Yksityisten sosiaalihuoltopalvelujen arvonlisäverotus

Kotipalvelujen ja niiden tukipalvelujen myynti voi olla arvonlisäverotonta, jos palvelut myydään sosiaalihuollon tarpeessa olevalle henkilölle osana sosiaalihuoltopalveluja.

Kunnat, kuntayhtymät ja valtio voivat myydä sosiaalihuoltopalveluja arvonlisäverottomasti. Myös yksityiset palveluntuottajat voivat myydä sosiaalihuoltopalveluja arvonlisäverottomasti, mutta vain, jos toiminta on sosiaaliviranomaisten valvomaa.

Sosiaalihuollolla tarkoitetaan toimintaa, jonka tarkoituksena on:

• lasten ja nuorten huolto, esimerkiksi perhekodin toiminta
• varhaiskasvatus, esimerkiksi päiväkodin toiminta tai perhepäivähoito
• iäkkäiden henkilöiden huolto, esimerkiksi vanhusten kotipalvelu tai vanhusten hoivakodin toiminta
• vammaisten henkilöiden huolto esimerkiksi kotipalveluna tai hoitolaitoksessa
• muut vammaisten palvelut ja tukitoimet
• päihdehuolto
• muu tällainen toiminta.

Sosiaalihuoltoa on myös sellainen tulkkauspalvelu, jota järjestetään kuulo-, kuulonäkö- tai puhevamman tai muun vastaavan vamman vuoksi ja joka perustuu lakiin tai jota avustetaan valtion varoista.

Kotipalvelut ja niiden tukipalvelut

Jos kotipalvelu tai kotipalvelun tukipalvelu täyttää sosiaalihuoltopalvelun ehdot, myynti on arvonlisäverotonta.

Kotipalveluilla tarkoitetaan tavanomaiseen elämään liittyviä toimia tai niissä avustamista. Kotipalvelu voi olla esimerkiksi henkilökohtaista hoivaa ja huolenpitoa tai sellaisia toimia, jotka kuuluvat lasten hoitoon ja kasvatukseen tai muuhun tavanomaiseen elämään.

Kotipalvelujen tukipalveluilla tarkoitetaan esimerkiksi ateriapalveluita, vaatehuoltoa, siivousta, kylvetystä ja saattajapalveluja sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluja.

Milloin sosiaalihuoltopalveluja voi myydä arvonlisäverottomasti?

Kunnat, kuntayhtymät ja valtio voivat myydä sosiaalihuoltopalveluja arvonlisäverottomasti.

Yksityiset palveluntuottajat voivat myydä sosiaalihuoltopalveluja arvonlisäverottomasti vain, jos toiminta on sosiaaliviranomaisten valvomaa ja palvelut myydään sosiaalihuollon tarpeessa olevalle henkilölle (jonka toimintakyky on heikentynyt esimerkiksi iän tai sairauden takia). Asiakaskohtaista sosiaaliviranomaisen päätöstä ei tarvita, mutta seuraavien edellytysten pitää täyttyä:

• Palveluntuottaja eli myyjä on tehnyt palvelujen tuottamisesta ilmoituksen siihen kuntaan, jossa hän toimii. Ilmoitus täytyy tehdä myös kotipalvelujen tukipalveluista, esimerkiksi siivouspalveluista. Jos palvelun tuottaja toimii useissa kunnissa, ilmoitus täytyy tehdä kaikkiin kuntiin. Ympärivuorokautisten sosiaalihuoltopalvelujen tuottamiseen pelkkä ilmoitus ei riitä, vaan siihen vaaditaan sosiaaliviranomaisen lupa.

• Myyjä on tehnyt palvelu- tai muun vastaavan suunnitelman yhdessä asiakkaan kanssa. Jos yksityinen palveluntuottaja myy sosiaalihuoltopalveluja kunnan tekemän päätöksen perusteella, suunnitelman laatimisesta vastaa kunnan sosiaaliviranomainen.

• Sosiaalihuolto perustuu joko viranomaisen päätökseen tai palveluntuottaja on tehnyt asiakkaan kanssa kirjallisen sopimuksen sosiaalihuoltopalvelusta.

• Palveluntuottajalla on vastuuhenkilö, joka vastaa palvelujen laadusta.

• Palveluntuottajalla on omavalvontasuunnitelma.

Tulkkauspalvelujen järjestämiseen ei kuitenkaan vaadita näitä ehtoja, kunhan tulkkaus on sosiaalihuoltopalvelua kuulo-, kuulonäkö- tai puhevamman tai muun vastaavan vamman vuoksi ja palvelu perustuu lakiin tai sitä avustetaan valtion varoista.

Milloin yksityisiä sosiaalihuoltopalveluja voi ostaa arvonlisäverottomasti?

Jos olet yksityishenkilönä sosiaalihuollon tarpeessa, voit ostaa tällaisia palveluja arvonlisäverottomasti yksityiseltä palveluntuottajalta. Edellytyksenä on, että seuraavat ehdot täyttyvät:

• Myyjän toimintaa valvoo sosiaaliviranomainen.

• Myyjä eli palveluntuottaja on tehnyt ilmoituksen toimintakuntaan tai hänellä on sosiaaliviranomaisten lupa ympärivuorokautiseen toimintaan.

• Palveluntuottaja tai kunnan sosiaaliviranomainen on tehnyt palvelusuunnitelman yhteistyössä kanssasi.

• Palveluntuottaja on tehnyt kanssasi kirjallisen sopimuksen, jossa sovitaan sosiaalihuoltopalvelusta. Sopimusta ei tarvita, jos sosiaalihuolto perustuu viranomaisen tekemään päätökseen.

• Palveluntuottajalla on vastuuhenkilö, joka vastaa palvelujen laadusta.

• Palveluntuottajalla on omavalvontasuunnitelma.