Muun muassa asuntoluototuksessa markkinajohtajan asemaa pitävässä OP-ryhmässä iloitaan kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen tuloskehityksestä. Samalla kuitenkin arvioidaan koko vuoden tuloksen jäävän alle viimevuotisen. Syynä ovat sijoitusmarkkinoihin ja koronapandemiaan liittyvät epävarmuudet.
Vaikka selkeitä kasvun merkkejä on ilmassa, kantaa pääjohtaja Timo Ritakallio huolta Suomen yritysmyönteisyydestä. Pankin suuryritysten johdolle tekemän kyselyn mukaan siinä on kohennettavaa.
– Ei ole riittävän ennustettavaa veropolitiikkaa, ei ole riittävän ennustettavaa talouspolitiikkaa. Sen vuoksi on äärimmäisen tärkeää että saamme palautettua yritysmyönteisen ilmapiirin tähän yhteiskuntaan, hän sanoo.
Velvoitteet hoidetaan mutta uuteen ei investoida
Myönteisyyttä tarvitaan, jotta yritykset uskaltaisivat investoida. Liki samaan hengenvetoon Ritakallio kuitenkin kiittelee yritysten kykyä hoitaa velvoitteensa.
– Ongelma-asiakkaita ei käytännössä ole tullut alkuvuonna lisää.
Toisaalta Ritakallion mukaan nyt on myös erityisen tärkeää keskittyä huolehtimaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestokyvystä.
– Kun viime viikko on kehysriihessä hallituspuolueiden välillä käyty neuvottelua, olen ilolla tervehtinyt sitä, että pitkästä aikaa meidän poliittisessa keskustelussa puhutaan julkisen talouden kestävyydestä ja miten julkisen talouden velkaantuminen taitettaisiin.
Elvytyspaketin rahat liikkeelle pian
Ajankohtainen kysymys on myös EU:n elpymispaketin kohtalo. Erimielisyyksistä huolimatta paketin toteutuminen on Suomen näkökulmasta tärkeää.
– Mielestäni elpymispaketin osalta keskeisintä olisi mahdollisimman nopeasti saada ne rahat liikkeelle. Ja kohdentaa ne oikeisiin kohteisiin, niin Euroopan tasolla kuin Suomessa.
Suomi hyötyy paketista erityisesti keskeisten vientimaidensa talouden elpymisen kautta.
– Suomeen tulevat panokset on varsin pienet, niiden vaikutus tulee sen vuoksi jäämään aika vajavaiseksi. Esimerkiksi meille tulevat rahat, puhutaan parista miljardista samaan aikaan kun Italiassa puhutaan sadasta miljardista. Olennaista on, että Suomessa se kaksi miljardia tai vähän enemmän käytetään sellaisiin kohteisiin, jotka luovat kestävää kehitystä, Ritakallio sanoo.