Verve haluaa ostaa Vastaamon liiketoiminnan, vaikka mainehaitta on ilmeinen – miksi? Entä siirtyvätkö velat uudelle omistajalle? Näin vastaa toimitusjohtaja

Psykoterapiakeskus Vastaamo tiedotti tänään verkkosivuillaan, että yritys on haettu konkurssiin, kun Asianajotoimisto Fennon selvitysmies Lassi Nyyssönen on saattanut konkurssihakemuksen vireille Helsingin käräjäoikeuteen tänään. 

Lue myös: Tietomurtojen kohteeksi joutunut Vastaamo haettu konkurssiin

Toiminta ei näillä näkymin pääty, sillä Verve Terapia Oy on tehnyt esisopimuksen Vastaamon liiketoiminnan ostamisesta. 

KK-Verve Oy:n toimitusjohtaja Hannu Ronkaisen mukaan mielenterveyskuntoutus on kasvava alue, jossa tarvitaan ammattitaitoisia tekijöitä. 

Koska Verven perustehtävänä on auttaa ja kuntouttaa ihmisiä, Vastaamon toiminta sopi heille hyvin.

– Meitä kiinnostaa toiminta, jota on tehty Vastaamon sisällä – eli se arvokas terapiatyö, jota he ovat tehneet.

– Julkisuudessa on tullut ehkä liiankin synkkä kuva siitä toiminnasta, mitä se on ollut. Perustoiminta, mitä he ovat tehneet on ollut hyvää ja arvokasta, siellä on hyvä henkilöstö, Ronkainen perustelee.

Vastaamon tämänpäiväisessä tiedotteessa kerrotaan, ettei sen toimintaa voitu enää jatkaa tai konkurssia välttää, sillä yrityksen talous on ollut pitkään koetuksella tietomurtojen ja kiristysten vuoksi. 

Lue myös: Tietomurtoihin liittyvät kiristykset ovat lisääntyneet – kyberhyökkäyksistä ilmoitetaan aiempaa enemmän

Psykoterapiakeskus Vastaamo onkin ollut jo kuukausien ajan useiden kohujen silmässä, eikä mainehaitalta olla voitu välttyä.

Mainehaitta on tiedostettu myös Verven riveissä ja yrityksessä tiedostetaan se, että työnsarkaa tulee olemaan jatkossa paljon. 

– Kyllähän me olemme tiedostaneet sen, mutta olemme vakuuttuneita siitä, että pystymme palauttamaan asiakkaiden luottamuksen, 

– Pyrimme mahdollisimman hyvin huolehtimaan myös niistä asioista, joiden takia Vastaamo sai kielteistä julkisuutta.

Huono julkisuus vaikutti kauppahintaan

Ronkaisen mukaan kohut ovat vaikuttaneet myös Vastaamon kauppahintaan. 

– Ilman tätä tietomurtoa Vastaamon liiketoiminta olisi tänä päivänä ihan toisen näköinen kuin se on tänä päivänä. 

– Täytyy muistaa, että tämä yhtiöhän joutui rikoksen kohteeksi. Syyt, jotka johtivat siihen, että tämä rikos voitiin toteuttaa, on asia erikseen. 

Lue myös: Oikeuden paperit paljastavat: Näin Vastaamon tietomurto tapahtui – salainen kauppasumma paljastui

Viranomaisten kiinnostus kohdistui myös Verveen

Viranomaiset ovat tutkineet pitkään Vastaamon sisäistä toimintaa ja ovat selvittäneet, onko Vastaamossa tehty jotain, mikä on johtanut tietomurtoihin. 

Ronkaisen mukaan viranomaiset ovat olleet kiinnostuneita myös Vervestä kaupan myötä. 

– Tietoturvaan liittyvät asiat ovat olleet keskiössä. 

– Lähtökohtana on se, että näitä asiakastietoja, tiedostoja, ohjelmistoja ei siirry meille. Vaan että lähdemme rakentamaan asiakassuhdetta puhtaalta pöydältä meidän terapeuttiemme kanssa.

Mahdollinen yrityskauppa on kiinnostanut myös viranomaisia. Ronkainen uskoo, että viranomaiset ovat valvoneet ja seuranneet Verven toimintaa jo pidempäänkin. 

– Olemme varautuneet siihen, että toimintamme pitää olla joka tilanteessa viranomaisten määräysten mukaista – eihän siinä ole muuta mahdollista ajatellakaan. 

Siirtyvätkö Vastaamon jättivelat uudelle omistajalle?

Ronkaisen mukaan esisopimuksessa on sovittu siitä, että Vastaamon jättivelat eivät siirry Vervelle – ainoastaan henkilöstö ja käyttöomaisuus. Kyseessä on Ronkaisen mukaan liiketoimintakauppa. 

– Vastaamo hakeutuessaan konkurssiin ne vastuut ja velat siirtyvät luonnollisesti konkurssimenettelyyn. Nämä ovat eri asia kuin se, mistä olemme sopineet alustavasti. 

– Tietenkin velkojat ja pesä päättää myöhemmin, hyväksytäänkö tämä esisopimuksen järjestely, mutta me olemme alustavasti neuvoteltu ja päästy keskenämme sopimukseen, Ronkainen korostaa.  

Lue myös: Vastaamon entinen johto vastustaa liki 9,7 miljoonan vakuustakavarikkoa – ex-toimitusjohtaja vastustaa vaatimuksia, tästä on kyse

Lue myös: "Tämä voi olla oleellinen tekijä, joka vaikuttaa Vastaamon tulevaisuuteen" – olisiko Vastaamo-tietomurto tullut koskaan ilmi ilman GDPR-asetusta?