Ruuan kova hinnannousu on vaikuttanut siihen, mitä ostoskoreihin kaupassa päätyy.
S-ryhmässä havahduttiin vuoden 2022 päättyessä siihen, että hintojen nousu on loppuvuonna vaikuttanut hedelmien ja vihannesten ostamiseen.
– Kävimme numeroita läpi ja havaitsimme, että hedelmien, vihannesten, juuresten, marjojen ja sienten osuus ostoskorissa on vähentynyt, sanoo myyntipäällikkö Katarina Vikman S-ryhmän päivittäistavarakaupasta.
Elo-marraskuussa 2022 hedelmien ja vihannesten osuus ostoskorista oli 15 prosenttia. Kolmena edellisenä vuonna ja vielä viime vuoden tammi-huhtikuussa niiden osuus oli pysytellyt 17 prosentissa. Osuutta mitattiin kiloina.
Hedelmien, vihannesten ja juuresten osuuden putoaminen näkyi myös S-ryhmän ostokuiteissa.
Elo-marraskuussa 2022 S-etukorttia käyttävien asiakkaiden kuiteista 46 prosenttia sisälsi hedelmiä tai vihanneksia. Kolmena edeltävänä vuonna ja alkuvuonna 2022 niitä sisälsi noin puolet kuiteista.
Tuoreiden vihannesten osuuden väheneminen ei korvautunut esimerkiksi pakastevihanneksilla.
Hedelmien ja vihannesten hinta on noussut melko samaan tapaan kuin muidenkin elintarvikkeiden. Loppuvuotta kohti esimerkiksi kasvihuonetuotettujen vihannesten hinnat ovat kivunneet, ja osassa niissä näkyi hinnannousua jo keväällä 2022.
– Niihin kuuluu suomalaisten tuttuja suosikkeja, kurkkua, tomaattia, salaattia ja tämäntyyppisiä, joita arjessa varmasti käytetään, Katarina Vikman sanoo.
Kun hinnat ovat korkealla, ostetaan niukemmin
Ravitsemustieteen professorin mielestä on huolestuttavaa, että hinnannousu näyttää S-ryhmän uusimpien tietojen perusteella kääntäneen hedelmien, vihannesten, juuresten ja marjojen ostamisen laskuun. Kasvisten käytössä on Suomessa menty hitaasti hyvään suuntaan, mutta ravitsemussuosituksen mukaiseen saantiin on vielä matkaa.
– On ihan selvää, että terveyden ja ympäristövaikutusten kannalta kaikissa väestöryhmissä tulisi olla suunta kohti kasvikuntapainotteisempaa syömistä, ravitsemustieteen professori Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopistosta toteaa.
Hinta on Maijaliisa Erkkolan mukaan ruokakaupassa ostomotiivien ykkössijalla.
– Hinta-laatusuhde, se että saa hinnalle vastinetta, on ihan kaikissa tuloluokissa tärkeää. Pienempituloiset arvostavat sitä, että ruoka on edullista. He arvostavat myös sitä, että ruoka on tuttua.
Erkkola arvioi, että hinnannousu ei yksin muuta tuotevalintoja radikaalisti. Pienillä tuloilla ostetaan yhä tuttuja elintarvikkeita, mutta mahdollisesti vähemmän. Hän on kollegoineen tutkinut ruuanvalinnan motiiveja muun muassa LoCard-tutkimuksessa.
Viimeaikainen ruuan hinnannousu on ollut poikkeuksellisen nopeaa, ja se kolahtaa erityisen pahasti pienituloisiin. Hän pitää tärkeänä, että kauppaketjut tekisivät yhteiskuntavastuullisia toimia, ja että poliittiset päättäjät tekisivät ruuan hintojen noustessa viisaita päätöksiä.
– Esimerkiksi joukkoruokailussa kouluissa, päiväkodeissa, varuskunnissa ja työpaikoilla ravitsemuskriteerien mukaisen ruuan tarjoamisen merkitys tulee kasvamaan. Ainakaan siellä ei laadusta pitäisi tinkiä, Maijaliisa Erkkola sanoo.
”Elinkustannuskriisi käy jokaisen kukkarolle”
Myös S-ryhmässä hedelmien ja vihannesten osuuden supistumista ostoskorissa pidetään ikävänä käänteenä.
– Toivotaan, että tämä lähtee kääntymään. Itse siihen ainakin uskon, ja mekin olemme tekemässä toimia ja kampanjoita sen puolesta, että näin tapahtuisi, S-ryhmän päivittäistavarakaupan myyntipäällikkö Katarina Vikman sanoo.
Katarina Vikman arvioi taustoja hedelmien ja vihannesten osuuden vähenemiselle.
– Kun elinkustannuskriisi käy jokaisen kukkarolle, varmasti kaikki hakevat säästömahdollisuuksia omassa arjessaan.
Kasvisten syömisen vähentymisen ohella jokin osa muutoksesta voi selittyä myönteiselläkin kehityksellä. Hedelmistä ja vihanneksista tulee kotitalouksissa suuri määrä ruokahävikkiä, ja ruuan hintojen noustessa ihmiset ovat saattaneet ostaa tarkemmin sen, mitä tarvitsevat.
Pellervon taloustutkimus PTT:n ennusteen mukaan ruoka on vuonna 2022 keskimäärin 11 prosenttia kalliimpaa kuin vuonna 2021. Lopulliset tiedot selviävät lähiviikkoina.
Ylen ruokakoneesta voit katsoa, miten erilaiset elintarvikkeet ovat Suomessa vuodessa kallistuneet.
