Pääministeri Sanna Marin (sd) on puhunut Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan suoraan niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Hän käyttää viivasuoraa kieltä Venäjän presidentti Vladimir Putinista myös virka-asunnollaan Kesärannassa.
– Hän toimii täysin järjettömällä tavalla. Hänen toimissaan ei ole mitään mieltä, eikä mitään inhimillistä. Hän on näyttänyt pahuuden kasvot.
Hetkeä aiemmin pääministerin puhe on pysähtynyt Kesärannan leveän neuvottelupöydän ääressä kyyneliin. Aivan kuten ensimmäisenä koronakeväänä, kun Marin vastasi kysymykseen korona-Suomen lapsista.
Nyt kuvat ja uutiset venäläisjoukkojen raakalaismaisuudesta ukrainalaisia kohtaan ovat järkyttäneet pääministeriä siinä missä muitakin suomalaisia.
– Sydäntä särkee. Mitä kaikkea kamalaa siellä tapahtuu. Lasten kohtalo, heikommassa asemassa olevien ihmisten kohtalo, ukrainalaisten ihmisten tilanne. Sodan kauheus.
Hetken hiljaisuuden jälkeen Marin kerää itsensä ja sanoo paljonpuhuvasti.
– Meidän pitää yhdessä varmistaa, että Suomessa ei ikinä tapahdu niin kuin Ukrainassa nyt tapahtuu tai kuten Suomessa on aiemmin tapahtunut.
Suomen ulkopoliittisen johdon lausunnoista on jo tovin voinut tulkita, että presidentti Sauli Niinistö, Marin ja keskeiset ministerit kertovat todennäköisesti toukokuussa kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä. Sen jälkeen eduskunnalle annettaisiin uusi selonteko tai tiedonanto, joka käynnistäisi Suomen historiallisen hakuprosessin puolustusliiton jäseneksi.
Mutta toistaiseksi on eduskunnan aika käsitellä Nato-prosessille keskeistä selontekoa, kuulla asiantuntijoita valiokunnissa ja kansanedustajien sekä puolueiden muodostaa kantojaan.
Pääministerinä Marin ei katso voivansa vielä kertoa Nato-kantaansa.
– Pidän tärkeänä, että valtiojohto yhdessä kertoo näkemyksensä tästä kysymyksestä, kun sen aika on. Haluamme antaa eduskuntaprosessille tilaa ja sijaa. Lisäksi käymme tiivistä vuoropuhelua Ruotsin kanssa. Sovitamme heidän aikataulujaan yhteen myös meidän aikatauluihimme.
Pääministeripuolueesta vain kaksi kansanedustajaa on toistaiseksi kertonut Nato-kantansa. Marin toppuuttelee Sdp:n Nato-kannasta linjaavan puoluevaltuuston ylimääräisen kokouksen aikaistamista toukokuulta huhtikuulle. Hän painottaa vastauksessaan eduskunnan aikataulua.
– Puoluevaltuuston kokous on todennäköisesti toukokuun puolella. Tämänhetkiset arviot selonteon valmistumisesta menevät toukokuun puolivälin tienoille. Eduskuntakäsittely olisi siis toukokuun puolivälin aikaan valmis. Eduskunta tietenkin itse määrittää aikataulunsa.
Marin uskoo päähallituspuolueen kansanedustajilla olevan jo Nato-kantoja, mutta niiden kertomisen aika ei ole vielä.
– Uskoisin, että Sdp:n kansanedustajat haluavat odottaa eduskuntakeskustelua ja puoluevaltuuston kannanmuodostusta, jossa eduskuntaryhmä on mukana.
Pääministeri Sanna Marin puhui eduskunnan täysistunnossa Helsingissä keskiviikkona 20. huhtikuuta. Taustalla ulkoministeri Pekka Haavisto.
Marin pitää todennäköisenä, että kaikki eduskuntaryhmät, myös Sdp, tulevat antamaan edustajille vapaat kädet äänestää Nato-kysymyksessä. Kannanmuodostukseen tulee vaikuttamaan paitsi itse kysymys myös konsensushenki.
– Uskoisin Sdp:ssä linjan tulevan olemaan hyvin yhteneväisiä. En voi vielä tarkasti arvioida sitä, tuleeko jokainen Sdp:n kansanedustaja äänestämään samalla tavalla, koska prosessi on kesken. Ihmisillä on vielä kysymyksiä, joihin he haluavat vastauksia ja sitten he muodostavat kantansa.
Ryhmäjohtaja Antti Lindtman sanoi keskiviikkona eduskunnassa Sdp:n eduskuntaryhmän olevan valmis tekemään suomalaisten turvallisuuden takaavat päätökset. Lindtmanin mukaan Venäjän toiminta on tuonut Suomen monta askelta lähemmäksi sotilaallisen liittoutumisen välttämättömyyttä.
”Tulemme etenemään ripeästi, mutta epäilen, että tämä kokonaisuus menee toukokuun puolelle.
Marinin lausunnot eivät kuulosta siltä, että valtioneuvosto olisi antamassa Natoon hakemisen käynnistävän selonteon tai tiedonannon eduskuntaan kesken siellä nyt käsittelyssä olevan selonteon. Tähän valtioneuvostolla on kuitenkin valtiojohdon keskustelujen pohjalta mahdollisuus ja asialla on spekuloitu julkisuudessa.
– Tulemme etenemään ripeästi, mutta epäilen, että tämä kokonaisuus menee toukokuun puolelle. Eduskunta tietenkin tekee työtään ja käsittelee vastikään annettua selontekoa. Tälle prosessille pitää antaa aikaa ja sijaa.
Yksi keskeinen syy taustalla saattaa olla juuri Marinin mainitsema Ruotsi. Sen tahti on ollut Suomea verkkaisempaa.
– On ymmärrettävä, että tällaiseen tilanteeseen liittyy riskejä. Senkin vuoksi olisi tärkeää, että Suomi ja Ruotsi etenisivät samaan suuntaan ja mahdollisimman samanaikaisesti. Se ei ole mikään ehto. Suomi voi toimia aikaisemminkin. Emme ole lyöneet lukkoon mitään tiettyä aikataulua.
Torstaina ulkoministeri Ann Linde laittoi Ruotsin rattaisiin vauhtia. Länsinaapurin tilanneanalyysi valmistuu nyt 13. toukokuuta eli pari viikkoa suunniteltua aiemmin. Linden mukaan syynä oli kova paine liittyen siihen, että Suomi jo käsittelee omaansa.
Marin kiistää, että Suomen ulkopoliittisessa johdossa olisi herännyt erityinen huoli Ruotsin ja Suomen mahdollisesta eritahtisuudesta.
– Pitää ymmärtää, että eri maissa on erilaiset prosessit ja tavat käsitellä asioita.
Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson ja Suomen pääministeri Sanna Marin Tukholmassa 13.4.
Ruotsalaislehti Expressen kertoi paikallisiin hallituslähteisiin vedoten Marinin Ruotsin-vierailun jälkeen, ettei Suomi olisi saanut Yhdysvalloilta tai Natolta mitään turvatakuita niin sanotuksi harmaaksi ajaksi. Asia herätti lehden mukaan Ruotsin hallituksessa huolta.
Ruotsilla on arveltu olleen jo pitkään salainen turvatakuu Yhdysvalloilta. Joe Biden myös lähetti Ruotsin-vierailullaan 2016 Yhdysvaltain varapresidenttinä viestin Putinille siitä, että Suomen länsinaapuri on ”koskematonta aluetta”.
Marin toistaa Suomen käyvän jatkuvasti keskustelua eri maiden kanssa. Suomi haluaa näin kartoittaa, millainen harmaa aika aika olisi kyseessä, jos Suomi Natoon hakisi. Harmaa aika viittaa mahdollisen Nato-hakemuksen jättämisen ja sen lopullisen hyväksymisen väliin jäävään aikaan.
– Keskusteluja aktiivisesti käydään, mutta niidenkään sisällöstä en voi konkreettisesti tässä kertoa. Kyllä useampi maa, esimerkiksi Iso-Britannia, on julkisesti ilmoittanut, että se olisi valmis tarjoamaan turvaa. Mitä se sitten olisi, se on eri kysymys.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) on sanonut, että maailmassa on kaikenlaista muuta turvaa sotilaallisen turvan lisäksi. Hän puhui diplomaattisesta, poliittisesta ja materiaalisesta turvasta.
Eduskunnan käsittelyssä olevasta selonteosta jätettiin pois tietojen salaisuuteen vedoten yksityiskohtainen kuvailu harmaaseen aikaan liittyvistä uhkakuvista. Tietoa luvattiin antaa selonteon käsittelyyn osallistuville valiokunnille, ei siis edes kaikille kansanedustajille.
”Meidän pitää tässäkin tilanteessa olla kansakuntana rohkea ja tehdä ratkaisut nimenomaisesti Suomen ja suomalaisten turvallisuus edellä, niin tässä ajassa kuin pitkälle tulevaisuuteen.
Eikö kaikkien suomalaisten tulisi saada realistinen kuva siitä, mikä meitä voi harmaana aikana odottaa?
– Tietenkään sellaista tietoa, jossa lueteltaisiin Suomen kriittisiä haavoittuvuuksia tai varautumistamme erilaisiin konkreettisiin tilanteisiin, ei voida kertoa julki, koska näitä tietoja luetaan myös Suomen rajojen ulkopuolella. On ymmärrettävää, että osa tiedosta on sellaista, että se on luokiteltu salaiseksi. Sitä käsitellään asianmukaisesti eduskunnan valiokunnissa ja kaikkien niiden tahojen parissa, joille tämä tieto kuuluu.
Marin kuvaa uhkakuvia yleisluonteisesti. Hybridi- ja kybervaikuttaminen, ilmatilaloukkaukset ja uhka rajoja kohtaan.
– Kaikki on mahdollista. Silti sanoisin: me emme voi antaa pelon ohjata omaa toimintaamme ja päätöksentekoamme. Meidän pitää tässäkin tilanteessa olla kansakuntana rohkea ja tehdä ratkaisut nimenomaisesti Suomen ja suomalaisten turvallisuus edellä niin tässä ajassa kuin pitkälle tulevaisuuteen. On myös mahdollista, että tapahtuu sellaista, mihin me emme ole osanneet varautua.
Marin painottaa, että vaikka valtiojohto käy kaikkea huolella läpi ja varautuu kaikkeen mahdolliseen, ratkaisut joudutaan tekemään lopulta niillä tiedoilla, jotka käytössä ovat.
– Ei valtiovaltakaan omista lopullista totuutta tai viisautta. On paljon sellaisia asioita, jotka ovat meillekin kysymysmerkkejä. Me pyrimme totta kai varautumaan erilaisiin tilanteisiin, mutta täydelliseen 100-prosenttiseen varautumiseen emme tule ikinä kykenemään. On myös paljon sellaisia asioita, joita emme pysty arvioimaan.
Selonteossa todetaan Suomen varautuvan siihen, että sotilaallista voimaa kohdistettaisiin yksinomaan sitä vastaan. Siihen Suomi on jo varautunut pitkään pitämällä yllä mittavia puolustusvoimia.
– Sen takia me olemme tehneet hankintoja puolustusvoimille ja ylläpitäneet puolustuskyvykkyyttämme. Suomi on aina varautunut siihen, että pahimmat mahdolliset uhkakuvat voisivat toteutua.
Suomen tilannetta ei voi myöskään verrata Ukrainan tilanteeseen suoraan mahdollisen Natoon hakemisen harmaana aikana. Suomi on EU:n pitkäaikainen jäsenvaltio ja jo nyt Naton läheinen kumppanimaa.
– Me emme olisi samanlaisessa asemassa. En myöskään usko, että Nato hyväksyisi sitä, että hakijamaahan kohdistettaisiin sotilaallista voimankäyttöä.
”En pidä mahdollisena sitä, että muuttaisimme mieltämme tai tekisimme äkkinäisiä liikkeitä toiseen suuntaan. Sitoutumisen pitää nyt olla aitoa.
Marinista Suomessa on hyvä varautua siihen, että mahdollisen Nato-hakemuksen ratifiointikierros voisi venyä jäsenmaissa yli Suomen ensi kevään eduskuntavaalien.
– Itse en usko, että näin kävisi. Uskon, että prosessi tulisi olemaan nopea, mutta tietenkään meillä ei ole sellaista varmuutta. Näin ollen mikäli jäsenyyttä hakisimme, meidän tulee varautua siihen, että se voi mennä jopa eduskuntavaalien yli. Siksikin olisi tärkeää, että kävisimme keskustelun nyt huolellisesti ja annamme myös kriittisille äänille sijaa ja vastaamme kaikkiin esitettäviin kysymyksiin.
Vaalit tuovat yleensä esiin enemmän eroavaisuuksia kuin yhtäläisyyksiä ja kansallisen konsensuksen ja sitoutumisen löytäminen on nyt niin tärkeää.
– En pidä mahdollisena sitä, että muuttaisimme mieltämme tai tekisimme äkkinäisiä liikkeitä toiseen suuntaan. Sitoutumisen pitää nyt olla aitoa ja se syntyy keskustelun kautta. Haluan luottaa siihen, että jokainen eduskuntapuolue ja jokainen suomalainen on isänmaan asialla ja tällaisissa kysymyksissä meillä olisi tällaisessa tilanteessa yksituumaisuutta.
Nato-Suomessa ratkaistavaksi tulisi Marinin mukaan se, kuka Suomea edustaisi puolustusliiton huippukokouksissa. Asiantuntijat näkivät asiassa mahdollisen uuden lautaskiistan ainekset.
Edellinen lautaskiista koski sitä, edustaako Suomea EU:n huippukokouksissa presidentti vai pääministeri.
– Mikäli Suomi hakee Nato-jäseneksi ja Suomi Nato-jäseneksi hyväksytään, tämä on yksi sellainen asia, joka jouduttaisiin parlamentaarisesti pohtimaan. Osallistuisiko niihin presidentti vai pääministeri? Kaikki tämä on avointa. Vielä ei ole vastauksia. Pääministeri vastaa EU-asioista ja tasavallan presidentti johtaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
Marinilla itsellään ei ole asiasta vielä vahvaa omaa mielipidettä.
– Näen, että tämä on keskustelu, joka on hyvä käydä kaikkien puolueiden kanssa ja instituutioiden välillä.
Naton läheisenä kumppanina Suomea on edustanut Naton huippukokouksissa presidentti Niinistö.
Presidentin tontille vahvasti kuuluneet Venäjä-suhteet eivät tule Ukrainan sodan jälkeenkään palaamaan entiselleen.
– Nyt luottamus on menetetty Venäjän toiminnan seurauksena. Se tulee heijastumaan Suomen ja Venäjän suhteisiin hyvin pitkään ja hyvin monella tasolla. Senkin takia, että me kohdistamme yhdessä EU:n kanssa Venäjään massiivisia pakotteita, joiden takana Suomi seisoo täysin ja on niitä vielä valmis koventamaan. Kaikkien käytännöllistenkin kysymysten ratkominen tulee varmasti olemaan vaikeampaa tulevaisuudessa.
”Emme me siitä mihinkään pääse, että Venäjä on meidän rajanaapurimme, mutta ei tämä yhteistyö tule samanlaista olemaan.
Kahdenvälisiä asioita joudutaan tulevaisuudessakin kaikesta huolimatta hoitamaan.
– Emme me siitä mihinkään pääse, että Venäjä on meidän rajanaapurimme, mutta ei tämä yhteistyö tule samanlaista olemaan.
Nato-keskustelun aikana esille on noussut myös talvisodan jälkeen Neuvostoliiton kanssa 1940 solmittu ja edelleen voimassa oleva valtiosopimus, jonka nojalla Ahvenanmaan aseettomuutta valvoo Venäjä. Ahvenanmaalle ei saa rauhan aikana tuoda sotilaita ja aseita, eikä saariryhmää saa varustaa.
Suomella on silti velvollisuus puolustaa saaria sodan syttyessä. Sopimusteksti ei määrittele tarkemmin sodan tunnusmerkkejä. Kysymys kuuluu, pitäisikö Suomen kylmänviileästi purkaa sopimus Venäjän esittäessä erilaisia uhkauksiaan.
– En voi tällaisia asioita kommentoida. Varmasti kaikkia kysymyksiä tarkastellaan laajasti tämän kokonaispohdinnan osana. Yksityiskohtiin en mene. Ahvenanmaa on itsehallinnollinen alue, ja kun me teemme Ahvenanmaata koskevia päätöksiä tai ratkaisuja, on tärkeää, että niistä keskustellaan ahvenanmaalaisten ja Ahvenanmaan hallinnon kanssa.
Marin tulee jäämään historiaan pääministerinä, jonka kaudella Suomi kohtasi kaksi hyvin erilaista, mutta poikkeuksellista ja harvinaista kriisiä. Ensin kansalaisten henkeä ja terveyttä uhkasi koronakriisi. Nyt Suomen on määriteltävä omat turvallisuusratkaisunsa uudelleen.
– Olisin suonut, että kansakuntana olisimme selvinneet vähemmällä. Työ on ollut raskasta ja sitä on ollut paljon, mutta sen vuoksi me näissä tehtävissä olemme, että olemme valmiita työtä tekemään, Marin kuvaa kauttaan.
Ulko- ja turvallisuuspoliittisen keskustelun ja Nato-pohdinnan osalta hän on nyt varsin luottavainen. Suomelle on saatu luotua prosessi, jolla kaikki keskeiset instituutiot osallistetaan ja sitoutetaan keskusteluun ja sitä seuraaviin ratkaisuihin.
– Päällimmäinen oma tuntemukseni on huojennus siitä, että meillä on prosessi ja asiat etenevät järjestyksessä. Omalta osaltani kannoin aluksi huolta siitä, miten me tätä keskustelua Suomessa lähdemme viemään eteenpäin. Kuten koronakriisin alussa, ei meillä ollut tässäkään aluksi mitään valmiita askelmerkkejä, että tällä tavalla Nato-jäsenyyspohdintaa käytäisiin.
Venäjä-hyökkäyssodan myötä Suomessa on ryhdytty myös läpivalaisemaan poliitikkojen aiempaa suhdetta Venäjään. Presidentti Tarja Halonen on yksi keskeinen suomalainen ulko- ja turvallisuuspoliittinen toimija, jonka Venäjä- ja Putin-suhde on joutunut suurennuslasin alle Venäjän hyökkäyssodan alettua. Sdp:n ex-puheenjohtaja Eero Heinäluoma heitti Putinilta saamansa Ystävyyden kunniamerkin roskiin.
– Totta kai on hyvä, että Suomessa läpivalaistaan sitä, millä tavalla olemme toimineet kansakuntana, mutta kun mennään yksittäisiin toimijoihin, pitää aina muistaa konteksti. Eivät yksittäiset presidentit ole muodostaneet Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaa yksin, vaan meillä on aina ollut laaja konsensus suhteessa Venäjään tai ulkopolitiikassa laajemminkin. Tämä ei ole yksittäisten ihmisten kysymys. Kriittistä keskustelua saa totta kai käydä ja pitääkin käydä.
Halonen pyysi hiljattain vikkelästi anteeksi Viroa loukanneita kommenttejaan. Marin kertoo, ettei hän ole varsinaisesti keskustellut asiasta Halosen kanssa, eikä tohtisi tälle ”millään muotoa” edes ohjausta antamaan.
– Mutta olin kävelemässä joitakin viikkoja sitten ja hänet tapasin Hakaniemessä. Siinä muutama sana vaihdettiin ohimennen. Totta kai Ukrainasta ja huolesta, jota meistä kaikki kantaa ukrainalaisista.
Marin ja hallituksen johtoviisikosta kolme muuta puheenjohtajaa edustavat politiikan nuorempaa sukupolvea, jolla ei ole omakohtaisia kokemuksia tai painolastia suomettumisen ajasta.
– En näe tätä niinkään sukupolvikysymyksenä. Kaikkien mieliin ja näkemyksiin vaikuttaa ennen kaikkea Venäjän toiminta. Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Sen aiheuttama turvallisuusympäristön muutos Euroopassa ja Suomessa. Tämä on tässä se kaikkein päällimmäinen syy, Marin alleviivaa.
”Ratkaisun aika on tullut.
Muutama tunti haastattelun tekohetken jälkeen keskiviikkona Marin on eduskunnan suuressa salissa eduskunnan Nato-keskustelussa. Hän sanoo puheenvuorossaan, ettei Suomi voi siirtää päätöksiä turvallisuusratkaisuistaan.
– Ratkaisun aika on tullut.