Janette Heikkinen
Lomalla minulla on ollut viimein aikaa ja halua palata lukuharrastukseni pariin. Nojatuoli ja kirjan sivujen kahina tuntuvat taas kotoisilta ja mieluisilta.
Jonkin aikaa minusta tuntui, että olin kadottanut innon lukea. Opiskelut vievät paljon aikaa, ja entistä harvemmin olen malttanut rentoutua kirjan parissa.
Nuorempana puolestaan ahmin useita romaaneja viikossa. Käytin tolkuttomasti aikaa syventyen tarinoihin. Kirjoitin ja luin aina kun oli tilaisuus, joskus jopa monta tuntia päivässä.
Lukeminen oli ajanviete, harrastus ja pakokeino.
Varhaisteinin elämässä on aika ajoin hankalilta tuntuvia tapahtumia, jotka päässä paisuvat liioiteltuihin mittoihin.
Sellaisina hetkinä luin ja pakenin epämiellyttäviä juttuja fantasiamaailmoihin.
Parhaista lapsuuden kirjoista ja sarjoista tuli rakkaita, ja niihin tuntuu kotoisalta palata edelleen.
Nykyinen huoli siitä, etteivät kirjat kiinnosta enää nuoria, on ihan aiheellinen. Tutkimuksissa on havaittu, että suomalaisten lukutaito heikkenee, ja sillä on yhteys vähentyneeseen lukemiseen.
Lukutaidolla ei tarkoiteta ainoastaan kielioppia ja sitä, että osaa lukea sanoja paperilla. Se on myös tärkeä edellytys koulumenestykselle sekä pärjäämiselle jatko-opinnoissa ja työelämässä.
Nykyisessä informaatioyhteiskunnassa kriittinen lukutaito on tärkeää. Nuoret esimerkiksi viettävät valtavasti aikaa sosiaalisessa mediassa, jossa vastaan tulee kaikenlaista tietoa, oikeaa ja väärää.
Kriittistä lukutaitoa tarvitaan kaikenlaisen sisällön arvioimiseen, niin tekstin kuin videoidenkin.
Lukeminen laajentaa sanavarastoa, yleissivistää ja lukutaitoa parantamalla antaa valmiuksia tulevaisuuteen ja ehkäisee syrjäytymistä.
Nuoria ei voi kuitenkaan pakottaa lukemaan. Kun lukeminen on velvoite, se ei tunnu mielekkäältä tavalta viettää aikaa.
Älypuhelin, suoratoistopalvelut ja videopelit ovat houkuttelevampia.
Kaikki kirjat eivät sovi kaikille. On vaikeaa motivoitua lukemisesta, jos on ainoastaan lukenut pakotettuna kirjoja, joista ei ole pitänyt.
Jos yksikään kirja ei koskaan ole tempaissut mukaansa, on voinut jäädä mielikuva, että lukeminen on tylsää.
Jokainen lukija on erilainen. Toinen löytää itsensä uppoutuneena fantasiamaailmaan ja johonkin toiseen iskee oman esikuvan elämänkerta tai tietokirja. Myös sarjakuvat kehittävät lukutaitoa.
Hyväksi lukijaksi voi tulla, vaikkei lukisikaan tunteja päivässä tai pitkiä romaaneja, joissa on hienoja sanoja.
Avain lukuinnon syttymiseen on se, että saa lukea kirjoja, jotka kiinnostavat ja juuri siinä muodossa, kun haluaa.
Fyysisten kirjojen lisäksi digitaalisten kirjojen tarjonta on nykyään kattava.
Digitaalisuus on muuttanut minunkin lukuharrastustani. Kun lukuintoni lopahti, päätin kokeilla jotain uutta, ja löysin äänikirjat pari vuotta sitten.
Kirjoja tulee huomaamatta kuunneltua kävellessä, siivotessa tai matkustaessa ja kokeiltua myös kirjallisuuden lajeja, joihin en aiemmin ole tarttunut.