Van­huk­set har­hai­li­vat pak­ka­ses­sa – rol­laat­to­rin jälki joh­dat­ti naa­pu­rin ek­sy­neen luo

Onko näin muistisairaan paikka kotihoidossa, kysyy kahta eksynyttä ikäihmistä tammikuussa auttanut Juha Alhainen.

Juha Alhainen näyttää suuntaa, jonne kotoaan lähtenyt vanhus oli harhaillut rollaattorinsa kanssa. Kovan pakkasen vuoksi reissu olisi voinut koitua kohtalokkaaksi, ellei naapuritalossa asuva Alhainen olisi lähtenyt perään.
Juha Alhainen näyttää suuntaa, jonne kotoaan lähtenyt vanhus oli harhaillut rollaattorinsa kanssa. Kovan pakkasen vuoksi reissu olisi voinut koitua kohtalokkaaksi, ellei naapuritalossa asuva Alhainen olisi lähtenyt perään.
Kuva: Pekka Aho

Sunnuntai-iltana kello 23 paikkeilla Juha Alhaisen ovikello soi, useita kertoja. Oven takana hytisi vanha mies rollaattorin kanssa. Ulkona oli 25 astetta pakkasta ja vanhus oli kylmissään.

– Hän ei muistanut, missä asui. Kukaan muu ei ollut avannut oveaan, Alhainen kertaa reilun kahden viikon takaisia tapahtumia.

Hän tarjosi miehelle kuumaa mehua ja alkoi soitella alueen hoivakoteja läpi. Vasta puhelu hätäkeskukseen tuotti tulosta: poliisi etsi kotipalvelun kadonneeksi ilmoittamaa vanhusta.

– Poliisi saapui paikalle kotihoitajien kanssa. He veivät herran kotiinsa, joka löytyikin samasta taloyhtiöstä.

Juha Alhainen asuu Ounasmetsässä yli sadan asunnon luhtitaloyhtiössä. Vain kahdeksan päivää aikaisemmin hän oli tavoittanut läheiseltä autotieltä pakkasesta toisen, iäkkään asukkaan, joka ei muistanut, missä asui.

– Illansuussa ikääntynyt herrasmies soitti ovikelloani ja halusi myydä minulle takkinsa. Kieltäydyin kohteliaasti ja kehotin häntä palaamaan kotiinsa.

Tämän jälkeen Alhainen poikkesi asioille. Noin varttitunnin kuluttua hän palasi kotiin ja huomasi kohtaamisen kummittelevan yhä mielessään.

– Menin pihalle, jossa näin päinvastaiseen suuntaan lähtevän rollaattorinjäljen. Sitä seuraamalla tavoitin miehen autotieltä.

Vanhus oli väsynyt ja kylmissään.

– Vedin rollaattoria perässäni, jotta pääsimme takaisin pihaan. Miehellä oli avaimet, joilla pääsimme hänen kotiinsa, mutta hän ei tunnistanut sitä omakseen.

Alhainen tarkisti, että vanhuksen jääkaapissa oli ruokaa, kehotti juomaan keittiönpöydällä olevan mehun ja otti yhteyttä kotipalveluun.

Saman miehen hän oli saatellut kertaalleen kotiinsa jo puolitoista vuotta sitten. Tuolloin hänen asuntonsa löytyi naapureiden avustuksella.

– Jo silloin otin yhteyttä kotihoitoon, että dementian vuoksi mies voi olla vaaraksi itselleen. Sieltä luvattiin ottaa tapaus tarkempaan seurantaan, Alhainen huokaa.

Miten on mahdollista, että näin muistisairaita vanhuksia asutetaan vielä omissa kodeissaan, Juha Alhainen kysyy nyt.

Puhelujen lisäksi hän kertoo laittaneensa sähköpostia kotihoidon paikalliselle palveluvastaavalle.

– En tiedä, mitä pitää tapahtua, että huoleni otetaan todesta?

Alhainen ihmettelee, miksei kotipalveluun lähde hälytystä heti, kun vanhus poistuu kotoaan. Lisäksi hän kummastelee, miksei kotihoidon asiakkaan rollaattorissa tai ovenpielessä ole kotihoidon puhelinnumeroa auttajia varten.

– Auttaminen helpottuisi, jos tietäisi heti, mihin ottaa yhteyttä. Muistisairas kun ei osaa itse sitä välttämättä kertoa.

Juha Alhainen teki tapauksista myös julkiset Facebook-päivitykset, jotta epäkohta tulisi ihmisten tietoisuuteen.
Juha Alhainen teki tapauksista myös julkiset Facebook-päivitykset, jotta epäkohta tulisi ihmisten tietoisuuteen.
Kuva: Pekka Aho

Kotihoito vastaa: "Ei tavanomaista"

Ovatko Juha Alhaisen kohtaamat tapaukset tavanomaisia vanhustenhoidossa, vai onko jokin mennyt pieleen, kun näin on pääsyt tapahtumaan, ikäihmisten palveluiden vs. palvelualuepäällikkö Anneli Ylitalo  ja kotiin annettavien palveluiden vs. palveluesimies Sanna Lampinen Rovaniemen kaupungilta?

Sanna Lampinen: ” Eivät ole tavanomaisia. On vaikea tietää mistä tapauksissa on kyse, kun meillä ei ole tietoa asiakkaasta riittävästi.”

Kuinka paljon huolestuneilta ulkopuolisilta tulee ilmoituksia kotihoidon asiakkaista?

Anneli Ylitalo: ”Muutamia kertoja vuodessa. Toki huolena on tässä se, että kaikista tapauksista ei tule ilmoitusta meille asti. Toivomme, että ihmiset ilmoittavat huolistaan ikäihmisten palveluihin.”

Miten niihin reagoidaan?

SL: ”Jos ikäihmisten palveluihin tulee ilmoitus, että asiakas harhailee ulkona, asiaa aletaan selvittämään viipymättä ja varmistamme asiakkaan turvallisuuden. Lisäksi otetaan yhteyttä omaisiin tai edunvalvojaan ja arvioidaan asiakkaan kokonaistilannetta ja palveluiden tarvetta. Kotihoidon palveluiden lisäksi arvioidaan tukipalveluiden tarvetta, esimerkiksi turvateknologian, päiväpalvelun tai lyhytaikaisen kuntouttavan jaksohoidon tarvetta."

"Jos kotona asuminen ei ole turvallista kotihoidon ja tukipalveluiden avulla, mietitään yhdessä asiakkaan ja omaisten kanssa muita asiakkaan tarpeen mukaisia palvelumuotoja.”

Miten seurataan, onko vanhus vielä kykenevä asumaan kodissaan? Mitkä ovat kriteerit, joiden perusteella hänet siirretään esimerkiksi palvelutaloon?

SL: ”Kotihoidon palveluiden piirissä olevan asiakkaan palvelun tarvetta ja mahdollisia muutoksia arvioidaan yhteistyössä asiakkaan, omaisten  ja henkilöstön kanssa. Asiakkaan kokonaistilanne ratkaisee palvelutarpeen esim. kotihoidon palvelut, palveluasuminen.”

Mihin tulee ottaa yhteyttä, jos kohtaa esimerkiksi pakkasessa harhailevan vanhuksen, joka ei muista missä asuu?

SL: ”Arkisin kello 9–14 voi soittaa neuvontapiste Nestoriin 016 322 2580. Sosiaalipäivystys vastaa ympäri vuorokauden numerossa 040 7266 965. Jos vanhus on välittömän sairaanhoidon tarpeessa, tai jos sosiaalipäivystys ei vastaa, voi soittaa suoraan hätäkeskukseen.”

Miksi kaupungin verkkosivuilta ei löydy selkeästi puhelinnumeroa tai verkkolomaketta, jolla voisi ottaa yhteyttä ikäihmisen huolestuttavasta tilanteesta?

AY: ”Rovaniemen kaupungin verkkosivuillasosiaalipäivystys löytyy täältä ja Nestori täältä. Mutta otamme tästä kopin, ja pyrimme kehittämään verkkosivujamme asiakaslähtöisemmiksi.”

Pitäisikö kotihoidon asiakkailla olla kotonaan ja esimerkiksi rollaattorissaan näkyvällä paikalla yhteystieto, johon soittaa, jos vaikkapa naapuri  joutuu hänestä huolehtimaan?

SL: ”Yhteystiedot olisi hyvä olla helposti saatavilla ja otamme kehittämisidean vastaan.”

AY: ”Käytäntönä  on, että kotihoidon palveluiden piirissä oleville asiakkaille lähetetään kotiin hoito- ja kuntoutumissuunnitelma, johon on kirjattu kotihoidon yhteystiedot. Voi kuitenkin olla, että asiakas on laittanut sen paikkaan, josta ulkopuolinen ei sitä havaitse.”

Voiko muistisairaan vanhuksen asuntoon järjestää kulunvalvonta, jolloin kotoa poistumisesta lähtisi suoraan ilmoitus kotipalvelulle?

SL: ”Teknologia, kuten esimerkiksi ovihälyttimet ovat kotihoidon palveluiden piirissä olevilla asiakkailla laajasti käytössä. Yleensä ovihälyttimiä käytetään kuitenkin vain öisin, ajatus on, ettei kotona asuvan henkilön vapautta voida rajoittaa ympärivuorokautisesti.”

Kuinka paljon Rovaniemellä on vanhuksia kotihoidon piirissä? Entäpä laitoshoidossa?

AY: ”Kotihoidon palveluita käyttää tällä hetkellä 730 asiakasta. Ympärivuorokautisen hoivan ja palveluasumisen palveluiden piirissä on yhteensä 550 asukasta. Tämä sisältää myös Rovaniemen kaupungin arviointiyksikön ja lyhytaikaisen kuntouttavan jaksohoidon toiminnan.”

Haasteet ovat merkittävät, mutta niihin on vastattu – ammattijärjestöllä keskusteluyhteys kaupungin kanssa

Ovatko kuvatunlaiset tapaukset yleisiä kotihoidossa, ammattijärjestö Tehyn Rovaniemen varapääluottamusmies Mirja Tahvonen?

– Silloin tällöin jäsenet tuovat huolta esille tämäntyyppisistä tilanteista, mutta aika harvinaista se on, ei päivittäistä tai viikoittaista.

– Itse en työskentele kotipalvelussa, parhain tieto tilanteesta on työntekijöillä. Sosiaalihuoltolaissahan on ilmoitusvelvoite, eli jos työntekijä havaitsee epäkohdan, siitä on ilmoitettava. Joskus tietenkin saattaa käydä niin, että työntekijä on sokeutunut työlleen, eikä havaitse epäkohtaa, tai  ilmoittaminen on niin raskas prosessi, että kynnys sen tekemiseen on noussut korkeaksi.

Millaisissa olosuhteissa kotihoidon työntekijät tekevät työtään?

– Asiakasmäärät ovat lisääntyneet ja haasteet ovat merkittävät. Nähdäkseni kaupunki on tunnistanut haasteita aika hyvin, ja niihin on vastattu muun muassa resurssipoolilla, josta saadaan sijainen työntekijän sairastuessa. Toki poolin työntekijät ovat jatkuvasti töissä, eli työvoimaa voisi olla enemmänkin. Toinen parannus on turvatiimi, joka päivystää vuorokauden ympäri ja reagoi hälytyksiin, joita saadaan asiakkaiden turvarannekkeista ja kulunvalvonnan järjestelmistä.

– Mielestäni meillä on kaupungin kanssa avoimet yhteydet, keskustelua käydään myös järjestön kanssa.