Keskusta valmistautuu vaaleihin tilanteessa, jolloin sen gallupkannatus on huonompi kuin koskaan ennen.
Pääkaupunkiseudun kunnat, kauppakamari ja Uudenmaan liitto vaativat viime viikolla, että metropolipolitiikka otetaan tulevan hallituksen ohjelmaan omana kokonaisuutena.
Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) ajattelussa pääkaupunkiseutu ei kilpaile muuta Suomea vastaan vaan muita Pohjoismaita vastaan.
– Pääkaupunkiseudun vetovoimalla on paljon tekemistä kansainvälisessä vertailussa, mutta seudun pärjäämistä ei voi tehdä muun Suomen kustannuksella. Keskustan maailmankuvassa koko Suomen pärjääminen on ydintavoite, Saarikko sanoo.
Hän esiintyi lauantaina keskustan vaalitilaisuudessa Kirkkonummella.
Saarikon mukaan Suomi tarvitsee isoja investointeja energiantuotantoon. Ne tapahtuvat maakunnissa mutta palvelevat myös pääkaupunkiseutua.
Saarikolle metropolipolitiikka tarkoittaa erilaisia asumisvaihtoehtoja, jotka pitäisi toteuttaa kaavoittamalla lisää asuntoja. Suuntaviivana pitäisi olla, ettei alle 20 neliön yksiöitä rakenneta ja että asuinalueilta on yhteys lähiluontoon.
Korkojen noususta pitäisi selvitä ilman kotien pakkomyyntejä.
Keskusta on tällä hallituskaudella ollut korkeakoulutuksesta vastaava hallituspuolue.
Julkisuudessa on vaadittu Uudenmaan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen aloituspaikkoja lisäämistä. Niitä tarvittaisiin esimerkiksi lastentarhanopettajien koulutukseen, sillä alan työvoimapula on huutava.
Saarikko huomauttaa, että tällä kaudella on tehty jo suunnanmuutosta.
– Koko maassa koulutukseen on lisätty 12 000 aloituspaikkaa ja niistä kolmannes Uudellemaalle. Korkeakouluille on myönnetty uusia koulutusvastuita uusille aloille niiden hakemusten mukaisesti.
Saarikko muistuttaa, että ikäluokat ovat 2010-luvulla pienentyneet ja se tulee 20 vuoden kuluttua näkymään kaikkialla. Lapsia syntyy nyt vähän. Tätä kehityssuuntaa pitäisi kuitenkin pystyä muuttamaan.
Keskustan vaalimenestys on ollut pääkaupunkiseudulla muuta maata heikompaa. Nyt keskusta haluaa vedota alueen äänestäjiin asuntopoliittisilla arvovalinnoilla, jossa ihmisillä on oikeus väljempään asumiseen. Myös yksineläjillä pitäisi olla mahdollisuus omistusasunnon hankintaan, mutta pääkaupunkiseudulla se jää monelle haaveeksi.
– Vähäinen lasten määrä, mielenterveysongelmat ja puutteet vanhusten hoidossa ovat asioita, joista on yhtä suuri huoli pääkaupunkiseudulla ja maakunnissa.
Julkisuudessa keskustaan on pyritty lyömään niin oikeisto- kuin vasemmistopuolueen leimaa.
– Keskustaa ei määritellä oikealta eikä vasemmalta, sitä ei määrittele Sanna Marin eikä Petteri Orpo, vaan keskusta määrittelee itse itsensä. Keskusta on sillanrakentaja, joka on kyennyt yhteistyöhön yli puoluerajojen. Meillä on paljon ratkottavia ongelmia. Nyt (Suomessa) rakennetaan muureja, ja minä taistelen tätä vastaan vimmatusti, Saarikko kuittaa.
Saarikko sanoo luottavansa siihen, että suomalaiset ymmärtävät puoluekartalla tarvittavan poliittista keskustaa.
Muutama viikko sitten julkaistun gallupin mukaan keskustan kannatus notkahti alle 10 prosentin.
Saarikon mukaan hallitusohjelma – ja vielä tärkeämpänä asiana suomalaisten luottamus keskustaa kohtaan – ratkaisee sen, onko puolue seuraavassa hallituksessa. Tavoitteena on menestyä vaaleissa yhtä hyvin kuin neljä vuotta sitten, jolloin kannatus oli 13,8 prosenttia.
Mihin tahansa hallitukseen keskusta ei ole menossa, koska puolueella on Saarikon mukaan omia, tinkimättömiä näkemyksiä.