Eduskunnan perustuslakivaliokunnalta odotetaan lähiaikoina kantaa asiassa, jolla on jättimäinen poliittinen ja taloudellinen vaikutus.
Onko EU:n 750 miljardin euron elpymispaketin hyväksymisessä ongelmia Suomen perustuslain kannalta vai ei?
Kysymys on tulenarka, ja päätöksen vaikutus ulottuu koko Eurooppaan.
1) Tästä on kyse
EU pääsi elpymispaketista sopuun viime kesänä.
EU valtuuttaa komission hankkimaan enintään 750 miljardin euron edestä lainarahaa, joka jaetaan jäsenmaille vastikkeettomina avustuksina ja lainoina. Tarkoitus on elvyttää EU-maiden talouksia lainarahalla ylös koronakurimuksesta.
EU-tasolla jäsenmaat ovat jo hyväksyneet paketin ja tehneet sen jälkeen suunnitelmia siitä, miten rahaa käytetään. Suomi saisi paketista nopealla aikataululla 2,9 miljardia euroa, ja maksaisi vuoteen 2058 mennessä 6,6 miljardia euroa. Suomi maksaa siis enemmän kuin saa, mutta laskun on perusteltu kuittaantuvan yhteisillä hyödyillä, jos paketti auttaa nousemaan taantumasta.
Nyt on meneillään toinen hyväksymiskierros. Siinä jäsenmaiden parlamentit päättävät, onko asia maiden oman valtiosäännön mukainen. Jos on, elvytyspaketti hyväksytään lopullisesti eli ratifioidaan.
Elvytystä ei voida aloittaa, ennen kuin paketti on hyväksytty kaikissa jäsenmaissa.
2) Kaikki katseet ovat perustuslakivaliokunnassa
Suomessa avainasemassa on tässä vaiheessa perustuslakivaliokunta.
Eduskunnan täysistunnon äänestystä varten mietinnön sorvaa valtiovarainvaliokunta, joka on pyytänyt lausuntoa talousvaliokunnalta ja perustuslakivaliokunnalta.
Perustuslakivaliokunnassa keskeinen kysymys on, tarkoittaako 750 miljardin euron yhteisen velkapotin kasaaminen merkittävää toimivallan siirtoa EU:lle.
EU:n perussopimusten mukaan unionin toimintaa ei saa pysyvästi rahoittaa velalla, vaan tulojen ja menojen tulisi olla tasapainossa. Eurooppa-neuvostossa jäsenmaat hyväksyivät kuitenkin yksimielisesti, että yhteinen elvytysvelka on kertaluonteinen hätäratkaisu eikä muuta EU:n perusrahoitusta pysyvästi.
Jos perustuslakivaliokunta yhtyy siihen, ettei toimivaltaa siirry ja paketti on kertaluonteinen, asia voidaan päättää eduskunnassa tavallisella enemmistöllä.
Mutta jos perustuslakivaliokunta katsoo, että toimivaltaa siirtyy eikä kertaluonteisuus täyty, hyväksyntä vaatii eduskunnassa kahden kolmasosan enemmistön.
3) Miten iso merkitys tällä on läpimenon kannalta?
Hyvin suuri.
Jos perustuslakivaliokunnan mielestä tavallinen enemmistö riittää, niin hallitus saa paketin läpi omin voimin. Hallituspuolueilla on eduskunnassa 117 paikkaa.
Mutta jos perustuslakivaliokunta vaatii kahden kolmasosan enemmistöä, hallituksen äänet eivät riitä. Tällöin se tarvitsee tukea kokoomukselta, perussuomalaisilta tai kristillisdemokraateilta – jotka ovat olleet enemmän tai vähemmän nihkeitä paketin hyväksymiselle.
4) Jos asia mutkistuu, kaikki on kiinni kokoomuksesta
Perussuomalaiset on pakettia vastaan. Puolue ei hätäratkaisunakaan hyväksy eurooppalaista yhteisvelkaa. Samoin on sanonut kristillisdemokraatit, joka on viiden kansanedustajan puolueena myös liian pieni hallituksen apupuolueeksi.
Kaikki katseet kääntyvät kokoomukseen. Sen kanta olisi kahden kolmasosan tapauksessa ratkaiseva.
Kokoomus on pohjimmiltaan EU-myönteinen puolue, eikä se heppoisesti kaada EU:n ratkaisevan tärkeänä pitämää pakettia. Eduskunnan lähetekeskustelussa helmikuussa osa kokoomusedustajista piti kuitenkin hyvin kriittisiä puheenvuoroja.
Puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo (kok.) sanoi, että "paketti on huonosti neuvoteltu". Kokoomus on talouskuripuolue, jota närästää vuoteen 2058 ulottuva velkavastuu sekä Suomen nettomaksaja-asema – joka on paketissa myös Ruotsin ja Tanskan kohtalo.
Talousvaliokunnassa kokoomuksen kolme edustajaa jättivät valiokunnan myönteiseen kantaan eriävän mielipiteensä. Siinä suomittiin pakettia valiokunnan puheenjohtajan Juhana Vartiaisen (kok.) johdolla huonosti neuvotelluksi, siis samoin sanoin kuin Orpo.
"Huonoon neuvotteluun" kohdistuva kritiikki ei vielä tarkoita, että kokoomus kaataisi paketin. Päinvastoin, useat kokoomuslaiset ovat kritiikistä huolimatta painottaneet EU-myönteisyyttä.
Yle pyysi tilanteeseen liittyen haastattelua sekä kokoomuksen puheenjohtaja Orpolta että perustuslakivaliokunnan puheenjohtajalta Antti Rinteeltä (sd.). Kumpikin kieltäytyi asian keskeneräisyyteen vedoten.
Myöskään hallituksen oma rintama ei ole sataprosenttisen yhtenäinen. Osa keskustan edustajista suhtautuu pakettiin epäilevästi, ja 17-jäsenisessä perustuslakivaliokunnassa keskustalla on 3 paikkaa.
5) Asiantuntijat lähes yksimielisiä: paketti on ok
Perustuslakivaliokunta on kuullut yhdeksää asiantuntijaa, ja aikoo kuulla vielä yhtä lisää.
Asiantuntijoiden nimet ovat julkista tietoa, mutta lausunnot eivät ennen kuin valiokunta on muodostanut kantansa.
Asiantuntijoista kuusi on oikeustieteilijöitä. Yle kokosi heidän aiemmin asiasta antamiaan lausuntoja, ja niiden perusteella paketti on ongelmallinen vain yhden oikeustieteilijän mielestä.
Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandbergin mielestä paketista esitetyllä kritiikillä on juridista pohjaa: kyseessä on mahdollisesti merkittävä muutos EU:n rahoitukseen, eikä kukaan takaa etteikö samaa ratkaisua voitaisi käyttää uudelleen.
– Ei kukaan varmasti ole eri mieltä siitä, etteikö juuri tätä pakettia tehtäisi vain kerran. Mutta jos nyt todetaan, ettei oikeudellista ongelmaa ole, on helpompaa tehdä myöhemmin uusi paketti, Leino-Sandberg sanoo.
Muut viisi oikeustieteilijää asettuvat eri kannalle. Heidän mukaansa paketti on uusi ja nykytiedolla ainutkertainen ratkaisu, eli EU ei ylitä toimivaltuuksiaan ottamalla kertaluonteisen hätävelan, jota jäsenmaat takaavat.
Suuressa valiokunnassa viime kesänä kuultavana ollut Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden professori Juha Raitio arvioi, että oikeusperusta pitää.
– Paketti on rakennettu kertaluonteiseksi, ja tätä edellyttää myös EU-neuvoston oikeuspalvelu. Tässä reagoidaan käsillä olevaan ongelmaan, pandemian aiheuttamaan poikkeustilaan.
Aiemmat lausunnot eivät mitenkään sido asiantuntijoita. He voivat poiketa niistä, jos tilanne on heidän mielestään muuttunut. Mutta nyt mikään ei erityisesti näytä muuttuneen.
6) Saksassa käsittely jäissä – odottaako Suomi?
Entä Saksa?
Siellä elpymispaketin päälle lyövät vieläkin isommat laineet. Maan perustuslakituomioistuin jäädytti kaksi viikkoa sitten lain hyväksymisen, vaikka maan liittopäivät oli jo äänestänyt selvin luvuin paketin puolesta.
Syynä on "Professori Ei:n" eli Bernd Lucken johtama ja 2 200 kansalaisen allekirjoittama valitus kutakuinkin samoin sanankääntein kuin meilläkin: EU kahmaisee velkapaketilla itselleen merkittävästi lisää toimivaltaa.
Hyväksyminen on jäissä niin kauan, kunnes Karlsruhen perustuslakituomioistuin päättää, ottaako se valituksen käsittelyyn. Tähän on ennakoitu kuluvan ainakin muutamia viikkoja.
On spekuloitu, että meilläkin perustuslakivaliokunta saattaisi odottaa Karlsruhen kannanmuodostusta ennen kuin etenee asiassa. Professori Leino-Sandbergin mukaan Suomi ei voi alkaa odotella Saksan linjauksia:
– Emme me voi ulkoistaa perustuslakitulkintaamme Saksalle. Kyllä meidän pitää pohtia se asia itse.
Saksan perustuslakituomioistuin voi hylätä valituksen, ottaa sen käsittelyyn tai hakea ennakkoratkaisua Luxemburgin EU-tuomioistuimesta – joka on ainoa toimivaltainen EU-perussopimusten mahdollisten rikkomusten käsittelijä.
Kaksi jälkimmäistä vaihtoehtoa tarkoittaisivat, että Saksan hyväksyntä jäisi jäihin jopa useiksi kuukausiksi, mikä lykkäisi koko elpymispakettia ja saattaisi jopa kaataa sen. Karlsruhen tuomioistuin on ennenkin jarruttanut EU-prosesseja, mutta professori Juha Raitio ei usko sen tällä kertaa tekevän niin.
– En usko, että tuomioistuin lähtee näillä perusteilla tätä kaatamaan, hän arvioi.
7) Jos yksi maa lipeää, koko paketti voi kaatua
Seitsemäntoista EU-maata, mukana Ruotsi ja Tanska, ovat komission mukaan ratifioineet elpymispaketin. Niiden puolesta kaikki on siis valmista.
Käsittely on kesken Suomessa, Saksassa ja kahdeksassa muussa maassa. Jäljellä on hankalia paloja, kuten Saksa, Hollanti ja nippu entisiä Itä-Euroopan maita. Jos paketti jää vaille hyväksyntää yhdessäkin jäsenmaassa, koko paketti uhkaa kaatua tai ainakin mutkistua merkittävästi.
EU haluaa, että hyväksynnät saataisiin valmiiksi kaikissa jäsenmaissa kesäkuun loppuun mennessä. Näin komissio voisi aloittaa velanoton jo loppukesästä, jotta elvytysrahaa saataisiin syksyllä käyttöön.
Saksassa tapahtuneen käänteen jälkeen iso keskustelunaihe on ollut se, voivatko jäsenmaat ylipäätään tehdä tulkintoja EU:n perussopimusten mahdollisesta ylittymisestä.
Jäsenvaltiot ovat sitoutuneet siihen, että EU:n perussopimuksia tulkitsee vain Luxemburgissa sijaitseva EU-tuomioistuin. Jos kansalliset tahot alkaisivat tulkita EU-lakia, tilanne olisi sama kuin että Suomessa olisi maakuntatuomioistuimia, jotka päättäisivät valtion lakien pitävyydestä omien tulkintojensa mukaan.
8) Ensi viikko on ratkaiseva
Perustuslakivaliokunta kuulee ensi keskiviikkona vielä kahta asiantuntijaa: EU-tuomioistuimen entistä tuomaria, oikeustieteen tohtori Allan Rosasta sekä vielä kertaalleen professori Päivi Leino-Sandbergia.
Tämän jälkeen valiokunta voi päättää asiasta vaikka saman tien. Vielä ei ole tiedossa, onko valiokunnan kanta tulossa jo ensi viikolla.
Alun perin valiokunnalta odotettiin kannanottoa jo maaliskuussa, mutta koronalainsäädännön luoma lainsäädäntöruuhka ja asian mutkikkuus ovat pitkittäneet käsittelyä.
Voit keskustella aiheesta alla. Keskustelu on avoinna 15.4. klo 23 asti.
Juttuun lisätty 15.4.2021 klo 12.35 lause, joka tarkentaa kristillisdemokraattien elpymispaketin vastaista kantaa.
Lue lisää:
Asian käsittelytiedot, lähetekeskustelu ja julkiset asiantuntijalausunnot eduskunnan sivuilla