Eurooppalaisen hyvinvointitutkimuksen (European Social Survey) mukaan tyytyväisyys hallitukseen on Suomessa hyvällä pohjoismaisella tasolla. Tyytyväisyys hallitukseen kuitenkin vaihtelee ajankohdasta riippuen. Vuosien 2002 ja 2018 välillä suomalaisten tyytyväisyys hallitukseen oli korkeimmillaan pääministeri Matti Vanhasen ensimmäisen hallituksen aikana. Tämän jälkeen tyytyväisyys hallitukseen laski, ja se romahti vuosien 2012 ja 2014 välillä Katainen/Stubb -hallitusten aikana. Hallitukseen ollaan oltu kuitenkin tämän jälkeen tyytyväisempiä, sillä pääministeri Juha Sipilän hallituksen aikana tyytyväisyys palasi lähes samalla tasolle mitä se oli vuonna 2012 (ks. kuvio alempaa sivulta).

Taloudellinen huono-osaisuus on yhteydessä tyytymättömyyteen

Tyytyväisyys hallitukseen vaihtelee myös väestöryhmittäin. Tyytymättömimpiä ovat he, joilla on muita suurempi riski kohdata sosiaalisia ongelmia. Riskiä lisäävät esimerkiksi sairaus, taloudelliset vaikeudet, maahanmuuttajatausta ja sosiaaliturvan tarve. Siksi on tärkeää tutkia, miten nämä ryhmät arvioivat poliittisen päätöksenteon onnistuneisuutta.

Tulosten mukaan tarkastelluista korkean riskin väestöryhmistä tyytyväisimpiä hallitukseen ovat maahanmuuttajat. Aikaisemmassa tutkimuksessa onkin havaittu, että etenkin ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajat ovat tyytyväisiä politiikkaan, mikä saattaa liittyä lähtömaahan perustuviin mataliin odotuksiin.

Tyytymättömimpiä hallitukseen ovat olleet taloudellisista vaikeuksista kärsivät ja sosiaaliturvan varassa olevat kansalaiset. Aikaisemmassa tutkimuksessa onkin havaittu, että sosiaaliturvan varassa olevat pitävät muita todennäköisemmin sosiaaliturvajärjestelmää ongelmallisena ja etuuksia liian niukkoina. Kuitenkin Suomessa sosiaaliturvan varassa elävät ovat olleet tyytyväisempiä kuin taloudellisia vaikeuksia kokeneet. Sen sijaan sairaat ovat yleensä vain hieman keskivertoa tyytymättömämpiä hallitukseen.

Äänestyskäyttäytyminen on yhteydessä tyytyväisyyteen

Tyytymättömyys hallitukseen heijastuu siten, ettei vaaliuurnille lähdetä lainkaan: ne, jotka eivät ole äänestäneet edellisissä eduskuntavaaleissa ovat kaikkein tyytymättömämpiä istuvaan hallitukseen. Toiseksi, myös äänestäneiden välillä on eroja. Ne, jotka ovat äänestäneet hallituspuolueita ovat tyytyväisempiä hallitukseen kuin ne, jotka ovat äänestäneet oppositioon jääneitä puolueita. (Ks. kuvio.)

Kolmanneksi, äänestämättä jättäneiden tyytymättömyys on ajallisesti varsin vakaata. Sen sijaan oppositiopuolueita ja hallituspuolueita äänestäneiden väliset erot ovat vaihdelleet jonkin verran. Erot alkoivat kasvaa Matti Vanhasen toisen hallituksen aikana tasoittuen kuitenkin jonkin verran Katainen/Stubb -hallitusten aikana. Vuoden 2014 jälkeinen tyytyväisyyden kasvu lisäsi puolestaan oppositiopuolueita ja hallituspuolueita äänestäneiden välillä.

Tekoja vai mielikuvia?

Politiikassa on kyse monesti mielikuvista eli siitä, miltä hallituksen toiminta näyttää. Yksittäiset politiikassa tapahtuvat kriisit tai niiden hoitaminen saattavat näkyä ihmisten mielipiteissä koko hallituksen toiminnasta. Toisaalta hallituksen toiminnan piikkiin voi helposti mennä myös sellaiset tapahtumat, jotka eivät juurikaan riipu hallituksen tekemistä toimenpiteistä. Globaalin taloustilanteen paraneminen tai heikkeneminen ei useinkaan ole kiinni hallitusohjelmasta.

Samalla kyse on myös teoista. Kansallisella päätöksenteolla voidaan vaikuttaa taloudellisia vaikeuksia kokevien ja sosiaaliturvan varassa elävien tilanteeseen. Poliittisella päätöksenteolla voidaan vaikuttaa eri väestöryhmien sosiaaliseen osallisuuteen ja sen parantamiseen. Näin ollen poliittisilla teoilla voidaan vaikuttaa juuri sinne, mistä tyytyväisyyden ja yhteiskunnallisen luottamuksen nakertamien ensimmäisenä alkaa.

Poikkeukselliset olot – poikkeukselliset teot

Vuoden 2020 eurooppalainen hyvinvointiaineisto valmistuu vasta 2021. Näin ollen emme tässä vaiheessa voi sanoa mitään, miten Korona-viruksen aiheuttama poikkeuksellinen tilanne on vaikuttanut hallituksen suosioon. Eri mielipidemittaukset viittaavat kuitenkin siihen, että jo lähtökohdiltaan pääministeri Sanna Marinin hallituksella on laaja suosio. Tällä hetkellä koronan vaikutuksista voidaan vain spekuloida. Amerikkalaisen politologi John Muellerin mukaan valtaapitävien suosio kasvaa poikkeuksellisissa oloissa kuten sodat ja luonnonkatastrofit. Tämän ’kokoontuminen lipun ympärille’ [rally round the flag] teorian mukaan tyytyväisyyden istuvaan hallitukseen pitäisi Koronan aiheuttamassa poikkeustilanteessa kasvaa. Vahvistusta tästä saamme ensi vuoden puolella kun eurooppalaisen hyvinvointitutkimuksen vuoden 2020 aineistot valmistuvat – jos niitä ylipäätään päästään keräämään tänä vuonna.

Kuvio 1. Kuviossa kuvataan tyytyväisyyttä hallitukseen Suomessa vuosina 2002−2018 asteikolla 0−10. Tyytyväisyyttä kuvataan neljän eri ryhmän viivadiagrammien avulla; ryhmät: Äänestänyt hallituspuoluetta, Äänestänyt oppositiopuoluetta, Ei äänestänyt ja Koko väestön keskiarvo. Ei äänestäneiden ryhmän tyytyväisyyden keskiarvo on koko mittausajalla 2002−2018 huomattavasti matalampi kuin muiden tarkasteltujen ryhmien.

Lähteet: Strategisen tutkimuksen TITA-hankkeen Policy Brief 2/2017: Tyytyväisyys hallitukseen on  laskenut 2000-luvulla ja European Social Survey 2018 moduli.