Uuden lukuvuoden ensimmäinen koulupäivä on alkamassa Järvenpään Kyrölän koulussa keskiviikkoaamuna. Erityisen ikimuistoinen hetki on uusille ekaluokkalaisille – ja tietenkin koulutiensä aloittavien lasten vanhemmille.
Yllä olevalla videolla ekaluokkalaiset kommentoivat koulun alkamista ja kertovat uusista koulutarvikkeistaan.
Ekaluokkalaiset ovat ryhmittyneet ennalta sovitulle paikalle koulun pihalle. Monet lapsista tuntevat toisensa jo päiväkotiajoilta, ja odotellessa ykköset vertailevat tuttujen kavereiden kanssa reppuja, juttelevat ja jännittävät.
Agata, 7, on valmistautunut ensimmäiseen koulupäivään uusilla välineillä.
– Minulla on pandavihko, hän ilmoittaa ylpeänä.
Agata, 7, odotti koulupäivän alkua yhdessä äitinsä Olga Smelovan kanssa. Reppuun oli pakattu uudet koulutarvikkeet.
Ekaluokkalaiset ovat kuulleet koulusta kaikenlaista tietoa. Osa informaatiosta on jäänyt muistiin paremmin, osa taas huonommin. Lumi, 6, on sitä mieltä, että koulunkäynti on suuri mysteeri.
– En tiedä siitä mitään.
Onko kukaan kertonut siitä?
– Ei.
Lumi on joka tapauksessa valmistautunut koulupäivään huolella. Erityisen tärkeä tarvike on reppuun pakattu upouusi pupupenaali. Lyhyen neuvonpidon jälkeen toimittajakin varmistuu siitä, että kyseessä on tosiaan penaali – ei pehmolelu.
– Se! On! Penaali! Siellä on kissakynä, kissateroitin, kissakumi ja kissateroitin, Lumi alleviivaa.
Lumi, 6, on erityisen innoissaan uudesta pupupenaalista. Varusteet koulua varten ovat kunnossa.
Ekaluokkalaiset ovat vaitonaisia siitä, mitä he koulunkäynniltä odottavat. Se on ymmärrettävää, sillä kokemukset ovat tietenkin vielä vähissä. Kaapo, 7, on tosin kuullut isoveljeltään tietyistä koulunkäyntiin liittyvistä käytännöistä. Hän ei ole niistä kovinkaan innostunut.
Millainen tunnelma tällä hetkellä on?
– Ei kiinnosta yhtään. Tulee läksyjä.
Kaapon äiti Kirsti Jääskä kertoo, että paikka on pojalle jo ennestään tuttu. Esikouluvuosi kului samassa rakennuksessa.
– Isoveljen kanssa on puhuttu läksyistä ja siitä, että päiväkodissa on paljon mukavampaa. Siellä saa nukkua päiväunet ja leikkiä, eikä tarvitse opiskella mitään tai olla rauhassa paikallaan. Siksi Kaapo varmaan vierastaakin niitä läksyjä.
Läksyt eivät ole Kaapon, 7, mieleen. Koulun aloittaminen ei innostanut.
Ykkösluokan opettaja ja Kyrölän koulun vararehtori Hannu Leppänen pitää ensimmäisen koulupäivän tärkeimpänä tavoitteena sitä, että tutustuminen koulukavereihin ja opettajiin alkaa.
– Päivä etenee niin, että suuntaamme pihalta sisään ja etsimme jokaiselle oman naulakkopaikan. Ne on nimetty valmiiksi. Tarvittavat tavarat jätetään naulakkoon ja ohjaamme oppilaat omaan luokkaansa. Siellä on jälleen nimetyt paikat, ja jokainen saa kaulaansa nimilapun. Siten me opettajatkin alamme vähitellen oppia, kuka kukin on. Sitten istahdamme omalle paikalle.
– Siitä se sitten lähtee tutustumisella. Suuria tavoitteita ei ensimmäiselle päivälle ole. Aapisen jako on tietysti tärkeä hetki. Pelkkää leikkiä tämä ei ole. Kynätehtäviäkin on tarkoitus jo tehdä.
Järvenpään Kyrölän koulun ykköset ovat koulutiensä alussa. Oppilaat kokoontuivat yhteiskuvaan opettajien kanssa.
Ykkösluokan opettaja ja vararehtori Hannu Leppänen pitää ensimmäisen koulupäivän tärkeimpänä asiana tutustumista.
Koulukäynnin alkua varjostavat tänä vuonna koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi suunnitellut käytännöt. Arkipäivät alkavat Kyrölän koulussa niin, että opetusryhmät kerääntyvät omille kokoontumispaikoilleen ja vasta sitten sisätiloihin omalla vuorollaan. Ryhmät pidetään mahdollisimman hyvin erillään toisistaan koko loppupäivän.
Rehtori Tiina Liimatainen kertoo, että toimintatapojen suunnittelussa on seurattu kahta päälinjaa.
– Olemme suunnitelleet kokonaisuuden niin, että teemme mahdollisimman turvalliset järjestelyt ja pyrimme silti täysipainoiseen opetukseen. Se on ollut myös kaupungin ohje. Perusperiaate on se, että meillä on mahdollisimman väljää ja vähän lähikontakteja. Lisäksi huolehdimme hygieniasta. Ne ovat keskeisimmät asiat.
Rehtori Tiina Liimatainen kertoo, että koulunkäynnin käytäntöjen toimintaa arvioidaan jatkuvasti. Koulu on valmis nopeisiin muutoksiin, jos ohjeistus muuttuu.
Ykkösluokkalaisten vanhemmille aamu oli luonnollisesti ikimuistoinen. Kännykkäkamerat lauloivat, kun ekaluokkalaiset asettuivat yhteiskuvaan Aapiset käsissään.
Oppilaat siirtyvät päivän mittaan välitunneille ja takaisin luokkiin porrastetusti ryhmäkohtaisten kokoontumispaikkojen kautta. Turvaetäisyyksistä pyritään huolehtimaan niin hyvin, kuin se vain on mahdollista.
Kädet pestään aina ulkoa sisälle tultaessa, ennen ruokailua, aivastamisen ja yskimisen jälkeen sekä kotiin lähdettäessä. Luokissa on ohjeita ja muistutuksia sekä suuria jätesäkkejä likaisille papereille. Näin roskakorit eivät pääse täyttymään käytetyistä papereista. Wc-tilat on jaettu niin, että jokaiselle luokkatasolle on varattu on vessa.
– Keväällä järjestelyt piti tehdä nopeasti, mutta kouluvuotta oli silloin vain vähän jäljellä. Oli helppo ajatella, että tämän kyllä kestää. Nyt pitää muistaa, että tämä kausi voi olla pitkä. Mitä pystymme pitämään yllä ja mikä toimii pitkällä aikavälillä? Emme ole joutuneet tinkimään kovinkaan paljon – mutta joissakin asioissa.
Luokkien tauluille on kirjoitettu muistutuksia käsihygieniasta.
Oppilaille jaettavat kynät on jaoteltu valmiiksi niin, ettei turhia kosketuksia tule.
Esimerkiksi Liimatainen nostaa käsityöt ja musiikin. Käsityöluokan käytöstä ja käsityövälineiden yhteiskäytöstä luovuttiin keväällä kokonaan, mutta nyt luokka ja välineet tulevat taas käyttöön. Soittimet tulevat niin ikään takaisin osaksi opetusta. Soittimet ja käsityötarvikkeet puhdistetaan jokaisen käyttökerran jälkeen.
– Tapaamme opettajien kanssa säännöllisesti ja katsomme, mikä toimii ja mikä ei. Muutamme käytäntöjä tarvittaessa. Toki myös kunnalliset ja valtakunnalliset ohjeet voivat muuttua ja edellyttää meiltä toimia. Olemme valmiina, Liimatainen jatkaa.
Palataanpa taas hetkeksi pihamaalle. Oppilaiden keskuudessa ajatukset pyörivät samoja latuja kuin lukuisilla muillakin koulunsa aloittaneilla sukupolvilla. Uudet tarvikkeet tuntuvat kiinnostavan enemmän kuin edessä häämöttävä opetus.
Ykkösluokkalainen Amy, 6, on mennyt koulunaloituksesta hyvin hiljaiseksi. Hän sivuuttaa kaikki koulunpäivän sisältöön liittyvät kysymykset, mutta suostuu kertomaan koulutarvikkeistaan.
– Se mun penaali on Minion. Ja ne minun kynäni ovat tuoksuvia. Ja sitten on kolme lyijykynää, kumi ja teroitin.
Tuoksuvat kynät ja uusi penaali kannustivat Amyn, 6, kohti ensimmäistä koulupäivää.
Amyn äiti Anne Ijäs suhtautuu tyttärensä koulutien alkumetreihin rauhallisesti.
– Tämä on jo toinen lapsi, joka menee kouluun. Kysymyksiä ei ole juurikaan noussut nyt mieleen.
Koronajärjestelyt ovat herättäneet pientä huolta, mutta Ijäs arvioi, että tietoa on tarjottu riittävästi.
– Täällä asiat on ymmärtääkseni järjestetty hyvin. Eri luokille on omat vessat ja on käsienpesupaikkoja.
Ville ja Hanna Roihu ovat saattamassa kouluun ykkösluokkalaista Eeliä, 7. Pariskunnan mukaan suhtautuminen koulunalkuun on ollut kotona rauhallista.
Koronaviruksesta kuplivia pelkoja ovat hälventäneet etukäteen toimitetut tiedot koulun toimintatavoista.
– Asioista on infottu ennakkoon, mikä on hälventänyt selkeästi huolia. Kun koulu on näin pieni, niin sekin hälventää huolta huomattavasti. Täällä on luokkamuotoista opetusta, joka on helppo järjestää niin, että rajoitteet ovat riittävät, Hanna Roihu kertoo.
Ville ja Hanna Roihu saattoivat poikansa Eelin, 7, koulutielle.
Koulun sisätiloissa koronaviruksesta muistuttavat erilaiset ohjelaput. Vessojen oviin on tosiaan liimattu selkeät merkinnät siitä, minkä luokkatason oppilaille mikäkin vessa on tarkoitettu.
Luokkien tauluille on puolestaan kirjoitettu muistutuksia käsienpesusta. Kynät ja liimapuikot on aseteltu valmiiksi pieniin muovikoreihin, jotta oppilaiden ei tarvitse kahmia niitä samoista kasoista.
Ruokalassa pöydät on aseteltu varsin väljästi. Käytäntö on se, että oppilaat välttävät puhumista linjastolla, ja henkilökunta vaihtaa ottimet jokaisen opetusryhmän ruokailun päätyttyä.
Ruokapalveluvastaava Tarja Huoman on suunnitellut kouluruokailua yhdessä rehtorin ja opettajien kanssa.
Ruokapalveluvastaava Tarja Huoman Järvenpään ateria- ja siivouspalveluista arvioi, että ruokailut on ehditty suunnitella tarkasti.
– Olemme keskustelleet ruokailukäytännöistä yhdessä rehtorin ja opettajien kanssa. Oppilailla on esimerkiksi omat leivät ja margariinit omissa rasioissaan. Lisäksi painotamme sitä, että ottimet vaihdetaan jokaisen oppilasryhmän jälkeen. Keittiöhygieniasta huolehditaan tietysti tarkasti, mikä on jo ennestään tärkeä osa työtämme.
Linjaston toiminta on suunniteltu ja rytmitetty niin, että oppilaat eivät jää juurikaan odottelemaan ruokaa, vaan pääsevät ottamaan ateriansa nopeasti ja siirtyvät sitten eteenpäin.
Koulupäivä on saatu Järvenpäässä alkuun, ja käytännöt pääsevät nyt todelliseen testiin. Tästä se lähtee ykköset!
