Lunta on tällä hetkellä Etelä-Suomessa selvästi tavallista enemmän, Ilmatieteen laitoksen tutkija Kimmo Ruosteenoja sanoi maanantaina aamupäivällä.
Uudellamaalla lumensyvyys oli maanantaiaamuna 20 senttimetriä, ja iltapäivän lumimyräkän ennustettiin tuovan liki saman verran lunta lisää. Paikoin lunta oli iltaan mennessä kertynyt yli 40 senttiä.
Eteläiselle Suomelle täysin poikkeuksellisista lumilukemista ei ainakaan vielä aamupäivällä puhuttu. Ilmatieteen laitoksen vuodesta 1960 alkaen tehtyjen vuorokausihavaintojen mukaan Helsingin Kaisaniemen mittausasemalla lunta oli joulukuun puolivälin tienoilla ollut yhtä paljon viimeksi vuonna 2012. Huippuvuonna 2010 lunta oli joulukuun 12. päivänä peräti 51 senttiä.
Lapissa lunta oli maanantaiaamuna enimmillään 25 senttiä. Määrä kasvoi iltaa kohti.
– Osassa Lappia ollaan aika samoissa lukemissa kuin etelässä, eivätkä lumimäärät vaihtele paljoa Suomen alueiden välillä. Poikkeuksena on läntinen Suomi, jossa lunta on tällä hetkellä vajaat 10 senttiä, Ruosteenoja sanoi aamupäivällä.
Sula meri lisää sateita
Uudellamaalla ja rannikkoalueilla lumen määrä kuitenkin vaihtelee Ruosteenojan mukaan kaikista Suomen alueista eniten. Etelärannikolla suurta vaihtelevuutta lumen määrässä selittää lähellä sijaitseva sula meri.
– Silloin on suhteellisen pienestä kiinni, tuleeko sade lumena vai vetenä. Jos lämpötila on plussan puolella, sade tulee vetenä, ja jos taas miinuksella, se tulee lumena.
Merestä myös haihtuu kosteutta, ja jos tuuli käy sopivalta suunnalta, rannikolla tuiskuttaa lunta runsaasti. Lisäksi maa kohoaa rannikolta Salpausselän tienoille, jolloin ilma joutuu nousevaan liikkeeseen. Se lisää sateisuutta entisestään.
Kun liikutaan Uudeltamaalta sisämaahan Hämeeseen, lunta on keskimäärin enemmän, mutta sen määrä vaihtelee etelärannikkoa vähemmän. Pohjoisessa lumiolosuhteet taas ovat Ruosteenojan mukaan turvalliset, eli lunta tulee varmuudella joka talvi.
Manner-Suomessa Rauman ja Uudenkaupungin seudulla on tavallisesti Suomen alueista vähiten lunta. Länsirannikon vähälumisuus selittyy sillä, että siellä sademäärät ovat talvikuukausina pienemmät kuin etelärannikolla. Laajan Selkämeren jäätyminen kestää kauan, ja lämpötila nousee herkästi plussan puolelle.
Vähälumiset talvet lisääntyvät
Ilmaston lämmetessä myös Suomen talvet muuttuvat, kun lämpötilat nousevat ja sademäärät kasvavat. Helsingin yliopiston tutkijan Jouni Räisäsen mukaan etenkin etelässä tämä tarkoittaa käytännössä vesisateiden ja siten myös vähälumisten talvien lisääntymistä.
Lapissa sateet tulevat tulevaisuudessakin talvisin pääosin lumena.
– Keskitalvella pohjoisessa voi sataa lunta jopa hieman enemmän kuin nykyisin, mutta lumisateet alkavat myöhemmin ja loppuvat aikaisemmin. Lopputulema on se, että lumen absoluuttinen määrä vähenee jonkin verran, Räisänen sanoi.
Sademäärän kasvu kumoaa Räisäsen mukaan lämpenemisen vaikutukset vain hyvin kylmillä alueilla, kuten arktisessa Kanadassa ja osissa Siperiaa. Näillä alueilla lumen määrä voi ilmastonmuutoksen vaikutusten myötä hieman lisääntyä nykyisestä.
Talvisin täysin lumettomiksi jääviä alueita Suomessa tuskin nähdään vuosikymmenten tai edes vuosisatojen tähtäimellä. Se vaatisi Räisäsen mukaan ilmaston todella voimakasta lämpenemistä.
– Yksittäisiä talvia, kuten 2019–2020, joka oli etelärannikolla käytännössä lumeton, tulee varmasti jatkossa vielä enemmän. Runsaslumiset talvet harvinaistuvat, mutta eivät lopu kokonaan vielä pitkään aikaan.
