Infodemia
Kolumni: Yli puolet suomalaisista aikuisista piti jo huhtikuussa koronauutisten määrää liiallisena. Yhä useampi väistelee uutisia ”säästyäkseen mielipahalta”.
Koronaviruspandemia on paitsi kansanterveydellinen hätätila myös viestinnällinen kriisi, toteavat Reuters-instituutin tutkijat raportissaan. Viestinnällä on ratkaiseva merkitys sille, miten yksilöinä, kansalaisina ja yhteiskuntana suhtaudumme pandemiaan. Maailman terveysjärjestö WHO:n pääjohtaja puhui Münchenin turvallisuuskonferenssissa infodemiasta. Kuuden maan (Argentiina, Saksa, Etelä-Korea, Espanja, Yhdysvallat ja Iso-Britannia) tutkimuksessa neljännes vastaajista uskoi, että koronavirus on valmistettu laboratoriossa.
Keväällä tiedonjano oli suurta ja koronakriisi kokosi niin Suomessa kuin muuallakin laajat yleisöt uutisten ja myös viranomaistiedostuksen ääreen: vielä toukokuussa Ylen iltauutisilla ja ajankohtaisohjelmilla oli miljoonayleisöt ja 1,5 miljoonaa seurasi hallituksen tiedotustilaisuutta.
Pandemian jatkuessa huolenaiheeksi on noussut uutisvälttely. Briteistä yli viidennes kertoi aktiivisesti välttelevänsä uutisia. Vaikka suomalaisten uutisvälttely näyttää kansainvälisessä vertailussa vähäiseltä, Sanomalehtien liiton mukaan yli puolet aikuisista piti huhtikuussa koronauutisten määrää liiallisena. Myös Yle kertoi yhä useamman väistelevän uutisia ”säästyäkseen mielipahalta”.
