Kylvetään eripuraa amerikkalaisten ja eurooppalaisten virkamiesten välille.
Annetaan "akateemisten liittolaisten" arvostella tekeillä olevia sääntöjä.
Keskitytään torjumaan erityisesti ranskalaiskomissaarin ajatuksia digijättien sääntelystä.
Esimerkiksi tällaisia keinoja teknologiayhtiö Google on käyttänyt lobatessaan Euroopan unionissa.
Tiedot selviävät lokakuussa vuodetusta yhtiön sisäisestä strategia-asiakirjasta. The New York Times -sanomalehti kertoo, että se on pystynyt vahvistamaan dokumentin aitouden.
Tämän kaiken Google tekee rahoittamansa lobbariarmeijan avulla. Sen tavoite on, että internet, jota juuri nyt käytät, pysyisi sellaisena kuin Google haluaa.
Yhtiö ei ole haaveissaan yksin.
Google ja muut amerikkalaiset digijättiläiset Facebook, Amazon, Microsoft ja Apple tahtovat pitää internetin säännöt tiukasti käsissään.
Siis esimerkiksi sen, missä järjestyksessä saat hakutulokset, kun etsit tietoa netin hakukoneella. Tai millainen oikeus sinulla on oman Instagram-profiilisi tietoihin. Ja vaikuttaa muun muassa siihen, millaisilla ehdoilla yritykset voivat myydä uusia kännykkäsovelluksia.
Euroopan unionilla on valtaa päättää, miten eurooppalaisilla markkinoilla toimivien yhtiöiden on toimittava näissä asioissa. Digijätit haluavat varmistaa, että säännöt ovat niille mieluisat.
Ja siihen ne ovat valmiita panemaan rahaa.
Yllä olevasta grafiikasta näkyy, kuinka teknojättien EU-lobbaukseen käyttämät summat ovat jatkuvasti kasvaneet.
Eniten rahaa on käyttänyt Google, mutta uusimmissa luvuissa näkyy selvä pudotus.
Tämä johtuu Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan vuonna 2019 pidetyistä EU-parlamentin vaaleista. Vaalivuonna yrityslobbaus yleensä vähenee.
– Lisäksi pudotus johtuu siitä, että Google oli juuri päättänyt edellisen suuren lobbauskampanjan ja ikään kuin veti henkeä, arvioi tutkija Margarida Silva.
Hän työskentelee Brysselissä sijaitsevassa Corporate Europe Observatory -järjestössä CEO:ssa, joka tarkkailee lobbausta.
Teknojättiläisten lobbausrahat ovat moninkertaistuneet viime vuosina
Digiviisikko käytti vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla yhteensä ainakin 19 miljoonaa euroa lobbaamiseen EU:ssa. Se on saman verran kuin koko vuoden 2019 aikana ja kuusi kertaa enemmän kuin koko vuonna 2013.
Todelliset summat ovat vieläkin suurempia, sillä luvut eivät sisällä esimerkiksi lobbausta jäsenvaltioissa tai tutkimukseen liittyvää yhteistyötä.
Jotain digijättien painoarvosta kertoo vaikkapa se, että amerikkalaisen Googlen liikevaihto oli viime vuonna suurempi kuin esimerkiksi Viron, Latvian tai Maltan bruttokansantuote.
Katso tästä grafiikasta, miten esimerkiksi Google ja Microsoft ovat nousseet suurimpien lobbareiden joukkoon. Muutoksen näet painamalla play-nappulaa.
– Teknologiayhtiöiden lobbaukseen käyttämät rahasummat kasvavat vauhdilla, jollaista emme ole ennen nähneet millään alalla, sanoo Margarida Silva.
Myös kiinalainen videopalvelu Tiktok on alkanut lobata EU:ssa. Sen tavoitteista ei ole kovin tarkkoja tietoja.
Silvan mukaan EU-päättäjien julkaisemien lobbaritapaamisia koskevien tietojen perusteella Tiktokia näyttäisi kiinnostavan ainakin disinformaatioon, vihapuheeseen ja digipalvelusäädökseen liittyvät asiat.
Päämääränä oma etu
Suuret teknologiafirmat kiinnostuivat EU:sta toden teolla vuoden 2013 tienoilla.
Silloin alettiin käsitellä EU:n tietosuoja-asetusta, joka antoi kansalaisille muun muassa oikeuden tarkistaa itseään koskevat tiedot eri verkkopalveluista. Siis esimerkiksi nähdä, minkälaisille mainostajille Facebook on luovuttanut heistä tietoja.
Nyt EU:ssa mietitään vähintään yhtä isoja asioita, jotka koskevat lähes jokaista ihmistä unionin alueella.
Miten sosiaalisen median alustan on toimittava, jos sen palvelussa julkaistaan väkivaltaan yllyttävä postaus?
Entä millaiset oikeudet sinulla on perua Amazonin kautta tehty verkko-ostos?
Tai kuinka paljon eurooppalaisen käyttäjän pitäisi tietää algoritmista, jonka perusteella hänen käyttämänsä verkkopalvelu suosittelee ja näyttää sisältöjä?
Näistä asioista EU-päättäjät käyvät tänä vuonna tiukkaa vääntöä, kun he käsittelevät digitaalisiin palveluihin ja digitaalisiin markkinoihin liittyviä sääntöjä.
Lue komission joulukuussa valmistuneesta esityksestä täältä: EU haluaa kiristää digijättien vastuuta nettisisällöistä – sakkomaksut voisivat nousta kymmeniin miljardeihin
Samaan aikaan suunnitteilla on verotukseen, dataan ja tekoälyyn liittyviä sääntöjä, jotka myös kiinnostavat amerikkalaisjättiläisiä.
EU:ssa tehtävät päätökset vaikuttavat siis suoraan siihen, miten digijätit voivat tulevaisuudessa tehdä rahaa.
Suuret teknoyhtiöt eivät silti lobbaa EU:ssa yhteisessä rintamassa, suomalaistutkija huomauttaa.
– Yhtiöt ovat osittain kilpailijoita keskenään. Selvää ristivetoa on esimerkiksi siinä, millä säännöillä mainontaa saa tehdä internetissä tai millä säännöillä saa myydä erilaisia sovelluksia, kuvailee tutkija Matti Ylönen Helsingin yliopistosta.
Digiviisikko rahoittaa kymmeniä ajatushautomoita ja järjestöjä
Lokakuussa brysseliläinen ajatuspaja Center for International Political Economy julkaisi raportin, joka sai loppuvuodesta laajaa mediahuomiota. Raportin mukaan uudet digirajoitukset maksaisivat Euroopan taloudelle kaksi miljoonaa työpaikkaa ja runsaat 71 miljardia euroa.
Tutkimuksen yksi rahoittaja oli Google.
Entä mikä yhdistää laitoksia nimeltä Center for Data Innovation ja Centre on Regulation in Europe?
Ne kuulostavat neutraaleilta asiantuntijaorganisaatioilta, jotka osallistuvat keskusteluun EU:n digipaketista.Niidenkin rahoittajiin kuuluvat tutut nimet: Google, Apple ja Microsoft.
Nämä ovat esimerkkejä siitä, millaisilla epäsuorilla keinoilla suuryhtiöt pyrkivät vaikuttamaan lainsäädäntöön.
Teknojätit ovat rahoittaneet noin 70:ää Brysselissä sijaitsevaa ajatushautomoa ja etujärjestöä, jotka muun muassa tuottavat rahoittajien etua ajavia raportteja.
Ajatushautomoiden lisäksi digiviisikon käytössä on lobbauksen koko kirjo.
Teknojätit mainostavat esimerkiksi sosiaalisessa mediassa sekä rahoittavat kauppayhdistyksiä ja voittoa tavoittelemattomia järjestöjä. Ennen korona-aikaa ne järjestivät myös konferensseja ja cocktail-kutsuja, lobbauskonsteja tutkiva Margarida Silva luettelee.
"Aiemmin digijätit keskittyivät vain vastustamaan sääntelyä"
EU on monimutkainen lobattava, koska siellä on kolme valtakeskusta: Euroopan parlamentti, EU-komissio ja Eurooppa-neuvosto. Teknoyhtiöt pyrkivät vaikuttamaan kaikkiin näihin yhtä aikaa.
Käytännössä suora lobbaus kohdistuu esimerkiksi komission virkamiehiin ja meppeihin.
Europarlamentaarikko Henna Virkkusen (EPP/kok.) on tavannut Applen edustajan viimeksi maaliskuun lopulla ja Googlen edustajan maaliskuun alkupuolella.
Hän sanoo, että yhteistyö digijättiläisten kanssa on nykyään helpompaa kuin vielä muutama vuosi sitten. Tuolloin jätit saattoivat Virkkusen mukaan keskittyä lainsäätäjien painostamiseen.
Vuonna 2015 tusina meppejä kertoi Politico-julkaisulle kokeneensa Googlen tyylin "vähätteleväksi ja jyrääväksi".
– Aiemmin ne [digijätit] mielestäni enemmänkin keskittyivät vastustamaan sääntelyhankkeita. Nyt ne hyväksyvät paremmin sen että säädellään ja pyrkivät vaikuttamaan siihen, että laki olisi heille suotuisa, Virkkunen sanoo sähköpostitse.
Hän on seurannut EU:ssa digitalisaatioon liittyviä kysymyksiä vuodesta 2014 lähtien, ja osallistuu myös uuden digipaketin valmisteluun. Sitä koski myös taannoinen tapaaminen Googlen edustajan kanssa.
Keskustelua Virkkunen luonnehtii tavalliseksi sidosryhmien kuulemiseksi, jossa keskusteltiin yhtiön näkökulmista tiettyihin yksityiskohtiin.
Myös Virkkusen ryhmätoveri, ruotsalaismeppi Arba Kokalari (EPP) korostaa, että lainsäädäntötyössä on tärkeää kuulla niitä, joihin laki vaikuttaa "kunhan erilaiset näkökulmat ja intressit ovat tasapainossa".
Kokalari on keskeisessä roolissa siinä, millaiseksi digipalveluja koskevat säädökset lopulta muodostuvat.
Tutkija Margarida Silva epäilee, että meppien yhteistyö digijättien kanssa ei ole niin helppoa kuin Virkkunen ja Kokalari kuvailevat.
Hän arvioi, että digijättien yhteistyöhalu liittyy nimenomaan sisältöjen moderointiin ja valvontaan. Yhtiöt ovat huomanneet, että tällaista sääntelyä on mahdotonta estää.
– Uskon, että halua yhteistyöhön on paljon vähemmän, kun siirrytään verkkomainontaa, kilpailua ja algoritmien läpinäkyvyyttä koskeviin asioihin, Silva sanoo.
Miksi digiviisikon valtavista lobbausbudjeteista pitäisi huolestua?
Tutkija Matti Ylösen mukaan ongelmana on tiedollinen epäsuhta.
Jotta lainsäädäntö onnistuu, on kuultava niitä, joihin se vaikuttaa. Muuten uudet säädökset voivat pahimmillaan vain tehdä kuluttajan elämästä entistä hankalampaa.
Teknologiayhtiöiden monet toimintamallit ovat liikesalaisuuksia, eikä niitä tunne juuri kukaan yhtiöiden ulkopuolella.
Seurauksena eri asiantuntijoiden on mahdotonta saada käyttöönsä kaikkea tietoa, jolla voitaisiin esimerkiksi kyseenalaistaa digijättien esittämiä väitteitä.
Näin näkökulmat voivat jäädä puuttumaan esimerkiksi siitä, kuinka alan kilpailuasetelmaa tasapainotetaan. Jättiyhtiöille kun helposti sopivat erilaiset säännöt kuin pienemmille verkkoalustoille.
Toiseksi kysymys on lobbauksen ammattimaistumisesta. EU:n läpinäkyvyysrekisterin mukaan viime vuosina Google, Facebook, Amazon, Microsoft ja Apple ovat käyttäneet lobbaukseen omien työntekijöidensä lisäksi yli 20:ta eri lobbausfirmaa.
– Lobbaus tapahtuu nykyään yhä useammin osana laajempia kampanjoita, joissa hyödynnetään sekä mediaa että sosiaalista mediaa, ja eri kanavien kautta pyritään tulemaan päätöksentekijöiden tietoisuuteen, Ylönen sanoo.
Tällaiseen pienillä firmoilla tai järjestöillä ei usein ole mahdollisuutta.
Kaikki EU-päättäjät eivät suinkaan ole teknologia-alan asiantuntijoita. Siksi vaarana on, että kovimmin huutavat digijätit jyräävät muiden näkemykset alleen.
Ja lobbariarmeija näyttää onnistuneen. Näkyviä merkkejä digijättien vaikutusvallasta on jo digipalveluja koskevassa lainsäädäntötyössä, arvioi Margarida Silva.
– Komission esityksessä ei juuri ole kunnianhimoisia ehdotuksia liittyen algoritmien läpinäkyvyyteen, käyttäjän mahdollisuuksiin hallita sisällön sijoituksia [hakutuloksissa] tai nettimainontaan. Mielestäni tämä kertoo siitä, kuinka yhtiöt ovat onnistuneet vaikuttamaan lakiesityksen tavoitteisiin, Silva sanoo.
Tutkijat vaativat tarkempia rekistereitä ja aktiivisuutta päättäjiltä
Jyräävätkö digijätit sitten EU:n ja samalla muovaavat internetin haluamaansa malliin?
Eivät suinkaan, jos lobbaukseen aletaan suhtautua EU:ssa kriittisemmin ja siitä tehdään läpinäkyvämpää.
Helsingin yliopiston Matti Ylönen katsoo, että EU:n lobbausrekisteriä pitäisi kehittää ja laajentaa. Tällä hetkellä rekisteristä löytyvät tiedot ovat ylimalkaisia, eivätkä ne ole aina tuoreita.
Ylönen ehdottaa myös mahdollisia sanktioita yhtiöille, jos niiden rekisteriin antamat tiedot eivät ole ajan tasalla.
Hänen mukaansa läpinäkyvyyttä tarvittaisiin enemmän myös teknojättien ja lobbausfirmojen välisiin toimeksiantoihin sekä rahoitukseen, jota teknoyhtiöt suuntaavat ajatuspajoille. Tällä hetkellä ei juuri tiedetä, millaista palvelua teknojätit näiltä tahoilta ostavat.
Myös EU-päättäjät voisivat ryhdistäytyä yhä voimallisemmaksi käyvän lobbariarmeijan edessä, Corporate Europe Observatoryn tutkija Silva sanoo.
– Heidän pitäisi kyseenalaistaa, kenelle he puhuvat ja millaisia todisteita heille esitetään, Silva sanoo.
Silva patistaa lisäksi päättäjiä pyytämään näkemyksiä pieniltäkin kansalaisjärjestöiltä eikä vain odotella, että lobbarit tulevat kolkuttelemaan heidän ovilleen.
Ylönen huomauttaa, että EU:n tekemät ratkaisut ovat tärkeä malli myös muille maille, jotka miettivät teknojätteihin liittyvää lainsäädäntöä. Näin EU:n päätöksillä voi olla seurauksia myös unionin ulkopuolella.
Jutun ovat kirjoittaneet Ylen datajournalisti Satu Helin sekä digikirjeenvaihtaja Mikko Leppänen.
Voiko sääntelyn avulla parantaa internetin ja somen käyttöä? Osallistu keskusteluun aiheesta tämän jutun lopussa olevassa keskustelukentässä tiistaihin 13. huhtikuuta kello 22 asti.
Lue myös:
Korjattu 11.4. klo 10.00. Päättävän EU-elimen nimi on Eurooppa-neuvosto ei Euroopan neuvosto.