Tällaista on korona-arki kouluissa poikkeussyksynä

– Henkisesti tämä tilanne on astetta haastavampi kuin normaalisti, kuvailee joensuulaisen Karhunmäen koulun rehtori Timo Nykänen uuden lukuvuoden alkua.

Perusopetuksessa syyslukukausi pyörähtää käyntiin 11.–18. elokuuta. Nykäsen mukaan rehtorit ovat avainasemassa siinä, että kouluvuoteen lähdetään liikkeelle sekä tarpeeksi luottavaisina että tarpeeksi hyvin valmistautuneina.

– Ei pidä mennä liikaa asioiden edelle, mutta toki valmius pitää olla, Nykänen sanoo.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisivat viime tiistaina päivitetyt suositukset koronaviruksen ehkäisemiseksi kouluissa.

THL ja ministeriö suosittelevat esimerkiksi hyvää käsihygieniaa, tilojen järjestämistä tavallista väljemmin, alakoululuokkien pitämistä erillään koko päivän ajan ja ruokailun järjestämistä joko oman luokan kanssa tai porrastetusti ruokalassa.

Iltalehti kysyi neljän alakoulun rehtoreilta, miten ohjeistuksia toteutetaan heidän kouluissaan käytännössä.

Koulujensa koronakäytäntöjä valottavat joensuulaisen Karhunmäen koulun rehtorin Timo Nykäsen lisäksi porilaisen Ruosniemen koulun rehtori Maritta Manner, tamperelaisen Tammelan koulun apulaisrehtori Matti Annala ja vantaalaisen Rekolanmäen koulun rehtori Niina Saarinen.

THL:n suosituksen mukaan alakoululuokat tulisi pitää erillään koko koulupäivän ajan. mostphotos

Kevään opit käyttöön

Osa rehtoreista oli haastatteluhetkellä jo ehtinyt osallistua kaupunkiensa rehtorien yhteiseen palaveriin, joissa koulujen koronatoimia oli puitu. Toisilla palaverit olivat vasta edessä.

Haastateltujen rehtorien koulut jatkavat pitkälti samoilla koronakäytännöillä kuin keväällä. Rehtorit katsovatkin toukokuun lopun kahden lähiopetusviikon olleen hyvää harjoittelua syksyä varten.

– Vaikka tilanne näyttää siltä, että on mahdollisesti tulossa toinen aalto, aloitamme ihan rauhallisin mielin, Manner sanoo.

Porilaiskoulun rehtorin mukaan alakoulujen etuna on tarpeettomien kontaktien välttämisessä se, että luokat toimivat pääosin oman opettajansa johdolla.

Myös joensuulaisessa Karhunmäen koulussa opetusryhmät pyritään pitämään omina ryhminään.

– Opetuksen porrastuksiin ei ole meidän koulussamme menty, Nykänen kertoo.

Opetusta ei ole lähdetty porrastamaan myöskään tamperelaisessa Tammelan koulussa.

– Koulun aloitusta ei ole porrastettu, vaan elämme lukujärjestyksen mukaisesti ja pyrimme pitämään turvaetäisyydet aina, kun mahdollista. Meillä on koulussa lattioissa ja ovissa tarroja, joissa muistutetaan asiasta, apulaisrehtori Annala sanoo.

Vantaalla sijaitsevassa Rekolanmäen koulussa lukujärjestyksiä porrastettiin jo keväällä, ja rehtorin mukaan syksyllä pyritään toimimaan samalla lailla.

– Viime keväänä oli myöhennetty varsinkin isompien oppilaiden koulupäivää niin, että oppitunteja saattoi olla kello kolmeen asti. Lukujärjestystyö on vielä vähän kesken, eli katsomme, miten sitä muokataan, Saarinen kertoo.

Väljyyttä ulko-opetuksesta

THL ja ministeriö suosittelevat ottamaan tarvittaessa käyttöön opetukseen soveltuvia, tyhjillään olevia tiloja.

Iltalehden haastattelemista rehtoreista vain yksi kertoo, että koulussa on syksyllä mahdollisuus ottaa käyttöön ylimääräisiä tiloja, jos sellaisiksi ei lasketa esimerkiksi liikuntasalia tai käsityöluokkia.

– Tässä Suomen koulut ovat aivan eriarvoisessa asemassa, Manner sanoo.

Ruosniemen koulun rehtori toivookin, että syksyllä säät suosisivat opetuksen järjestämistä myös koulun isolla pihalla ja lähimetsässä.

– Toivomme, että pystyisimme hyödyntämään ulkotilaa paljon oppimisympäristönä, mikä on muutenkin uuden opetussuunnitelman mukaista käytäntöä.

Ulkona oppimista korostaa myös Tammelan koulun apulaisrehtori.

– Se on myös tämän uuden opetussuunnitelman henki, ettei olla neljän seinän sisällä, vaan liikutaan myös ulkona oppimassa asioita.

Tammelan koulussa neljä luokkaa siirtyi loppukeväällä lukiolta vapautuneisiin tiloihin, mutta syksyllä tätä mahdollisuutta ei ole.

– Kyllä meillä tilojen käyttökapasiteetti on sata prosenttia, Annala sanoo.

Ylimääräisiä tiloja ei ole Karhunmäen koulussakaan. Nykäsen mukaan uudehkon koulun kolme eri siipeä, väljät luokkahuoneet ja aulat kuitenkin helpottavat oppilaita ja henkilökuntaa pitämään huolta turvaväleistä.

Vantaalaisessa Rekolanmäen koulussa on sen sijaan mahdollista jatkaa kevään tapaan kirjaston, sen yhteydessä sijaitsevan kahvilan sekä ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä tekevän Icehearts-järjestön tilojen käyttöä.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Käsienpesu kaiken a ja o

THL:n ohjeistuksen lailla kaikki rehtorit korostavat käsihygienian tärkeyttä.

– Käsienpesu on tässä se a ja o, Saarinen sanoo.

Rehtorit ovat samoilla linjoilla myös oppilaiden käsienpesusta huolehtimisessa: Opettajat ja avustajat valvovat, että kädet pestään. Toisaalta oppilaat tuntuivat omaksuneen uudet käsienpesurutiinit kohtuullisen hyvin jo toukokuussa.

Ruosniemen koulussa opettajat valvoivat toukokuussa luokkiensa välitunnit ja sisälle palatessa lasten käsienpesun.

– Meidän koulussamme on opettajan vastuulla, että kädet tulevat pestyä. Vaikka oli aika paljon väkeä, loppujen lopuksi käsienpesu sujui yllättävän joutuisasti, Manner sanoo.

Karhunmäen koulussa oikeaoppista käsienpesua käytiin toukokuussa läpi luokissa. Rehtori kehuu oppilaiden olleen keväällä ajoittain jopa opettajia tarkempia käsienpesusta huolehtimisessa.

– Kun lapset tulevat välitunnilta, he voivat desinfioida kätensä. Kädet pestään valvotusti luokissa ennen ruokailua, Nykänen sanoo.

Käsidesit sijoitetaan Rekolanmäen koulussa jokaiseen luokkahuoneeseen ja Ruosniemen, Karhunmäen ja Tammelan kouluissa käytäville tai auloihin.

– Lähdemme liikkeelle siitä, että hyvä käsienpesu olisi ykkösjuttu ja käsidesiä käytetään toisena vaihtoehtona. Uudet käsidesit tuntuvat olevan ainakin hajun perusteella aika tujua tavaraa, eli mieluummin menemme perinteisellä saippualla ja vedellä, sanoo Tammelan koulun apulaisrehtori Annala.

Ruokailu porrastetusti

THL:n ja ministeriön suositusten mukaan ruokailu järjestetään mahdollisuuksien mukaan oman luokan kanssa. Tarvittaessa ruokasalia voi kuitenkin käyttää porrastetusti.

Iltalehden haastattelemien rehtorien kouluissa ruokailun porrastaminen on yleisin käytäntö. Parissa koulussa ruokailua jaettiin keväällä eri tiloihin, mutta vain harva oppilas syö omissa luokkahuoneissaan.

Ruosniemen koulun ruokalaan mahtuu normaalisti 120 ruokailijaa kerrallaan, mutta nyt määrää lasketaan 60–70 oppilaaseen.

– Aikaistamme ensimmäistä ruokailua ja menemme ruokailuun porrastetusti, jotta ruokalassa voidaan aterioida väljemmin, Manner sanoo.

Mannerin mukaan koulun ruokahuollon tämän hetken suositus on, että oppilaat annostelevat itse ruokansa, mutta tämä saattaa vielä muuttua ennen koulujen alkua.

Oppilaat annostelevat itse ruokansa myös vantaalaisessa Rekolanmäen koulussa. Saarinen kertoo, että lapsille ja aikuisille on ruokalassa omat linjastonsa.

– Meillä on iso ruokala, ja olemme venyttäneet ruoka-aikaa. Keväällä oli lisäksi käytössä liikuntasali.

Tamperelaisessa Tammelan koulussa ruokailu on jaettu kahteen tilaan. Koronatilanteen lisäksi syynä on koulussa meneillään oleva sisäilmaremontti.

– Ruokaloissa on mitoituksen mukainen ruokailijamäärä kerrallaan. Osa luokista syö luokkahuoneissaan, Annala kertoo.

Ruokailu omissa luokissa on Tammelan koulussa mahdollista järjestää ensimmäisessä kerroksessa. Omissa tiloissaan syövät lisäksi koulun eskarilaiset.

Joensuussa Karhunmäen koulussa opettajat ohjaavat porrastettua ruokailua niin, että oppilaat muistavat pitää turvavälit.

– Tosin jo toukokuussa saimme ruokailun sujumaan niin hyvin, että ohjailemista ei juurikaan enää tarvittu kuin esikoululaisilla ja alkuopetusikäisillä, Nykänen sanoo.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Rajoituksia myös aikuisille

Syyslukukauden alku tietää muutoksia myös koulun henkilökunnan ja oppilaiden vanhempien toimintaan.

Ruosniemen koulun rehtori kertoo, että normaalisti kaikki vanhemmat kutsuttaisiin lukuvuoden aluksi yhteiseen vanhempainiltaan, josta vanhemmat siirtyisivät sitten luokkiin.

Nyt koulun vanhempainillat pidetään Porin yhteisen linjauksen mukaan etänä, jos mahdollista. Poikkeuksena ovat ekaluokkalaisten vanhempainillat, mutta niihinkin toivotaan joka kodista osallistujaksi vain yhtä huoltajaa.

Koko koulun vanhempainillat jätetään väliin myös Vantaalla Rekolanmäen koulussa, ja Karhunmäen koulussa vanhempainilloista on päätetty luopua syksyn aluksi kokonaan.

Nykänen huomauttaa, että ekaluokkalaisten vanhemmat tosin ovat tervetulleita sisälle kouluun tutustumispäivänä, joka siirrettiin toukokuulta heti syyslukukauden alkuun.

Huomiota kiinnitetään myös henkilökunnan välisiin kontakteihin.

Rehtorien mukaan kaikki tai osa opettajien palavereista pidetään syksyllä etänä.

Rekolanmäen koulussa Vantaalla opettajat pitävät kertakäyttöhanskoja ottaessaan ruokaa. Muuten opettajien suojausta mietitään rehtorien mukaan tarkemmin vasta suosituksen tullessa.

Mannerin mukaan koulussa odotetaan mielenkiinnolla, millaisen maskisuosituksen THL antaa. Varastoon kasvomaskeja ei Ruosniemen koulussa ole vielä ryhdytty hankkimaan.

– Jos tulee suositus, että koulussa käytetään maskia, silloin varmasti toimitaan suosituksen mukaan, Rekolanmäen koulun rehtori Saarinen sanoo.

Tammelan koulun apulaisrehtori Annala kertoo, että jos kyseessä on pelkkä suositus, kaupunki tuskin kustantaa opettajien kasvomaskeja.

– Jos tulee pakollinen määräys, uskoisin, että silloin kaupunki kustantaa.