Kuluva talvi on ollut poikkeuksellinen, mikä on näkynyt luonnossa. Lämmin ja lumeton alkuvuosi on johtanut siihen, että luonnosta on voinut bongata muun muassa leskenlehden, kukkivia krookuksia ja puhjenneita pajunkissoja.

Ruissalossa pähkinäpensaan norkot ovat jo muutaman sentin mittaisia, mutta Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhuri Simo Laine ei vielä julista kevättä alkaneeksi.

– En uskalla ajatella, etteikö vielä tulisi pakkasia, jotka menisivät tuonne yli miinus kahdenkymmenenkin. Minusta ollaan selvästi vielä talvessa, mutta talvi vaan on tällä kertaa tällainen, Laine toteaa.

Vaikka alkuvuosi on ollut harvinaisen lämmin, kasvit toimivat niille luontaisella tavalla.

– Kasvit eivät ole olleet syvässä lepotilassa. Nämä nyt näkyneet ”kevään merkit” kertovat siitä, että lämmön lisääntyessä kasvit ovat tottuneet käyttäytymään näin, jos niillä on mahdollisuus kehittyä, Laine sanoo.

Sekin on Laineen mukaan hyvä asia muistaa, ettei kasvien talvenkestävyys ole vain lämpötilasta ja lumen määrästä kiinni.

– Kasvien talvenkestävyys on monisyinen asia, johon vaikuttaa moni tekijä, muun muassa geneettinen perimä, kasvupaikka ja taimen ikä vaikuttavat siihen. Lisäksi ulkoiset tekijät vaikuttavat eli esimerkiksi se, millainen syksy on ollut lajin kannalta ja onko kasvi päässyt hyvin lepotilaan.

Vaikka luonto on ollut jo heräilemässä kevääseen, Laineen mukaan kasveille olisi hyväksi, jos maahan vielä saataisiin lunta.

– Tässä vaiheessa vuotta se olisi vielä hyödyksi kasveille. Huonompi asia kasvien kannalta olisi, jos tulisi kovat pakkaset, mutta ei ollenkaan lunta. Sellaisessa tilanteessa esimerkiksi routaantuminen ja kuivuus vaikuttaisivat juuristoon. Lumettomuus voisi vaikuttaa myös kasvien kevääseen. Lumien sulamisvedet ovat yksi tekijä, joka vaikuttaa keväällä kasvien kasvuun.

– Jos tulisi pienet pakkaset, niin sitäkään en näe kauhean huonona asiana. Mutta jos tulisi vaikka 15 asteen pakkaset pariksi kuukaudeksi, sillä olisi varmasti vaikutusta kevään kasvuun, Laine toteaa.

Vaikka talvi on ollut poikkeuksellinen, ei sen perusteella vielä voi vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä tulevasta keväästä. Kasvien talvehtimisen kannalta alla on suhteellisen hyvä syksy, mikä myös vaikuttaa keväällä kasveihin esimerkiksi pohjavesien kautta.

– Tosin kasvien kannalta olisi toivonut hieman kylmempää syksyä. Kun tullaan siihen vaiheeseen, että silmujen pitäisi mennä syvään lepovaiheeseen, lämpöpiikit voivat aiheuttaa sen, että lepotila purkautuu liian aikaisin, jolloin lehtisilmut saattavat paleltua.

Ilkka Lappi