EU-komissio esitteli keskiviikkona kunnianhimoisen luokittelujärjestelmän, jolla asetetaan kriteerit ilmaston ja ympäristön kannalta kestävälle toiminnalle.
Tarkoitus on ohjata pääomia kestäviksi määriteltyihin yrityksiin ja energiamuotoihin. Uusi "taksonomia" eli kestävyysluokittelu määrittelee, millaiset investoinnit ovat vastuullisia.
Aurinko- ja tuulivoima saavat korkeimman kestävyysluokittelun. Vesivoiman ja bioenergian tuotannon taas on täytettävä tietyt kriteerit, ennen kuin ekomerkki heltiää.
Suomalaiset yritykset jännittävät etukäteen etenkin ydinvoiman, vesivoiman ja puunpolton kohtaloa.
Järjestelmä on aiheuttanut paljon porua etukäteen sekä jäsenmaiden hallituksissa, ympäristöjärjestöissä että elinkeinoelämän parissa. Vielä keskiviikkoaamuna kahdeksan jäsenmaata yritti saada komissiota lykkäämään esitystään.
Maat olivat raivoissaan siitä, että kaasu ja ydinvoima jätettiin tässä vaiheessa taksonomian ulkopuolelle. Nämä kaksi eivät kuulu kestävien energiamuotojen listalle toistaiseksi – ei vaikka ne korvaisivat esimerkiksi hiilen ja öljyn käyttöä.
Ydinvoima ja kaasu vielä selvityksessä
EU-komission varapuheenjohtajan Valdis Dombrovskisin mukaan ydinvoiman ja kaasun nostamista taksonomialistalle selvitetään ja tutkitaan tulevina kuukausina.
– Ydinvoiman osalta jatketaan tieteellistä selvittämistä, ja se työ saadaan loppuun kesällä. Kaasun osalta selvitämme laillisia näkökohtia, Dombrovskis sanoi.
Komissio pohtii juuri sitä, voidaanko kaasu lisätä listalle tapauksissa, joissa se helpottaa hiilestä ja öljystä luopumista. Ydinvoiman osalta komissio selvittää esimerkiksi ydinjätteen loppusijoittamisen tekniikoita.
– Taksonomiasäännökset ovat hyvin tiukat. Energiamuoto ei saa mitenkään haitata vähähiilisen teknologian kehittämistä, Dombrovskis korosti.
Tyytymättömiä on paljon
Ympäristö- ja kuluttajajärjestöt ovat moittineet komissiota pitkin matkaa siitä, että se antaa jäsenmaille liikaa periksi ja laatii liian löysää kriteeristöä. Esimerkiksi kaasun nostaminen kestävien energiamuotojen listalle olisi niiden mielestä vastuutonta.
Greenpeacen mielestä komissio taipui Suomen ja Ruotsin painostukseen metsätalouden ja bioenergian osalta. Niiden kriteereitä on höllennetty alkuperäisistä esityksistä.
– Kriteerien piti olla tiedelähtöiset ja estää viherpesua. Ilmastokriisiä ja luontokatoa kauhistellaan juhlapuheissa, mutta oman maan teollisuuden kestävyyshaasteiden kohdalla on jälleen kerran sokea piste, Greenpeacen ilmasto- ja energia-asiantuntija Kaisa Kosonen sanoo tiedotteessa.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK taas piti takaiskuna sitä, että "ydinvoiman rahoitusnäkymät jäivät täysin auki". Se moitti myös epävarmuutta, joka liittyy vesivoiman, bioenergian ja kaasun tulevaan statukseen.
Lopullista varmuutta tuskin koskaan saadaan, koska komissio aikoo tarkistaa arviointikriteereitä säännöllisesti tulevaisuudessa. Näin se pyrkii varmistamaan, että järjestelmän piiriin voidaan ajan oloon ottaa uusia aloja ja tekniikoita.
Rahoituspalveluista vastaava komissaari Mairead McGuinness kertoi keskiviikkona, että säännöt kehittyvät jatkuvasti uuden tieteellisen tutkimuksen mukana. Hänen mukaansa komissio pyrkii tasapainoilemaan tieteen ja "todellisen maailman" realiteettien välillä.
Katso illan A-studio klo 21:05, siellä keskustellaan energiayhtiöiden siirtymästä kohti fossiilisten polttoaineiden korvaajia. Vieraina hallitusammattilainen Kaisa Hietala ja Sitran johtaja Mari Pantsar.
Käänne osakemarkkinoilla
Taustaideana komission esityksessä on, että kestävyysluokittelun piirissä olevia ratkaisuja tarjoavat yritykset pystyvät houkuttelemaan paremmin sijoittajia ja luomaan taloudellista lisäarvoa.
– Tarvitsemme toimia, jotta vastaamme vaaroihin, jotka uhkaavat maapalloamme, Dombrovskis sanoi tiedotustilaisuudessa.
Rahoittajapuolella ei uskota, että taksonomia alkaisi haitata järjestelmän ulkopuolella olevia energiamuotoja käyttävien yritysten pankkirahoituksen saantia.
– Tällä paketilla määritellään ne alat, joilla katsotaan olevan merkittävä vaikutus ilmastonmuutoksen hillintään. Se, että ei ole mukana taksonomiassa, ei tarkoita, että kohde olisi automaattisesti jotenkin ei-kestävä, Danske Bankin kestävästä rahoituksesta vastaava johtaja Samu Slotte sanoo.
Slotten mukaan taksonomia hyödyttää kestävyysluokittelun piirissä olevia aloja lainojen korkomarginaalin alentumisena.
– Eniten paketilla on merkitystä varainhoitajille ja osakemarkkinoille. Sijoittajien kysyntä sellaisiin yhtiöihin kasvaa, joilla on korkea taksonomianmukaisuus, Slotte sanoo.
Vain osa yrityksistä tuntee taksonomian
Seuraavaksi parlementti ja jäsenmaat joko hylkäävät tai hyväksyvät esityksen loppusyksyyn mennessä. Taksonomiasäädösten on tarkoitus astua voimaan ensi vuoden alussa.
Yli 500 työntekijän yritysten pitää alkaa raportoida kestävyydestä. Esimerkiksi metsäyritysten on osoitettava, etteivät ne tuota toiminnallaan merkittävää haittaa ilmastolle ja ympäristölle.
Yli 25 hehtaarin metsätilojen taas pitää laatia metsäsuunnitelma eli ilmastohyötyanalyysi, joka tarkastetaan kahden ja kymmenen vuoden välein.
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n jäsenilleen tekemän kyselyn mukaan 40 prosenttia yritysjohtajista ei tunne taksonomiauudistusta lainkaan. EK teetti kyselyn huhtikuun alussa, ja siihen haastateltiin 50 suuryrityksen päättäjää. Kolmannes johtajista arvioi yrityksensä valmistautuneen luokitteluun hyvin tai erittäin hyvin.