palkin pituudella edellisen yön palautumisasteeni. Yksittäinen indikaattori perustuu useaan parametriin, ja pystyn tulkitsemaan sen vaikken ole terveysalan ammattilainen. Miksi samaa ei ole saatavilla teollisessa ympäristössä?

Vesihuoltolaitoksissa henkilöstö joutuu edelleen selaamaan ja tulkitsemaan lukuisia eri graafeja ja lopulta vetämään niistä tarvittavat johtopäätökset.

– Insinööri- ja diplomi-insinööritason henkilöt ovat tähän tottuneet. Kaikilla päätöksentekijöillä ei kuitenkaan ole samanlaista osaamista tai kykyä, Mikkola muistuttaa.

Tiedon tulisi hänen mukaansa olla jokaisen ymmärrettävissä. Prosessiautomaatiojärjestelmillä dataa voidaan tuoda esiin, mutta se ei ole Mikkolan mielestä tarpeeksi ohjaavaa.

– Näin nähdään trendit, mutta ei saada selitystä esimerkiksi sille, mikä tilanne tällä viikolla on edellisviikkoon verrattuna tai onko se hyvä vai huono. Ainoat indikaatiot tulevat hälytyksen muodossa, ja silloinhan on jo liian myöhäistä.

Reaaliaikainen näkyvyys tietoon kaiken perusta

Vesihuoltolaitosten digitalisoituminen edellyttää Mikkolan mukaan seuraavia askeleita. Kun tiedon seurantaan on luotu valmiudet, raporttien laadintaan pitäisi olla valmiit työkalut.

– Asioita ei voida parantaa, ellei tietoon saada reaaliaikaista näkyvyyttä. Ala tarvitsee edelläkävijöitä, jotka näyttävät uusia mahdollisuuksia tiedon hyödyntämiseen päätöksenteon tukena.

Itse olen laitoksia kiertäessäni huomannut, että tieto on usein varastoituna moneen eri paikkaan. Käsin syötettyä tietoa saatetaan edelleen säilyttää Excelin tyyppisissä tietokannoissa, pahimmassa tapauksessa jopa paperivihoissa.

Samalla Mikkola painottaa, että tulevaisuu-

dessa erilaiset tekoäly- ja koneoppimisratkaisut tulevat näyttelemään yhä suurempaa roolia – nekin edullisemmin ja helpommin käyttöön otettavina.

– Nämä sovellukset vaativat kuitenkin suuria määriä tietoa helposti saatavassa muodossa. Nykyinen tiedonhallinta ei tätä tue, vaan tietoa joudutaan käsin keräämään useasta lähteestä ja pitkältä aikaväliltä. Tämä on hyvin resurssi-intensiivistä työtä.

Datan keräämisen ja hyödyntämisen helpottamiseksi Operon tarjoaa ratkaisuksi keskitetyn tiedonhallintajärjestelmän käyttöönottamista – järjestelmän, johon uusia tietolähteitä voidaan liittää joko integraatioilla tai yksinkertaisesti kytkemällä siihen vaikkapa Excel-taulukko.

– Uuden mittaustiedon ja tietolähteen lisääminen keskitettyyn järjestelmään tulisi vesihuoltolaitoksissa olla helppoa ja nopeasti tehtävissä eikä vaatia uusien järjestelmien rakentamista.

Operon tarjoaa nykyaikaisia palveluita suomalaiselle vesihuollolle

Operonin missiona on digitalisaation tar-

joamilla mahdollisuuksilla tukea vesihuoltolaitosten operointia mahdollisimman laajasti. OperonWay on konsepti, jolla dataa voidaan kustannustehokkaasti kerätä eri lähteistä sekä muokata sitä helposti ymmärrettävään muotoon. Kerätyn datan avulla mahdollistetaan tekoäly- ja koneoppimisalgoritmien kehitys. Konsepti pitää sisällään OperonWayCore-, OperonWayInstinct- ja OperonWayBeyond-tasot. – Core on keskitetty tiedonhallintajärjestelmä. Siellä data poimitaan eri lähteistä yhteen paikkaan, josta sidosryhmät voivat sitten käyttää sitä päätöksenteon tueksi, Mikkola kertoo.

Digitalisaation ansiosta suuria investointeja ei aiempien vuosien tapaan tarvita, vaan yksittäiset mittaukset ja tietolähteet voidaan liittää järjestelmään edullisesti ja nopeasti.

– Instinct-taso on visualisaatiota kovalla painotuksella, Mikkola jatkaa.

– Se mahdollistaa intuitiivisen datan selauksen ja tarkastelun sekä ohjaa päätöksentekoa joka tasolla juuri oikeaan suuntaan.

PIHLA LIUKKONEN

Konseptin liittymäpinnan tekoäly- ja koneoppimisalgoritmien käyttöön muodostaa Beyond-taso.

– Tieto on jo lähtötilanteessa saatettu sellaiseen muotoon, että sitä on käytettävissä tekoäly- ja koneoppimisalgoritmien käyttöön. Lisäksi sitä on riittävästi, Mikkola summaa.

Kokonaisuudessaan digitalisaation tarjoamilla mahdollisuuksilla Operon pystyy tarjoamaan laajaa tukea laitosten operointiin. Mikkola nostaa tärkeäksi tekijäksi myös etäkypäräsovellukset, jossa asiantuntija saa operaattoriin etänä kuva- ja näköyhteyden.

– Suomi on suuri maa. Asiantuntijan ei tarvitse matkustaa erikseen laitokselle, vaan tukea voidaan tarjota jopa satojen kilometrien päästä.

Operonin missiona on digitalisaation tarjoamilla mahdollisuuksilla tukea vesihuoltolaitosten operointia mahdollisimman laajasti.

Lue lisää operon.fi

Operon kehittää vesihuollon digitalisaatiota Mikkelissä – hanke skaalattavissa myös muualle

Operon vetää Etelä-Savon ELY-keskuksen rahoittamaa digitalisaatiohanketta Mikkelissä viiden jätevedenpuhdistamon alueella. Hankkeessa luodaan Operonin digitalisaatiostrategian mukainen kokonaisuus tiedon keskittämiseksi ja hyötykäyttämiseksi laitoksen tarpeisiin.

Operonin vuosien ajan kehittämien työkalujen tarkoituksena on saattaa suuria tietomääriä päätöksentekijöille helposti ymmärrettävässä ja käyttökelpoisessa muodossa.

Mikkelin pilotissa on otettu jatkoaskel tämän tiedon käytettävyyden osalta. Hyvät esitystyökalut parantavat tilannekuvaa ja sitä kautta henkilöstön ymmärrystä vesihuoltolaitoksen tilasta.

Operon on moderni veden- ja lietteenkäsittelyn ratkaisutarjoaja ja palveluyritys, joka tarjoaa asiakkailleen edistynyttä teknologiaa varmistamalla aina ratkaisun kustannustehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden.

Operon-konsernin liikevaihto on noin 15 MEUR. Vedenkäsittely -liiketoiminta vastaa Suomessa 9 vesi- ja jätevesilaitoksen operoinnista. Laitosten vuosittain puhdistettu vesija jätevesimäärä on jopa 6,5 miljoonaa kuutiota.

Kaupallisessa yhteistyössä:

KUVA: AARSLEFF OY

Kotimainen Aarsleff Oy on toteuttanut suomalaisten kuntien ja kaupunkien viemärisaneerausurakoita jo yli kolmen vuosikymmenen ajan.

Sukitus – kestävä, vastuullinen ja kustannustehokas menetelmä

Vastuullisuuteen sitoutuneen Aarsleff Oy:n vankka kokemus ja kattavat resurssit mahdollistavat vaativatkin sukitusprojektit.

Teksti

Toimivan vesihuolto- ja viemäriverkoston merkitys yhteiskunnan perustana on keskeinen. Verkoston infrastruktuurin toiminnan pettäminen toisi mukanaan Aarsleff Oy:n toimitusjohtaja Kari Mäkisen mukaan paitsi vakavia terveysriskejä myös ympäristöhaittoja.

– Vesihuoltoverkoston ja viemäriver-

RAHDIT

koston toimintavarmuuden ylläpitämisessä oleellista on varmistaa, että putket ja laitteet säilyvät ehjinä ja toimintakykyisinä. Kokeneilla ammattilaisilla on tässä keskeinen rooli.

Kotimainen Aarsleff Oy on toteuttanut suomalaisten kuntien ja kaupunkien viemärisaneerausurakoita jo yli kolmen vuosikymmenen ajan. Laajaan asiakaskuntaan kuuluvat myös teolli-

suuslaitokset sekä erilaiset kiinteistöt. – Toimitamme saneerausratkaisuja, joiden tavoitteena on korjata vaurioitunut putki, pidentää putken käyttöikää, kasvattaa kapasiteettia tai parantaa putkiston käyttötarkoitusta, Mäkinen kuvailee.

Aarsleff Oy – sukituksen rautainen ammattilainen

Aarsleff Oy korostaa putkien sukittamisen teknistaloudellista sekä ympäristön huomioivaa luonnetta. Kaivamaton menetelmä säästää usein merkittävästi aikaa sekä työvoima- ja materiaalikustannuksia. Lisäksi se minimoi haitalliset vaikutukset ympäröivään infrastruktuuriin.

– Meillä on alalta hyvin pitkä kokemus, mikä ilmenee kykynä kohdata ja ratkaista lukuisia erilaisia haasteita. Asiantuntemuksemme ja kokemuksemme tekevät meistä luotettavan kumppanin, Aarsleff Oy:n projektipäällikkö Suvi Börman sanoo.

Tulevaisuudessa Aarsleff pyrkii edelleen vastaamaan kunnallistekniikan haasteisiin. Börman painottaa, että vaikka saneerausvelka jatkaa kasvuaan, saneeraajien ja urakoitsijoiden määrä ei ole lisääntynyt.

– Suomessa on rajallinen määrä resursseja. Meillä kuitenkin on takanamme vakavarainen emoyhtiö, mikä antaa meille kapasiteettia toteuttaa suuriakin projekteja.

Lue lisää sukitusratkaisuistamme: aarsleff.fi

Tehokkuutta ulkomaankaupan toimitusketjuun

Ulkomaankaupan toimitusketjussa on useita vaiheita, joissa ammattitaito punnitaan. Harva yritys pystyy yksin hallitsemaan logistiikan eri osa-alueita – eikä tarvitsekaan!

Jätä koko prosessi Varovalle –kansainvälisen logistiikan asiantuntijalle

Autamme valitsemaan toimivat ja kustannustehokkaat ratkaisut niin vienti- kuin tuontikuljetuksissakin.

Varova on vuonna 1948 perustettu suomalainen, kansainvälisen logistiikan palveluyritys. Toimimme koko maailman laajuisen kuljetus- ja logistiikkaverkoston suomalaisena kumppanina auttaen vienti- ja tuontiyrityksiä löytämään sopivimmat rahtiratkaisut.

Ota yhteyttä ja kysy lisää!

Puh. 09 773 96 300 | info@varova.fi | varova.fi

95 %

auton painosta hyödynnetään mm. teollisuuden raaka­aineina.

Ympäristö kiittää auton kierrättäjää

Auton kierrättäminen on helppoa eikä maksa mitään.

Suomen Autokierrätyksen ylläpitämässä kierrätysjärjestelmässä auto kierrätetään ympäristöystävällisesti ja luontoa säästäen.

Kierrätä siis autosi oikein.

Suomen Autokierrätys on romuajoneuvojen ja sähköautojen ajovoima-akkujen tuottajayhteisö.

Lue lisää: autokierratys.fi

LISÄLÄMMÖNERISTYS SÄÄSTÄÄ RAHAA JA ENERGIAA

– FINNFOAMIN KOTIMAISILLA ERISTEILLÄ ONNISTUT

MEILTÄ LÖYDÄT OPTIMAALISET LISÄLÄMMÖNERISTYSRATKAISUT KAIKKIIN RUNKORATKAISUIHIN.

KATSO

VERKKOSIVUILTAMME

FINNFOAM.FI

ASENNUSVIDEOITA JA -OHJEITA ERI KÄYTTÖKOHTEISIIN.

LISÄLÄMMÖNERISTYKSELLÄ JOPA

50 %

PIENEMPI LÄMMITYSENERGIANKULUTUS!

ENERGIAN TUHLAAMISEN AIKAKAUSI ON OHI.

PAREMPI RAKENTEELLINEN ENERGIATEHOKKUUS

PIENEMPI RAKENNUKSEN HIILIJALANJÄLKI

MERKITTÄVÄ SÄÄSTÖ LÄMMITYSKUSTANNUKSISSA

Laadukkaalla lisälämmöneristyksellä rakennuksen energiatehokkuus paranee aidosti ja energiatehokkuusdirektiivi EPBD:n vaatimukset saadaan täytettyä. Samalla asumismukavuus ja sisäilman laatu kohenevat merkittävästi. Lämpö pysyy talvella sisällä ja kesällä ulkona, ja hyvin eristetyssä rakennuksessa energiantarve on pienempi. Siksi rakennuksen hyvä eristys on parasta säästöä vuosikymmeniksi eteenpäin – huoltovapaasti.

ERISTYKSEN KOTIMAINEN EDELLÄKÄVIJÄ