Koronaviruksen hidastamiseksi tehtävät toimet ovat saaneet lähes jokaisen suomalaisen arjen heittämään häränpyllyä viimeisen viikon aikana. Suuren ponnistuksen yhteisen turvallisuuden eteen tekevät myös koululaiset, heidän vanhempansa sekä opettajat, jotka joutuivat yllättäen pika-aikataululla luomaan käytännöt etäopiskelua varten.

On kuitenkin myös koululaisia, joihin koulujen sulkeminen ei ole vaikuttanut. Suomessa kotiopetuksessa viime vuonna Tilastokeskuksen mukaan 437 lasta.

Tässä välissä onkin pantava termit kuntoon, koska kotiopetus ja etäopetus eivät ole sama asia.

Kotiopetuksessa oleva oppivelvollinen opiskelee oman vanhempansa johdolla ja asuinkunnan määräämä tutkiva opettaja valvoo opintojen etenemistä valvontatapaamissa, joita on yleensä 1-2 kertaa vuodessa. Kotikoulua käyvä oppilas ei ole kirjoilla missään koulussa ja perhe vastaa itse kaikista koulunkäynnin kuluista ja järjestelyistä.

Etäopetuksessa oleva oppilas taas on kirjoilla joko kunnallisessa tai yksityisessä koulussa ja hänellä on opettaja, joka huolehtii opetuksesta ja toimittaa materiaalit ja mahdolliset sähköiset oppimisympäristöt koululaisen käyttöön

Poikkeustila sulki koulut

Keskiviikkona 18.3. valtaosa niistä koululaisista, jotka eivät eivät olleet siirtyneet etäopetukseen jo aiemmin, joutuivat jättämään tutut pulpettinsa ja alkoivat käymään koulua kodeissaan vähintään neljän seuraavan viikon ajaksi. Lähiopetusta saavat tänä aikana vain ne 1.-3. luokan oppilaat, joiden vanhemmat työskentelevät yhteiskunnallisesti kriittisillä aloilla.

Osa perheistä sopeutui muutokseen luontevasti. Jääkaapin oviin teipattiin itse laaditut lukujärjestykset ja keksittiin hienoja ideoita käsityö- ja liikuntatunneiksi. Monille perheille muutos on tahmeampi eikä ensimmäisessä viikossa tuntunut olevan hurraamisen aihetta.

Uudessa tilanteessa kannattaa kääntyä kokeneemman mentorin puoleen, joten kysyimme kotikoulua pitävältä vanhemmalta niksejä siihen, miten koulunkäynnin saa parhaiten siirretyksi kotioloihin ja millä tavalla nuoren saisi motivoiduksi opiskelemaan itsenäisemmin.

”Ei luokkahuonetta koteihin”

Taina Huhtamo on opettanut lastaan kotona 4 vuotta. Hän on myös Suomen kotikouluyhdistyksen puheenjohtaja, mutta puhuu tässä jutussa kotikoululaista ohjaavana vanhempana ja yksityishenkilönä, ei yhdistyksen edustajana.

Huhtamo on seurannut etäkouluun siirtymistä koskevia verkkokeskusteluja ja on huolestunut siitä, että moni perhe näyttää joutuvan kohtuuttoman paineen alle. Hänen mukaansa osa opettajista antaa oppilaille turhankin vaativia päivätavoitteita.

– Olisi hyvä muistaa, että elämme kriisitilanteessa ja oppilaiden vanhemmilla on usein paineita töiden ja toimeentulon järjestämisessä. Näkisin, että tässä tilanteessa voisi hetkeksi hellittää eikä edes yrittää viedä luokkahuonetta koteihin. Perheiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen on lapsen etu, ja kuormitusta tulisi nyt välttää, Huhtamo sanoo.

Päiväkohtaisten tehtävien asettamista viisaampaa olisi hänen mielestään antaa koteihin tavoitteet ja tehtävät kerralla koko viikolle, koska kotien olosuhteet ovat erilaisia eikä opettaja voi tietää tai huomioida kaikkia yksilöllisesti.

– Monessa kodissa aikuinen tekee etätyötä arkipäivänä ja realistista mahdollisuutta tukea etäkoululaista oman työn ohessa ei ole. Lienee aivan sama kokonaisuuden kannalta, tekeekö etäkoululainen koulutyönsä ennen puoltapäivää vaiko esimerkiksi neljän jälkeen.

Huhtamo muistuttaa, että vaikka perheessä olisi tietokone ja tietoliikenneyhteydet, ne eivät välttämättä ole päiväsaikaan koululaisen käytössä vanhempien käyttäessä niitä työntekoon.

Kotiopetuksessa Huhtamo on tottunut käyttämään hyväkseen erilaisia sähköisiä opetusmateriaaleja ja oppimisympäristöjä. Nyt hän toivoisi, että Yleisradio voisi ottaa tilanteesta kopin ja valjastaa televisio- ja radiokanaviaan opetuskäyttöön.

– Opettajille voisi julkaista etukäteen seuraavien viikkojen dokumentit ja opetuskäyttöön sopivat ohjelmat aikatauluineen. Ylellä on varsin hienoa antia ja valtavasti jo valmista materiaalia esimerkiksi Yle Areenassa. Oppimista voisi rakentaa jo olemassa olevan materiaalin ympärille, Huhtamo ehdottaa.

Etenkin pienemmän oppilaat tarvitsevat paljon vanhemman tukea kukoistaakseen etäkoulussa. Adobe Stock/AOP

6 neuvoa vanhemmille

Mitä vanhempi itse sitten voisi tehdä helpottaakseen lapsen ja koko perheen tilannetta uudenlaisessa tilanteessa? Huhtamo antoi Iltalehden pyynnöstä koteihin kuusi neuvoa siihen, miten etäopetuksessa olevaa lasta voi tukea.

1. Odotukset selväksi

Lapselle kannattaa tehdä selväksi mitä häneltä odotetaan. Esimerkiksi päivän hommat ja ohjeellinen aikataulu kannattaa kiinnittää näkyville. Lapsi voi siten itse hahmottaa päivää. Lapsen kannattaa ikätasoisesti myös antaa itse ottaa vastuuta tekemisestään, ja esim. suunnitella missä järjestyksessä tehtäviä hoitaa.

2. Säännöt selväksi

Säännöt kannattaa sopia yhdessä lapsen kanssa ja kirjata ne vaikka sinne jääkaapin oveen. Niitä on hyvä päivittää vaikkapa perheen viikkopalaverilla. Lapsen etu ja oikeus on saada olla osallinen päätöksenteossa.

3. Riittävä tauotus

Yhteiset tauot: välipala ja lounas kaikkien kotona olevien kesken sekä esim. taukojumppa (kuten perheen yhteisen tanssin kehittäminen, temppurata, ulkoilu tms.). Ne lisäävät yhteenkuuluvuutta ja vuorovaikutusta.

4. Aikuisten hommat auki

Kun aikuinen tekee kotona työtä, on lapselle ikätasoisesti hyvä selittää mitä aikuinen tekee ja miksi. Näin lapsen on helpompaa ymmärtää, miksi aikuinen tarvitsee työrauhan. Aikuisen on hyvä myös sanoittaa lapselle omia mielialojaan: esimerkiksi, että jos aikuinen on äkäinen, se johtuu työasiasta eikä lapsesta.

5. Luo palkkiojärjestelmä

Hyvistä suorituksista on hyvä sopia palkkioita! Tavoitteet eivät saa olla liian kaukana ja ne on oltava saavutettavissa.

6. Aikuisten odotukset kuntoon

Kun asiat eivät mene odotusten mukaan, pitää muistaa, että lapsi saattaa käyttäytyä huonosti, mutta lapsi ei ole huono!