Kokoomuksen puheenjohtajalla Petteri Orpolla on ollut oppositiohattu tiukasti päässä, kun hän on arvioinut pääministeri Sanna Marinin (sd.) onnistumista EU-johtajien viimeisimmässä kokouksessa.
Orpon mielestä neuvottelutulos elvytysrahastosta ja tulevien vuosien EU-budjetista oli pettymys.
– Suomen näkökulmasta näyttää siltä, että maksetaan jonkun verran enemmän, mutta saanto jäi kuitenkin neuvottelutavoitteesta, Orpo moitti ensikommentissaan.
Kokoomukselle tasapainoilu EU-politiikassa hallituksen ja EU-kriittisten perussuomalaisten rinnalla on hankalaa.
Keskustelussa vastakohta-asetelma muodostuu hallituksen ja perussuomalaisten välille ja kokoomuksen sivustaiskut näyttävät väkinäisiltä.
Orpo: Kokoomus ei ole kääntänyt EU-takkia
Orpo torjui epäilyjä kokoomuksen takin käännöstä EU-politiikassa keskiviikkona 29. heinäkuuta Helsingin Sanomien mielipidesivuilla. Orpon mukaan EU on kokoomukselle talousyhteisö, turvallisuusyhteisö ja arvoyhteisö.
– Huippukokouksessa neuvoteltu sopu oli mielestämme välttämätön ja tärkeä Euroopalle. Sen sisältöä kohtaan esittämämme kriittiset arviot taas liittyvät mitä suurimmassa määrin EU:n tulevaisuuteen ja toimintakykyyn, Orpo selittää.
Kokoomustaustainen, kokenut EU-asiantuntija Lauri Tierala näkee, että EU:n elvytysrahastoon liittyvä asetelma on perussuomalaisille ja kokoomukselle poliittisesti erilainen.
– Kummallekin avautuu mahdollisuuksia, mutta kokoomus joutuu olemaan varovaisempi niiden hyödyntämisessä, Tierala arvioi kirjoituksessaan pian huippukokouksen jälkeen.
Tierala muistuttaa, että kokoomus on Eurooppa-myönteinen puolue, jonka eurovaaliohjelma vuonna 2019 oli otsikoitu: Uskomme Eurooppaan.
– Lienee selvää, että puolue ei halua olla se, joka jää historiaan maanosan laajuisen elvytysrahaston kaatajana, Tierala piirtää kokoomusjohdon toimintarajoja oppositiossa.
Pääministeri Alexander Stubbin (kok.) EU-asioiden erityisavustajana vuosina 2014–15 toiminut Tierala viittaa siihen, että kokoomus saattaa olla ratkaisevassa vaa'ankieliasemassa, mikäli elvytysrahaston hyväksyminen edellyttää määräenemmistöä eduskunnassa.
Vaikuttajaviestintätoimisto Miltton Networksin osakkaana ja johtavana neuvonantajana toimiva Tierala neuvoo kokoomusta nyt hienojakoisempaan kritiikkiin, joka kyseenalaistaa hallituksen ja pääministerin EU- ja neuvotteluosaamisen ja kytkee tämän keskusteluun Suomen velkaantumisesta ja kansallisen talouspolitiikan linjasta.
Tieralan mielestä kokoomuksen on puhuttava johdonmukaisesti EU-budjetin modernisaation kuten tutkimusrahojen puolesta.
Stubb: EU-johtajien sopu oli hyvä asia Suomelle
Eurooppa-keskustelu ei ole kokoomuksessa täysin hukassa. Entinen kokoomusjohtaja Alexander Stubb, jonka Orpo syrjäytti kesällä 2016, otti viikonvaihteessa Twitterissä voimakkaasti kantaa EU-keskusteluun.
– Surullisena seuraan Suomen nurkkakuntaista EU-keskustelua. Jotenkin toivoisin, että 25 jäsenyysvuoden jälkeen kykenisimme tarkastelemaan asioita laajemmin, Stubb kirjoitti.
Stubb muistutti, että EU ei ole kirjanpitoharjoitus, vaan EU on poliittinen arvoyhteisö, joka vahvistaa jäsentensä hyvinvointia yhteisen talousalueen ja -valuutan kautta.
Stubbin mukaan tiistain pikkutunneilla saavutettu ratkaisu oli historiallinen, mutta ei tietenkään täydellinen, kuten EU-päätökset eivät koskaan ole.
– Päätös vahvistaa unionia, sen taloutta ja asemaa maailmassa, myös keskinäistä riippuvuuttamme ja yhteisvastuuta. EU ei ole koskaan tehnyt näin laajamittaista päätöstä näin lyhyessä ajassa. Suomi on onneksi osa EU:ta. Tehty päätös on hyväksi EU:lle, siis Suomellekin, Stubb korosti.
Lepomäki: EU:sta tulevaisuudessa liittovaltio
Euroopan unionista tehdään pitkällä aikavälillä liittovaltio, visioi kokoomuksen varapuheenjohtajaksi syyskuussa pyrkivä kansanedustaja Elina Lepomäki toukokuun lopulla.
Facebookissa 30. toukokuuta julkaisemassaan videossa Lepomäki puhuu hajautetusta liittovaltiosta. Lepomäen kannanotosta uutisoi Verkkouutiset.
– Liittovaltio ei tarkoita sitä, että voimistamme nykyistä velkasosialismia. Ei, päinvastoin me peruutamme sen. Federalismi tarkoittaa sitä, että valta on hajautettu mahdollisimman laajalle. Se ei tarkoita vallan keskittämistä, vaan sen hajauttamista, Lepomäki linjasi.
Lepomäen mielestä liittovaltiotasolla EU:n kannattaisi panostaa entistä enemmän yhteiseen puolustukseen, sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen ja yhteisiin ulkorajoihin. Liittovaltioteemoja olisivat myös infrastruktuuri ja ilmastonmuutoksen torjunta.
Lepomäen mukaan päätöksiä tehtäisiin kansallisvaltiotasolla jatkossakin siellä, missä ne on järkevintä tehdä. Hän kuitenkin uskoo, että päätöksenteossa alueiden merkitys tulee korostumaan perinteisten kansallisvaltioiden sijaan.
Kanerva: EU tarvitsee turvallisuusneuvoston
EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistaminen voi nousta seuraavaksi esille, kun Saksan ja Ranskan akseli pohtii Brexitin jälkeistä Eurooppaa.
Eduskunnan puolustusvaliokunnan kokoomuslainen puheenjohtaja Ilkka Kanerva on toivonut EU:n turvallisuusneuvoston perustamista, jotta EU:n yli ei enää käveltäisi.
Heinäkuun alussa Turun Sanomien haastattelussa Kanerva pohti, että Suomen kannattaa kannustaa EU:n puheenjohtajamaana toimivaa Saksaa turvallisuusyhteistyön kehittämisessä.
Kanervan mielestä EU:n turvallisuusneuvosto voisi toimia läheisessä yhteistyössä Naton kanssa. Kokoomuksen tavoite Suomen Nato-jäsenyydestä ei Kanervan mukaan ole nyt ajankohtainen.
EU:n turvallisuusneuvosto ei ole mukana kokoomuksen eduskuntaryhmän tuoreessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa linjanvedossa.
– On parempi, että ne, jotka eivät turvallisuusneuvostoajatusta hyväksy, ampuvat I. Kanervan, eivätkä kokoomusta, Kanerva lausahti Turun Sanomissa.
Suomen EU-politiikasta keskustellaan syksyllä eduskunnassa laajasti, kun elvytysrahaston perustaminen tulee eduskunnan syyniin ja hallitukselta on tulossa myös selonteko Suomen EU-politiikasta.
Lue myös:
Petteri Orpo: Neuvottelutulos oli pettymys, Suomen saanto jäi tavoitteesta