Viime kesänä kansa tuijotti jälleen kerran ympäristöjärjestö WWF:n Norppalive-nettilivelähetyksestä, mahtaako Pullervo-niminen saimaannorppa köllötellä kivellään vai onko hän uiskentelemassa Saimaan viilentävissä vesistöissä.

Tiukaksi kilpailijaksi Pullervolle on viime päivinä noussut päivänpolitiikan ikiomat nettilivelähetykset, joissa kansa on päässyt tuijottamaan tuntikausien ajan tyhjän rantakiven sijaan suljettua ovea - eduskunnassa, puoluetoimistolla, pääministerin virka-asunnolla, valtakunnansovittelijan toimistolla tai lentokentällä.

Eläinmaailmallisesti lähimmäksi Pullervoa eilisen maanantain tuntikausien ovilive-spektaakkeleissa pääsi keskustan tuore puheenjohtaja Katri Kulmuni, joka näytti keskustan eduskuntaryhmän ovesta median eteen astuessaan perinneklassiselta peuralta ajovaloissa.

Syyskuussa keskustan puheenjohtajaksi valitulla, sen jälkeen turhan näkymättömissä ympäripyöreitä poliittisia koko Suomi pidettävä asuttuna -klisheitä hokeneella Kulmunilla oli tuhannen markan - Kulmunin entisen esimiehen Paavo Väyrysen euro-vastaisessa hengessä - paikka ottaa hänen tarvitsemansa sekä puolueväen kaipaama poliittinen johtajuus vaatimalla suorasanaisesti ja yhtä suoraselkäisesti pääministeri Antti Rinnettä (sd) eroamaan.

Sen sijaan Kulmuni ei useaan kertaan kysyttynäkään suostunut muodostamaan suustaan sanaa ”ero”, vaan toivoi demareiden vetävän keskustan ääneen sanomattomasta erovaatimuksesta ”omat johtopäätöksensä”.

SDP ei sitä pääministeri Rinteen johdolla tehnyt.

Sen sijaan demareiden puoluehallituksen kokouksesta purkautui maanantai-iltana ainakin ulospäin yhtenäinen ja suomeksi sanottuna lettuuntuneen oloinen joukko, joka pääministeri Rinteen suulla vaati keskustaa vastaamaan ”kyllä” tai ”ei”, eli onko keskustalla valmiutta jatkaa yhteistyötä SDP:n ja sen puheenjohtajan kanssa.

Molemmat ovat yksinkertaisia suomen kielen sanoja, joista kumpaakaan Kulmuni ei maanantaina pystynyt muodostamaan.

Siksi tänään tiistaina on pystyssä maanantaita vielä suurempi The Poliittinen Näytelmä. Tällä kertaa ei kuvata niinkään ovia, vaan kamerat näyttävät kello 14 eteenpäin tuntikausia eduskunnan istuntosalia, jossa käydään pitkä ja perusteellinen keskustelu opposition - perussuomalaisia lukuun ottamatta - viime viikolla jättämästä Posti-välikysymyksestä.

Jos käydään.

Tilanteen sekavuudesta kertoo se, että myöhään maanantai-iltana oppositiopoliitikoilla ei ollut mitään käsitystä, että keskustellaanko eduskunnassa tiistaina Rinteen ja hallituksen Posti-toimista vai tehdäänkö ”jotain muuta”.

Rinne nimittäin ei osoittautunut ns. tippaakaan periksi antamista ja nöyryyttä poistuessaan illalla SDP:n puoluetoimistolta. Eli ei eronnut vapaaehtoisesti.

Sen sijaan hän moitti hallituskumppani keskustaa epäselvästä viestinnästä ja vaati perusteita puolueen esittämälle epäluottamukselle, joka siis Kulmunin mukaan ei suoraan ollut epäluottamus Rinteelle eikä syy vaatia Rinteen eroa.

Rinne vetosi oikeusturvaansa.

Poliitikoilla on harvemmin oikeusturvaa. Jos luottamus menee - aiheesta tai aiheetta - niin silloin lähdetään, vaikka kuinka oma oikeusturva mietityttäisi.

Rinne ei ollut ajatuskuvionsa kanssa yksin. Puoluehallituksesta ja muista yksittäisistä demarivaikuttajista paistoi maanantai-iltana taistelutahto, että jos kepu haluaa rähinän, niin sen se myös saa.

Tematiikkasana on ”kosto”. Monet demarit kokevat, että keskusta kostaa nyt vuoden 2003 tapahtumat, jolloin silloinen pääministeri, epämääräisesti saatuja Irak-papereita julkisuudessa esitellyt Anneli Jäätteenmäki (kesk) joutui eroamaan pääministerin paikalta demariryhmyri Jouni Backmanin vedettyä tuen Jäätteenmäeltä yhden viestilapun muodossa.

Kosto kostetaan kostolla.

Demareilla on tuoreemmassa muistissa keskustan kansanedustajan Markus Lohen tänä syksynä masinoima operaatio, jonka päätteeksi SDP ei saanutkaan omalle ehdokkaalleen Kelan pääjohtajan paikkaa, vaikka puolueet olivat näin etukäteen sopineet.

Lohi on myös ollut yksi aktiivisimmista Rinteen epäluottamuksen masinoijista keskustan eduskuntaryhmässä.

Tämäkään ei lisää demareiden halukkuutta antaa periksi.

Lisäksi demareissa on nostattanut aitoa kiukkua se, että vaalien voittajapuolueen pääministeritaivalta hankaloittaa ja mahdollisesti estää vaalien häviäjäpuolue keskusta.

Lohen lisäksi yksi toimeliaimmista kepupoliitikoista Rinnettä vastaan on ollut hänen pääministeriedeltäjänsä Juha Sipilä (kesk).

Eräänlaista modernia poliittista historiaa onkin, että Sipilä on ollut kaatamassa kahta hallitusta yhden vuoden aikana: ensin pääministerinä omaa hallitustaan ennen viime kevään eduskuntavaaleja, nyt rivikansanedustajana Rinteen hallitusta tänä syksynä.

Ns. rivikansanedustaja Sipilällä on edelleen vaikutusvaltaa keskustan eduskuntaryhmässä.

Tänään tiistaina puolueilla pitää kiirettä.

Ensin Rinne tapaa jälleen kerran hallituskumppanipuolueet. Sen jälkeen keskustan eduskuntaryhmä kokoontuu kello 10.30 jälleen kerran pohtimaan yhteistyötä SDP:n ja Rinteen kanssa.

Ja kello 14 alkaa välikysymyskeskustelu eduskunnan istuntosalissa. Keskustelun kestolle ei ole määrätty takarajaa, joten eduskunnan kuppilan henkilökunta on varautunut pitkään iltaan.

Vaan jotta välikysymyskeskustelu ja sitä seuraava keskiviikon äänestys voitaisiin välttää, keskustassa pohditaan aamun ja aamupäivän aikana seuraavia asioita: Mitä voisimme vielä tehdä saadaksemme Rinteen eroamaan suosiolla? Hitto, laskimmeko me väärin? Ja jos laskimme, niin kuka ottaa vastuun?

Näistä pohdiskeluista ei kuitenkaan kerrota ulkopuolisille. Keskustan eduskuntaryhmän pääsihteeri Anna-Mari Vimpari lähetti maanantaina keskustalaisille seuraavan viestin:

– Huomenna ryhmäkokous klo 10.30. Edelleen ryhmän ja puoluejohdon voimallinen vetoomus pidättäytyä kaikista mediakommenteista. Yt. Anna-Mari / pääsihteeri.