Pasi Kujansuu, Yksikön johtaja, Kiinteistöpalvelut, Kojamo
Suomessa käytettävästä kokonaisenergiasta noin neljännes kuluu rakennusten lämmittämiseen. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 asumisen energiankulutuksesta lähes 70 prosenttia kohdistuu asuinrakennusten tilojen lämmitykseen, 25 prosenttia käyttöveden lämmitykseen ja viisi prosenttia saunojen lämmitykseen.
Pohjoismaissa ollaan asuntojen lämmittämisessä edelläkävijöitä, vaikka kylmästä ilmastosta johtuen lämmityskulut ovat suuret ja olemme tottuneet korkeampiin huonelämpötiloihin.
Pohjoismaissa suurin osa kiinteistöistä lämpenee kaukolämmöllä, sähköllä tai lämpöpumpuilla. Nämä kaikki energiamuodot pystytään tarvittaessa nykyään tuottamaan hiilivapaasti. Kansainvälisellä tasolla Suomi toimii edelläkävijänä asumisen energiankäytön tehokkuudessa sekä näihin liittyvien teknologioiden kehittämisessä. Energian käytön vähentäminen, uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen sekä energian käytön tehostaminen ovat kaikki olemassa olevia keinoja asumisen kasvihuonepäästöjen hillitsemiseksi.
Olemme sitoutuneet tiukkoihin energiansäästötavoitteisiin uudistuotannossamme, joka on toteutettu lähes nollaenergiarakennuksina vuodesta 2017 lähtien.
Uudisrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset ovat tänä päivänä Suomessa tiukat. Olemme sitoutuneet tiukkoihin energiansäästötavoitteisiin uudistuotannossamme, joka on toteutettu lähes nollaenergiarakennuksina vuodesta 2017 lähtien. Olemme myös mukana erilaisissa uudisrakentamisen kehityshankkeissa liittyen esimerkiksi aurinkoenergian hyödyntämiseen. Merkittävä haaste tänä päivänä onkin olemassa olevan vanhemman rakennus- ja asuntokannan energiatehokkuuden parantaminen eri menetelmin.
Kojamolla on ympäri Suomea noin 700 asuntokiinteistössään yhteensä yli 35 000 vuokra-asuntoa. Kojamon kiinteistöjen suurin ympäristökuorma tulee kiinteistöjen energiankulutuksesta, josta suurin osa menee lämmitykseen. Kiinteistöjemme energiatehokkuus varmistetaan jatkuvalla tarkalla ylläpidolla, älykkäällä seurannalla ja tarvittaessa korjaustoimenpiteillä.
Kiinteistöjen hiilijalanjälki pienenee hiilineutraalilla kaukolämmöllä
Kojamolla on käytössä tekoälyllä toimiva lämmityksen ohjausjärjestelmä jo yli 29 000 asunnossa: asuntoihin asennettujen antureiden avulla välittyy reaaliaikaista tietoa eri huoneistojen lämpötilasta ja kosteudesta.
Älykkäällä lämmityksen ohjauksella tavoittelemme kaikkiaan noin viiden prosentin leikkausta kokonaisenergian kulutuksessamme.
Älykkään ohjauksen avulla pystytään välttämään turhaa ylilämmittämistä ja järjestelmä myös osaa käyttää sääennusteita lämmitystarpeen ennakointiin. Näin kiinteistöjä voidaan esilämmittää niin, että ennustettujen kulutuspiikkien aikaan kiinteistöä ei tarvitse juurikaan lämmittää, mikä leikkaa lämmityksen huipputehon tarvetta, säästää energiaa ja lämmityskustannuksia. Älykkäällä lämmityksen ohjauksella tavoittelemme kaikkiaan noin viiden prosentin leikkausta kokonaisenergian kulutuksessamme.
Lisäksi kerrostalokiinteistö varaa rakenteisiinsa suuren määrän lämpöä, jonka hyödyntäminen ja tasaaminen kiinteistön eri osien kesken on nyt mahdollista älykkään lämmityksen ohjauksen avulla.
Yli 90 prosenttia Kojamon kiinteistöistä on liitetty energian- ja vedenkulutuksen etävalvontajärjestelmään. Etäohjattava lämmitysjärjestelmä mahdollistaa myös kaukolämpöyhtiöitä käyttämään energiaa tehokkaammin ja ohjaamaan lämpöä eri tahojen omistamien kiinteistöjen kesken. Nyt Kojamo on ottanut käyttöön 79 kiinteistöllään myös Fortumin kaukolämmön kulutusjoustoon, jonka avulla kiinteistöjen hiilijalanjälki pienenee noin 6 900 hiilidioksiditonnia. Määrä vastaa noin 800 suomalaisen aiheuttamia vuotuisia hiilidioksidipäästöjä.
Kulutusjousto eli kaukolämmön älykäs ohjaus on tapa optimoida kaukolämmön tuotantoa ja kiinteistöjen lämmitystä. Kulutusjoustossa lämmitys joustaa päivän mittaan eri kiinteistöissä hetkellisesti ilman, että käyttäjät huomaavat muutosta lämmityksessä tai lämpimän käyttöveden saatavuudessa.
Kojamon kiinteistöissä on otettu käyttöön syksystä 2019 alkaen Fortumin hiilineutraali kaukolämpö, joka on tuotettu uusiutuvilla energiamuodoilla tai hukkalämmöstä talteen otetulla energialla, jota saadaan jäteveden sisältämästä lämmöstä ja palvelinkeskusten hukkalämmöstä.
Yksi tehokas keino energiatehokkuuden lisäämiseksi vanhemmissa kiinteistöissämme on ollut myös poistoilmalämpöpumppujen asentaminen. Tällä hetkellä niitä on asennettu yhteensä 13 kiinteistöön, joissa on yhteensä 750 asuntoa. Poistoilmalämpöpumppujen asentamisella olemme saaneet muun muassa 1970-luvulla rakennettujen kiinteistöjen energiankulutustason vastaamaan 2000-luvun talojen energiankulusta.
Osana pitkäjänteistä ylläpidon vastuullisuustyötämme jatkamme aktiivisesti asuntojen lämmityksen energiatehokkuutta parantavien teknologioiden hyödyntämistä, parannamme eri menetelmin vanhan asuntokantamme energiatehokkuutta sekä varmistamme uusiutuvien energiamuotojen käytön.
