Venla, 7, viilettää keppihevosella tuttua dagiksen käytävää. Pikkusisko Vilma, 4, näyttää omaa paikkaansa naulakossa, jonka yllä lukee Nassarna eli Nasut. Venlan naulakkopaikka on vaihtanut omistajaa, sillä hän on siirtynyt dagiksesta ekaluokalle ruotsinkieliseen kouluun, ihan tien toiselle puolelle.
Porilaiset Tuuli ja Mika Remes valitsivat tytöilleen ruotsinkielisen päivähoidon. He ovat täysin suomenkielinen perhe, jossa kumpikaan vanhemmista ei osannut ruotsia.
”Synnyin kyllä Ruotsissa. Lapsuus vietettiin Savossa, jossa oma ruotsin kielen taitoni unohtui”, Mika Remes kertoo.
”Lapsuudessa joukkuekavereitani kävi ruotsinkielistä koulua. Muistan miettineeni silloin, miksi suomenkieliset lapset käyvät ruotsinkielistä koulua. Omien lasten myötä ajattelu laajeni”, Tuuli Remes sanoo.
Vilma (oik.) oli kuvauspäivänä ensimmäistä päivää uudessa 3–4-vuotiaiden ryhmässä. Tuore ekaluokkalainen Venla muisteli omaa päiväkotiaikaa. ”Maarit, Emma ja Tytti ainakin hoitivat minua päiväkodissa ja eskarissa Anne, Mia ja Pia”, hän muistaa.
Kaveri suositteli perheelle dagista.
”Olin sähköpostitse Ann-Catriniin (päiväkodin johtaja) yhteydessä, ja päiväkotipaikka Venlalle järjestyi”, muistelee Tuuli.
Venlan ja Vilman päiväkotivalinta edelsi tyypillisiä tuumailuja. Oppivatko lapset ruotsin kielen? Miten täysin suomenkieliseen perheeseen suhtaudutaan?
”Pärjätäänkö me vanhemmat, sitäkin pohdimme haun yhteydessä. Suomen kielellä pärjää hyvin ja kieltä oppivat niin lapset kuin vanhemmat. Oppimiselle annetaan aikaa”, tietävät Remekset nyt vuosien kokemuksesta.
Päiväkodin ja koulun lapset sekä nuoret käyttävät paljon Liisantorin ulkoliikuntamahdollisuuksia kaikkina vuodenaikoina. Tekojäällä luistellaan koko talven ajan. Kaikkien porilaisten iloksi toteutettu vapaa-ajan kokonaisuus on osin Svenska Kulturfonden i Björneborg -säätiön rahoittama.
Kielen omaksumista lapsen tahdissa
Ruotsinkielinen päiväkoti, BSS (Björneborgs svenska samskola) Daghemmet, sijaitsee Mikaelsgårdenissa, Porin Mikonkadulla Liisantorin vieressä. Päiväkodissä käytetään kumpaakin kotimaista kieltä.
”Suuri osa lapsista tulee suomenkielisistä perheistä. Toimimme ruotsin kielellä, mutta aina lasten ehdoilla, jokaista lasta ja perhettä kuunnellen. Ymmärretyksi tuleminen on pääasia”, päiväkodin johtaja Ann-Catrin Eklund sanoo.
Ensimmäisenä päiväkotivuonna nelivuotiaalta Venlalta kuultiin ruotsinkielisiä sanoja vain harvakseltaan. Sitten tapahtui jotain.
”Hän rohkaistui ja kielen oppiminen lähti käsistä”, Tuuli-äiti muistaa.
Tiesitkö? Wilma-viestit lähetetään vanhemmille suomeksi ja ruotsiksi.
Ekaluokan lapsista valtaosa on toisilleen tuttuja entuudestaan päiväkodin ansiosta. Yhteisöllisyys tuo turvaa lapselle ja vanhemmille.
Eklundin mukaan juuri tämä tahti on tyypillinen.
”Ensimmäisenä vuonna lapsi prosessoi kuulemaansa. Oppimista tapahtuu kyllä, jokaisella omassa tahdissaan”, Eklund toteaa.
Varhain opittu ruotsin kieli helpottaa muidenkin kielten opiskelua ja avaa mahdollisuuksia tulevaisuudessa.
”Ajattelimme, että kaksikielisyydestä on lapselle tulevaisuudessa hyötyä. Itsekin tarvitsisin ruotsin kielen taitoa työelämässä. Kieli tulee päiväkodissa kaupanpäällisenä. Ja onhan tämä ollut hieno kielikylpy meille vanhemmillekin”, Tuuli Remes toteaa.
3 x miksi
Remeksen perheen kolme syytä päiväkotivalinnalle
1. Ruotsin kielen taidon oppiminen
2. Pienet ryhmäkoot
3. Ammattitaitoinen henkilökunta ja varhaiskasvatus
Turvallinen arki ja turha luulo
Arjessa aamun rauha ja pienet ryhmäkoot saavat vanhemmilta kiitokset.
”Lasta hakiessa tuntuu erityisen hyvältä, kun kuulumiset kerrotaan meille päivittäin oikein ajan kanssa.”
Päiväkodissa luodut ystävyyssuhteet saavat hyvin usein jatkoa läpi peruskoulun, sillä ensimmäinen luokka aloitetaan eskarikavereiden kanssa.
”Meillä syntyy elämänmittaisia ystävyyksiä”, Eklund tietää.
Yksi luulo ruotsinkielisen säätiön toimintaan sitkeästi liitetään. Remeksetkään eivät tältä mielikuvalta ole välttyneet.
”Rikkaita me ainakin olemme”, Mika repeää nauramaan.
”Ei olla”, yhtyy Tuuli puolison nauruun, ja korjaa luulon.
Tiesitkö, että Björneborgs svenska samskolan ja Mikaelsgårdenin välillä kulkee maanalainen tunneli, Tunnelbana? Koululaiset pääsevät sitä pitkin syömään Mikaelsgårdenissa sijaitsevaan ravintolaan. Samassa tilassa syövät päivittäin myös seniorit niin halutessaan. Päiväkotilaiset syövät omissa ryhmissään.
Ruotsalainen päiväkoti on avoinna kaikille satakuntalaisille, kaksikielistä varhaiskasvatusta lapsilleen haluaville perheille.
”Päiväkoti käyttää palveluseteliin pohjautuvaa hoitomaksua. Palvelusetelillä Porin ja Ulvilan kaupunki korvaa perheille yksityisen päiväkodin kustannuksia, jolloin hoitomaksu on saman suuruinen kuin vastaavassa kunnallisessa varhaiskasvatuksessa”, Eklund muistuttaa.
Tervetuloa avoimiin oviin!
Tervetuloa tutustumaan päiväkodin toimintaan avoimien ovien päivänä 13.9. kello 9–12 ja 15–17, Mikonkatu 20–22, Mikaelsgården.
Info
BSS Daghemmet eli dagis
Päiväkodilla on avoimet ovat 13.9. kello 9–12 ja 15–17. Tervetuloa tutustumaan!
Ruotsinkielinen yksityinen päiväkoti
Seitsemän päiväkotiryhmää ja esikoulu
Pienet ryhmäkoot: alle 3-vuotiaiden ryhmissä on 8 lasta ja yli 3-vuotiaiden ryhmissä 14 lasta.
Rekry Dagiksessa aloittaa alle 1-vuotiaiden ryhmä, jonne haetaan parhaillaan varhaiskasvatuksen ammattilaisia.
Kiinnostuitko? Kysy lisää päiväkoti- ja työpaikoista: päiväkodin johtaja Ann-Catrin Eklund, 044 334 8840, ann-catrin.eklund@bjss.fi