Kieli, koulutus ja yhteiskunta – syyskuu 2021

Kuva: Linda Saukko-Rauta, Redanredan Oy

 

Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 12(4)

Julkaistu 8. syyskuuta 2021

 

Pääkirjoitus: Kohti sosiaalisesti kestävämpää yhteiskuntaa? 10 kysymystä maahan muuttaneista ja koulutuksesta

Erja Kilpeläinen

 

Kielenoppija tarvitsee mediaation taitoja ja avaran käsityksen kääntämisestä

Tuija Kinnunen, Kaisa Koskinen ja Maarit Koponen

Pohdimme kirjoituksessamme, mitkä ajatukset kääntämisestä olisivat tärkeitä kieltenopettajille ja kielenoppijoille. Tarkastelemme käännöstieteen näkökulmasta, miksi mediaatio on tärkeä osa eurooppalaista viitekehystä (Council of Europe 2020), miksi kääntämisen ja translatorisuuden ymmärtäminen on avain inklusiivisuuteen ja monikulttuurisuuden kohtaamiseen sekä teknologisen kehityksen hallitsemiseen. Kerromme lyhyesti, miten kääntäminen nähdään käännöstieteessä, miten sitä opetetaan ja mitä siitä olisi yleisesti tärkeää tietää. Valotamme myös, miksi laaja kääntämiskäsitys ja ymmärrys mediaation monista muodoista on tullut tutkimuskohteeksi aikaisemman ammattimaisen kääntämisen tutkimuksen ja opettamisen rinnalle (ks. esim. Koskinen 2020). Tarkoituksemme on edistää ajatusta kääntämisestä kansalaistaitona ja painotamme viitekehyksen sosiaalista näkökulmaa.

 

Näkökulmia nuorten monikielisyyteen ja Suomen kielivarantoon

Jyrki Kalliokoski, Inkeri Lehtimaja, Leena Nissilä ja Heidi Vaarala

Monet maahanmuuttotaustaiset nuoret käyttävät päivittäin useita eri kieliä. Tässä artikkelissa tarkastellaan suomea toisena kielenä opiskelevien nuorten kokemuksia monikielisyydestään ylioppilaskokeesta kerätyn aineiston pohjalta. Tekstit avaavat kiinnostavan näkymän monikielisten nuorten arkeen ja toisaalta myös Suomen kielivarannon nykytilaan ja kielten hierarkiaan.

 

Kielten kirjo haasteena Namibian kouluissa

Soili Norro

Opetuskielen merkitys oppimiselle on suuri, sillä se vaikuttaa sekä työtapoihin että oppimistuloksiin. Muuttoliike ja kolonialismi ovat kuitenkin luoneet tilanteita, joissa lähes puolella maailman väestöstä ei ole mahdollisuutta opiskella omalla kielellään. Ratkaisuksi on esitetty erilaisia monikielisiä opetuskäytänteitä, jotka tulisi ottaa osaksi opettajainkoulutuksen sisältöjä kehitysyhteistyön koulutushankkeissa ja koulutusviennissä. Väitöskirjassani tutkin Namibian kielikoulutuspolitiikkaa ja monikielisyyden sille asettamia haasteita, joita tarkastelen tässä artikkelissa.

 

Oppilaiden yksilöllisyyden huomioiminen varhennetussa kieltenopetuksessa

Anssi Roiha ja Katja Mäntylä

Varhennettu kieltenopetus on yleistynyt viime vuosina maailmanlaajuisesti. Myös Suomessa ensimmäisen vieraan kielen (A1-kielen) opetus aloitetaan nykyisin viimeistään ensimmäisen luokan keväällä. Opetuksen ensisijaisena tavoitteena on herättää oppilaiden myönteinen asenne kielenoppimiseen sekä uteliaisuus kieliä kohtaan (Opetushallitus, 2019). Tässä artikkelissa tarkastelemme varhennettua kieltenopetusta kahden erilaisen oppijan näkökulmasta.

 

Kielikylpyoppilaat lähisukukielten äärellä – kuinka luontuu tanskan lukeminen?

Eeva-Liisa Nyqvist

Suomalaisten kielitaidon ja sen myötä kansallisen kielivarannon kapenemisesta on oltu maassamme huolissaan jo pitkään. Esittelen tässä artikkelissa pilottitutkimustani, jossa 15-vuotiaat kielikylpyoppilaat yhtäältä arvioivat omaa kykyään ymmärtää tanskankielistä tekstiä, toisaalta osoittavat sen vastaamalla sisältökysymyksiin. Kielikylpyä ei ole aiemmin tutkittu tältä kannalta, mutta tulokset viittaavat siihen, että kielikylpyoppilailla on piilevää kielitaitoa, jota ei ole tultu ajatelleeksi – kaikkein vähiten luultavasti oppilaat itse.

 

Avoimet oppimateriaalit – vihdoin yhdessä paikassa

Olli Lehto

Avoimet oppimateriaalit ovat avoimella lisenssillä lisensoituja digitaalisia oppimateriaaleja, joita voi käyttää maksutta omassa opetuksessa ja oppimisessa. OKM ja OPH julkaisivat maaliskuussa 2020 Avointen oppimateriaalien kirjaston (aoe.fi), joka kerää avoimet oppimateriaalit yhteen näkymään.

 

Suomalaisen viittomakielen täydennyskoulutusta kehittämässä

Antti Kronqvist ja Tommi Jantunen

Jyväskylän yliopiston viittomakielen keskus toteutti vuosina 2018–2020 OKM-rahoitteisen Suomalaisen viittomakielen opetuksen kehittämishankkeen. Hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin täydennyskoulutusta viittomakielen opettajille ja valmistettiin avointa oppimateriaalia. Hanketta tuki muu viittomakielen keskuksessa tehty työ kuten suomalaisen viittomakielen korpuksen julkaisu, oppiaineen opetussuunnitelmatyö ja muut hankkeet.

 

Elements of success: Finding good practices of integration for teachers with refugee backgrounds

Maija Yli-Jokipii, Lucija Zavrtanik, Nicholas Haswell ja Raquel Pinto-Bello

In this paper we present some key results of our EU project EMERGenCeS Erasmus+ which aims to find best practices in helping teachers with refugee backgrounds integrate into European Union countries. We collected data about refugee-educational initiatives and media-reported success stories from seven EU countries, looking for factors in the data that help refugees make use of their previous knowledge and find meaningful careers in their host countries. The aim of this project is to contribute new perspectives to discussions about learning in refugee integration contexts.