Pääkirjoitus

#Perinteinen juttutyyppi #Kantaa ottava

Pääkirjoitus on lehden virallinen kannanotto johonkin ajankohtaiseen aiheeseen.

Pääkirjoituksista sanotaan usein, että ne edustavat lehden linjaa. Tämä määritelmä juontaa juurensa ajalta, jolloin lehdet olivat nykyistä selvemmin sidoksissa esimerkiksi tiettyihin puolueisiin tai ideologioihin. Pääkirjoituksissa ei yleensä ole näkyvillä kirjoittajan nimeä. Tämä johtuu siitä, että pääkirjoitus ei ole toimittajan oma vaan lehden yleinen kannanotto.

Poikkeuksiakin nimikäytännössä on. Esimerkiksi Etelä-Saimaa-lehdessä pääkirjoituksissa on ollut kirjoittajan nimi jo 1990-luvulta asti. ”Taustalla on avoimuus. Haluamme näyttää lukijalle, että tekstin on kirjoittanut oikea ihminen, ja jos lukija haluaa antaa tekstistä palautetta, hän voi lähettää sen tekstin kirjoittajalle”, sanoo lehden päätoimittaja Eeva Sederholm.

Nykyään kunkin lehden linja ei ole enää määriteltävissä yhtä yksiselitteisesti pääkirjoitusten perusteella kuin vielä 1900-luvulla. Toimituksissa ei ole ohjeistuksia siitä, että joitain asioita pitäisi käsitellä tietyllä tavalla lehden linjan mukaisesti. Vaikka pääkirjoituksessa otettaisiin kantaa jonkin asian puolesta, se ei tarkoita, etteikö lehdessä julkaistuissa jutuissa aihetta voitaisi käsitellä aivan päinvastaisesta näkökulmasta.

”Lehden linja on jokaisen lehden omat silmälasit tähän maailmaan. Esimerkiksi meidän perustehtävämme on pitää tämän alueen asukkaiden puolta. Otamme kantaa asioihin siitä lähtökohdasta, miten ne vaikuttavat tämän alueen ihmisten elämään.”

Eeva Sederholm, päätoimittaja, Etelä-Saimaa

Pääkirjoitus syntyy yhteistyössä

Vaikka pääkirjoitus ottaa kantaa, sitä ei tule sekoittaa kolumniin tai analyysiin. Pääkirjoitus on asiatekstiä: siinä ei ole samanlaista huumoria ja kepeyttä, mitä kolumneissa voi olla. Paperilehdessä pääkirjoituksen erottaa muusta sisällöstä sillä, että se löytyy usein vakiintuneelta paikaltaan lehden alkuosasta. Verkossa pääkirjoituksen otsikon yhteyteen kirjoitetaan usein sana pääkirjoitus, jotta teksti erottuisi muusta sisällöstä. Pääkirjoituksissa ei ole läheskään aina kuvitusta. Jos kuvitus on, se on usein piirros tai valokuva pääkirjoituksen aiheesta.

Koska pääkirjoitus edustaa lehden linjaa, syntyy se usein useamman toimittajan yhteistyönä. Monissa toimituksissa on erilliset pääkirjoitustoimitukset, joissa pääkirjoituksia ideoidaan yhdessä. Päätoimittaja hyväksyy tyypillisesti pääkirjoitukset ennen niiden julkaisua.

Sanomalehtien ja aikakauslehtien pääkirjoitukset eroavat suuresti toisistaan. Aikakauslehtien pääkirjoituksissa on usein kirjoittajan nimi ja kuva ja tekstissä käsitellään jotain lehdessä julkaistavaa juttua jutustelevaan tyyliin. Aikakauslehden pääkirjoitus ei siis ole samalla tavalla kantaaottava tai lehden linjaa määrittelevä kuin sanomalehden pääkirjoitus.

Tekstiä varten on haastateltu Etelä-Saimaa-lehden päätoimittajaa Eeva Sederholmia.

Esimerkit

Pääkirjoitus, esimerkki
KESKIPOHJANMAA Nuoretkin muistavat koronavuoden – Osa nuorista on yksin muutenkin

Tehtävät

Pohdi

  1. Mikä merkitys pääkirjoituksilla on? Miksi niitä julkaistaan lehdessä?
  2. Lue Journalisti-lehden juttu siitä, että Kaakon viestinnän lehdet luopuvat jokapäiväisistä pääkirjoituksista. Mitä ajatuksia teksti sinussa herättää? Mitä mieltä olet pääkirjoituksista luopumisesta? Oletko sinä kiinnostunut lukemaan pääkirjoituksia? Tarvitaanko pääkirjoituksia enää?

Tutki

  1. Lue 3-5 pääkirjoitusta eri lehdistä. Minkälaisia yhteneväisyyksiä havaitset pääkirjoitusten tyylissä?
  2. Selvitä, millaisia nuoriin liittyviä teemoja suomalaisten sanomalehtien pääkirjoituksissa on käsitelty viimeisen vuoden aikana. Millaiset teemat nuoria käsittelevissä teksteissä korostuvat? Entä millaiset aiheet jäävät syrjään?
Vieritä ylös