Tutkimus: Suomen mediaa uhkaa omistajuuden keskittyminen – Turkissa tilanne on Euroopan huonoin

Suomen media kuuluu kansainvälisen Media Pluralism Monitor -tutkimuksen mukaan korkeimpaan riskikategoriaan, kun tarkastelussa on omistajuuden keskittyminen. Suomen media sijoitettiin keskiluokan riskikategoriaan, kun analysoitiin median poliittista riippumattomuutta ja sosiaalista osallisuutta, eli muun muassa vähemmistöjen pääsyä median pariin. Median toiminnan perusedellytykset olivat tutkimuksen mukaan Suomen osalta kunnossa.

Koko Euroopan tasolla yksikään maa ei ollut parhaimmassa kategoriassa mediamarkkinoiden moninaisuutta arvioitaessa. Suomi ja 12 muuta maata sijoittuivat korkeimman riskin kategoriaan tämän kriteerin valossa.

Lisäksi Suomen median havaittiin olevan keskimmäisessä riskikategoriassa sekä median poliittisen riippumattomuuden että sosiaalisen osallisuuden osalta.

Itä-Euroopassa ongelmia riippumattomuudessa

Tutkimus katsoi Turkin median olevan kaikissa neljässä kategoriassa suurimmassa riskiluokassa. Turkki oli myös ainoa maa, jonka media oli uhattuna toiminnan peruspilareita arvioitaessa. Maan presidentti Recep Tayyip Erdogan on ottanut vapaan ja kriittisen median tähtäimeensä erityisesti vuoden 2016 vallankaappausyrityksen jälkeen. Maa on myös pahimpia toimittajien vangitsijoita maailmassa.

Lisäksi Itä-Euroopan maista Puolan ja Unkarin sekä entisen Jugoslavian maiden mediat olivat erityisesti vaarassa poliittisen riippumattomuuden osalta. Tutkimuksen aikana muun muassa Unkarin media on ollut jatkuvan hyökkäyksen alla, ja kriittisiä medioita on suljettu tai niiden omistajuutta on ajettu kohti pääministeri Viktor Orbanin äärioikeistolaista Fidesz-puoluetta.

Oikeudenkäyntejä toimitustyön hankaloittamiseksi

Tutkimuksessa nostettiin esille myös niin sanottujen SLAPP (Strategic Lawsuit Against Public Participation) -syytteiden määrän nousu. Syytteiden tarkoituksena on hankaloittaa muun muassa toimittajien mahdollisuutta tehdä työtään sitomalla heidät pitkiin ja vaivalloisiin oikeudenkäynteihin.

Tutkimuksessa tarkasteltiin Euroopan maiden median tilaa neljän eri tekijän kannalta vuosien 2018 ja 2019 aikana. Nämä olivat medioiden poliittinen riippumattomuus, sosiaalinen osallisuus, markkinoiden moninaisuus ja median toiminnan peruspilarit, kuten tiedonsaannin avoimuus sekä sananvapauden puolustamiseen tähtäävät mekanismit. Siinä oli mukana yhteensä 30 Euroopan maata, ja sitä koordinoi eurooppalainen Centre for Media Pluralism and Media Freedom -tutkimuskeskus.

Tutkimusta on tehty vuodesta 2013 alkaen.