6Aika CircularHoodFood Kiertotalous kaupunkikortteleissa –ruoan vähähiilisyys, urbaani tuotanto ja biojätteen kierto – hankkeessa edistetään viljelyä kerrostaloissa. Vaikka rivi- ja erillistaloyhtiöiden pihoilla olevat pienviljelmät ovat kaupunkikuvassa tuttu näky, pysyttelevät useammat kerrostalopihat asfalttipeitteisinä. Kokemusta laajemmista taloyhtiökohtaisista viljelyratkaisuista, piha- ja sisäviljelytoteutuksista, ei kuitenkaan juuri ole. Hanke pyrkii etsimään parhaimmat käytännöt kaupunkiviljelyn edistämiseksi kerrostaloissa ja edistämään hiilineutraaliin kaupunkiympäristön ja kestävän ruokajärjestelmän syntymistä. Hanke on osa Suomen kuuden suurimman kaupungin 6Aika-strategiaa. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Hanke päättyy vuoden 2021 lopussa.
Kaupunkiviljely on maailmalla kasvava trendi ja suurimmissa kaupungeissa ruokaa tuotetaan tehokkaissa sisäviljelmissä jo teollisessa mittakaavassa. Kaupunkiväestön osuuden on arvioitu kasvavan siten, että vuonna 2050 jo 70 % maailman väestöstä asuu kaupungeissa. Pariisissa on jo nyt maailman laajin kattopuutarha (14 000 m2). Kaupunkiruoan tuotanto nähdäänkin osana kestävää ruokajärjestelmää, joka osaltaan voi lisätä myös ruokaturvaa. Mallinnuksen mukaan esimerkiksi Pasila voisi tuottaa yli oman tarpeensa perunoita (Jansson 2018: Kaupunkiviljely Helsingin keskustassa: Kuinka paljon ruokaa Pasilan katoilla voisi tuottaa).
Jokainen voi osallistua tuottamalla lähiruokaa. Lähellä kasvatettu on helppo poimia pöytään. Sadonkorjuun lisäksi tarjoaa kerrostalossa toteutettu viljely myös virkistystä, maisema-arvoja ja yhteisöllisyyttä.
Nykyaika muutosilmiöineen luo tarvetta vapaasti käytettävään kaupunkitilaan ja virkistäviin yhteisiin sisätiloihin. Etenkin poikkeusaikana moni asukas on alkanut kaivata lisätilaa ympärilleen. Esimerkiksi salaateista ja yrteistä muodostuva kasviseinä lisää viihtyvyyttä ja tekee tilasta merkittävämmän. Yleensä kasviseinät sijoitetaankin ns. paraatipaikoille tai henkilöstön tiloihin. Itsellään seisovia seiniä voidaan myös hyödyntää jakamaan tilaa, toteaa Mikko Sonninen Innogreenista.
Parhaimmassa tapauksessa viihtyisä sisäpiha tai kerhotila voikin tarjota olosuhteita oleskeluun, työskentelyyn, leikkimiseen, viljelemiseen ja ruokailuun. Viljelykeidas on paljon enemmän kuin muutaman kasvin kasvupaikka. Parhaimmillaan viljelyalue synnyttää taloyhtiöön ja kortteliin uudenlaista yhteisöllisyyttä, kun toisilleen vieraat naapurit saavat syyn olla toistensa kanssa tekemisissä, toteaa Kaisa Viitanen Korttelipihat Takaisin! -liikkeestä. Korttelipihat takaisin! on asukasaktiivien perustama ryhmä, jonka tavoitteena on kannustaa kerrostalojen asukkaita ja taloyhtiöitä parantamaan sisäpihojaan. Ryhmä on viidessä vuodessa kasvanut ja vakiinnuttanut asemaansa.
Jokainen voi olla kaupunkiviljelijä yhdessä tai yksin. Mittakaava kaupunkiviljelyssä voi vaihdella perhekohtaisesta viljelylaatikosta yhteiseen korttelikasvattamoon. Yhteisöllisessä, taloyhtiön tiloissa toteutetussa viljelyhankkeessa on monia näkökumia, joita taloyhtiön tulee ottaa huomiin. Näitä ovat esimerkiksi hankintaan, talotekniikkaan, tilankäyttöön ja vastuualueisiin liittyvät kysymykset.
Jukka Kero Kiinteistöliitosta toteaa, että kaupunkiviljelyn toteuttamiseksi kerrostaloissa puuttuu sekä kokemus että hyvät ja kestävät käytänteet. Siksi tällainen hanke on kyllä tervetullut, toteaa Kero.
6Aika:CircularHoodFood viljelykokeilut kerrostaloissa toteutetaan tämän vuoden aikana viljelyratkaisuja kehittävien yritysten kanssa. Pyrimme kokeilujen avulla löytämään käyttökelpoisimmat ratkaisut kaupunkiviljelyn edistämiseksi, toteaa hankkeen projektipäällikkö Roosa Halonen.
Kaupunkiviljelyä voidaan harjoittaa kerrostaloissa kiinteistön omistusmuodosta riippumatta. Esimerkiksi päätöksentekoprosessi hankinnasta vaihtelee sen mukaan, onko talo asunto-osakeyhtiö vai vuokrakiinteistö. Siinä missä taloyhtiössä päätökset suurimmissa hankinnoissa tehdään osakkaiden kesken yhtiökokouksessa, voi kaupunkiviljelmä-hankinta olla vuokrataloille hyvä tapa tarjota asukaspalveluja. Parhaimmassa tapauksessa asuintalo voi näyttäytyä edukseen ympäristöasioiden suunnannäyttäjänä sekä tuoda vetovoimaa ja kilpailukykyä alueelle, toteaa Marja Roitto, tutkija Helsingin Yliopiston tulevaisuuden kestävät ruokajärjestelmät -tutkimusryhmästä.
Asunto-osakeyhtiössä kaupunkiviljely perustaminen voidaan toteuttaa tavanomaisena hankintana. Kaupunkiviljelyhankintaa voidaan rinnastaa “puutarhakalusteisiin”, jolloin hankinta tehdään vastikevaroista. Perustamisvaiheessa paljon on myös kiinni siitä, innostuuko talon hallitus, löytyykö taloyhtiöstä aktiiveja ja millainen on taloyhtiön henki. Meidän kokemuksemme on, että suomalaiset ovat hyvin auktoriteettiuskovaisia ja arkoja tekemään uudistuksia pihoille. Kaavoitus ei estä viljelyalueita eikä niihin tarvita lupia. Tärkeämpää on aloitteellisuus ja asukkaiden osallistaminen, jotta koko porukka tuntee voivansa vaikuttaa, muistuttaa Kaisa Viitanen Korttelipihat Takaisin -liikkeestä.
”Meidän kokemuksemme on, että suomalaiset ovat hyvin auktoriteettiuskovaisia ja arkoja tekemään uudistuksia pihoille. Kaavoitus ei estä viljelyalueita eikä niihin tarvita lupia.”
Kiinteistöliiton Jukka Keron mukaan taloyhtiön hyvän päätöksenteon taustalla on tavoite kestävyydestä. Hyvien päätösten tulisi kestää paitsi aikaa, myös tekniikan vaatimuksia, juridista ja taloudellista tarkastelua, vastuukysymyksiä sekä kiinteistö- ja henkilöturvallisuuden vaatimuksia. Sopisi enemmän kuin hyvin, se että mikäli kiinnostusta asiaan on, keskustellaan asiasta yhtiökokouksessa, ja sitä ennen hallituksessa ja isännöinnin kesken. Yhtiökokouksen keskusteluiden ja mahdollisten päätösten perusteella, sitten mahdollisesti edetään, toteaa Kero.
Taloyhtiön yhteisen hankkeen lisäksi myös asukkailla on mahdollisuus viedä kaupunkiviljely- hankintaa eteenpäin, jolloin hanke toteutetaan asukkaiden yhteisenä hankkeena.
Asukkaiden keskinäiseen organisoitumiseen ei ole olemassa valmiita malleja, mutta esimerkkejä kuitenkin löytyy. Kaupunkiviljelypalveluita tarjoava Blokgården Oy voi laskuttaa suoraan myös asukkaita. Yritys toimittaa valmiiksi istutetun viljelylaatikon, jonka mukana tulevat hoito-ohjeet mobiilisovelluksen muodossa. Helpolle palvelumallille onkin ollut kaupunkiviljelyssä ollut kysyntää aikana, jolloin ihmiset kaipaavat luontoarvoja ja virkistystä läheltä.
Viljelyratkaisuissa on omat talotekniset vaatimuksensa, joita taloyhtiön tulisi ottaa huomioon. Esimerkiksi kasviseinä voidaan toteuttaa joko altaallisena tai ilman allasta, jolloin tarvitaan joko pistorasia tai viemäröinti sekä vedentulo. Omilla jaloillaan seisova kasviseinä voi olla myös painava, joten lattiamateriaali ja kantavuudet on hyvä huomioida. Myös kattoviljelyssä on tärkeää ottaa huomioon katon kantavuus, veden saanti ja poisto sekä hulevesien kulkureitit.
Sisäviljelyratkaisuissa tilan ilmastoinnista tulee huolehtia, sillä kasviseinä haihduttaa sisäilmaan runsaasti kosteutta. Liian pienessä, tai huonosti ilmastoidussa tilassa ilmankosteus voi nousta sallittujen rajojen ulkopuolelle. Korkeampi sisäilman kosteus toisaalta parantaa viihtyvyyttä ja voi estää kuivasta sisäilmasta johtuvia vaivoja. Kasviseinä kaipaa myös valoa, joten riittävä luonnonvalo tai mahdollisuus lisävalaistukselle on huomioitava. Kasviseinää voidaan valaista kolmivaihdekiskoihin liitettävillä LED-valaisimilla helposti, kertoo Mikko Sonninen InnoGreenista, joka on viherpalveluita tarjoava yritys.
Taloyhtiön on myös selvitettävä vastuukysymykset ja vakuutusasiat. Useammassa tapauksessa tuotteen toimittaja on ottanut tarvittavat vakuutukset tuotteen asennukseen tai tuotteesta aiheutuviin vaurioihin. Vastuullinen toimittaja on ottanut toiminnan vastuuvakuutuksen lisäksi tuotevastuuvakuutuksen. Esimerkiksi InnoGreen sisällyttää vastuun huoltosopimuksen piiriin. Vastuu ei kuitenkaan päde ilkivaltatapauksissa, toteaa Sonninen.
Kaapelitehtaan katolla Helsingissä on viljelty jo kahdeksan vuotta. Hanke sai alkunsa Angela Oker-Blomin ja SlowFood Helsingin ajatuksesta perustaa hyötypuutarha tuuliselle tasakatolle, merelliseen ympäristöön. Jos viljely onnistuu korkealla ilmassa äärimmäisissä olosuhteissa, onnistuu se missä tahansa Suomen leveysasteilla, toteaa Angela Oker-Blom. Projektin tarkoituksena oli luoda esimerkki joka innostaisi muita rohkeasti toteuttamaan omia puutarhahaaveitaan. Omien vihannesten, yrttien ja mausteiden viljely on sekä hauskaa, hyödyllistä että terveellistä. Jokainen ihminen hyötyy luonnon läheisyydestä, jatkaa Angela Oker-Blom. Monipuolinen lajikevalikoima, jossa vihannekset, yrtit ja maanparannuskasvit kasvavat rinnakkain, on houkutteleva hyönteisille ja pieneliöille. Istuta ryhmiä kukkivia kasveja hyötykasvien sekaan houkuttelemaan mehiläisiä, pörriäisiä, kukkakärpäsiä, perhosia ja muita pölyttäjiä, ohjeistaa Angela Oker-Blom, joka on kirjoittanut kirjan aiheesta (Grönskande TAK, 2020). Oker-Blomin mukaan ilmaston muuttuessa on yhä tärkeämpää vahvistaa luonnon ja ekosysteemien monipuolisuutta. Jokainen voi osallistua tähän talkootyöhön. Kattojen, parvekkeiden ja joutomaiden vihreät peitot luovat suojakeitaita hyönteisille ja pieneliöille. Kaupunkiviljelijä voi toteuttaa myös kiertotaloutta. Kompostoimalla tai fermentoimalla biojätteet voimme tuottaa uutta multaa, kun olemme nauttineet luonnon antimista, kertoo Angela Oker-Blom.
Asukkaille, taloyhtiöille ja isännöitsijöille tarvitaan selkeää opastusta viljelyratkaisujen edistämiseen. Toistaiseksi ei ole paljoa tietoa uuden ajan kaupunkiviljelyratkaisuista. Tarvitaan monialaista yhteistyötä ja keskustelun edistämistä ja hyvien käytänteiden etsimistä. Tässä 6Aika: CircularHoodFood hankkeessa on kysymys.
Roosa Halonen, projektipäällikkö HSY, Helsinki
Marja Roitto, tutkija, HELSUS ja Maataloustieteiden osasto, Helsingin yliopisto
Isännöitsijä, hallituksen jäsen tai vuokranantaja. Vastaa lyhyeen kaupunkiviljelyaiheiseen kyselyyn ja voita lumilapio: Kiinteistölehti (surveypal.com)
Suomessa syntyy vuosittain noin 1,6 miljoonaa tonnia rakennus- ja purkujätettä, josta vain noin puolet päätyy hyötykäyttöön. Tavoitteena on hyödyntää uudelleen vähintään 70 prosenttia syntyvästä purkujätteestä. Raklin ja ympäristöministeriön green deal -sopimus edistää tätä tavoitetta.
Hyvinkääläisessä As Oy Talvimaijassa päätettiin uusia vanhentunut valaistustekniikka. Tilalle vaihdettiin led-lamput. Remontin jälkeen taloyhtiön energiankulutus on pienentynyt, ja yhtiö on entistäkin turvallisempi ja viihtyisämpi.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Lutikoita voi päätyä kotiin esimerkiksi matkatavaroiden mukana. Lutikoiden leviämisen voi ennaltaehkäistä säilyttämällä matkatavarat huolellisesti ja pakastamalla tai saunottamalla ne kotiin tultua. Varsinaisen tuholaistorjunnan tekee ammattilainen.
Helsingin kaupunki kokeilee uudenlaista neuvontapalvelua, jonka tavoitteena on tehdä täydennysrakentamisesta helpompaa taloyhtiöille ja kiinteistöjen omistajille. Neuvontaa tarjotaan tänä vuonna kolmella pilottialueella.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään