Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Euroopan unioni on monille ennen kaikkea arvoyhteisö, joka edistää rauhaa, demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Näistä asioista EU:lle myönnettiin myös Nobelin rauhanpalkinto vuonna 2012.
Onko arvoyhteisö kuitenkaan uskottava? Voiko unioniin kuulua jäsenmaita, jotka eivät piittaa EU:n yhteisistä arvoista?
– Se on tällainen kumpi-kampi-juttu, vastaa europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) Ylen meppisarjan haastattelussa.
– Sitähän tässä yritetään, että nämä maat korjaisivat reittiään.
Lähiviikkojen aikana selviää, kuinka tosissaan EU aikoo pitää kiinni yhteisistä arvoistaan.
Ongelmia on etenkin Unkarissa ja Puolassa, jotka ovat luisuneet kohti autoritarismia. Unkarin valtapuolue Fidesz on järjestelmällisesti heikentänyt esimerkiksi oikeuslaitoksen, median, vähemmistöjen ja opposition asemaa. Vastaavanlainen kehitys on meneillään Puolassa.
EU on kipuillut Unkarin ja Puolan liikkeiden kanssa jo vuosia. Tammikuussa tuli voimaan asetus, jonka aikaansaamisessa Sarvamaalla oli merkittävä rooli parlamentin pääneuvottelijana.
Tämä juttu on osa Ylen meppisarjaa. Muut sarjan osat löytyvät jutun lopusta.
Asetuksen perusteella EU voi jäädyttää tukien maksamisen maihin, jotka rikkovat unionin perussopimuksen mukaista oikeusvaltioperiaatetta. Tiivistettynä periaatteessa on kyse siitä, että julkisen vallan käyttö perustuu lakiin. Jäsenmaiden hallitukset eivät siis saa tehdä mielivaltaisia päätöksiä ja kansalaisten pitää pystyä haastamaan päätökset itsenäisissä tuomioistuimissa.
Suomenkin ajama asetus on voimassa, mutta sitä ei olla vielä käytetty. Toimeenpano on komission vastuulla ja työ yhä kesken. Tämä on turhauttanut parlamenttia ja monia asiantuntijoita.
Parlamentti on uhitellut oikeustoimilla
Kesällä Euroopan parlamentti lähetti painostavan viestin komissioon: mikäli asetusta ei pian toimeenpanna, aikoo parlamentti haastaa komission oikeuteen. Pelkona on, että pitkään neuvoteltu asetus lässähtää komission käsissä eikä EU-rahoja tulla käytännössä jäädyttämään vaikka rikkeet olisivat ilmiselviä.
Petri Sarvamaan mukaan näin ei saa käydä. Hänen mukaansa “parlamentti hengittää komission niskaan, jotta asetus tulee mahdollisimman tehokkaasti täytäntöön pannuksi”.
Hän ei kuulosta vielä epätoivoiselta.
– Minulla on kova luotto budjettikomissaari [Johannes] Hahniin ja komission puheenjohtajaan [Ursula] von der Leyeniin. Ei komissiolla ole varaa lepsuilla tämän asian kanssa viime kädessä. Meidän kaikkien tulevaisuus on pelissä, koko EU:n uskottavuus.
Sarvamaan mukaan lokakuun puoliväliin mennessä alkaa tapahtua. Seuraavan muutaman viikon aikana komissio lähettää ensimmäiset kirjeet, Sarvamaa sanoo.
– Veikkaisin, että kannattaa katsoa Unkarin ja Puolan suuntaan.
Meppikollegoiden moikkailut loppuivat
Miksi komissiolla on kestänyt niin kauan?
Sarvamaan mukaan sen on tehtävä huolellinen pohjatyö, sillä on “päivänselvää”, että prosessin käynnistyessä Unkari ja Puola tulevat viemään kurinpitotoimet oikeuteen. Ne eivät tietenkään halua menettää maille hyvin merkittäviä EU-tukia. Molemmat maat ovat EU:n nettosaajia eli ne saavat enemmän tukia kuin maksavat jäsenmaksuja.
Mikäli asia etenee EU:n tuomioistuimeen asti, ei siinä kohtaa voida hävitä, Sarvamaa sanoo.
– Se olisi täydellinen katastrofi.
Unkari pyrki viimeiseen asti taistelemaan asetusta vastaan. Myös Sarvamaa sai tuntea sen. Hän kuuluu muiden kokoomuksen meppien tapaan EPP-ryhmään. Maaliskuuhun saakka samassa ryhmässä olivat myös Unkarin valtapuolue Fideszin mepit. Heistä ehti tulla Sarvamaalle tuttuja työkavereita.
– Kyllähän se oli surullista, miten se moikkailu käytävillä sitten päättyi.
Professori: Komissio on liian lepsu
Yhdysvaltalaisen Rutgersin yliopiston professorin Daniel Kelemenin mukaan komissiolla on jo olemassa perusteet katkaista tukirahat Unkarilta. EU-oikeuteen perehtynyt Kelemen julkaisi asiasta heinäkuussa raportin yhdessä kahden kollegansa kanssa. Raportin tilasi vihreiden europarlamenttiryhmä.
Kelemenin mukaan EU-komissio on ollut liian lepsu ja hidas Unkarin ja Puolan suhteen.
Unkarissa tapahtuneista oikeusvaltiorikkeistä on jo näyttöä, ja se riittää, hän sanoo Ylen videohaastattelussa.
Unkarissa EU-tukien väärinkäytöksiä tapahtuu Euroopan petoksentorjuntavirasto OLAF:n mukaan ylivoimaisesti eniten. Unkarin pääministeri Viktor Orbánin ja hänen lähipiirinsä on myös raportoitu hyötyneen EU:n tukirahoista merkittävästi. Esimerkiksi julkisissa kilpailutuksissa on isoja ongelmia.
– EU ei ole edistänyt demokratiaa vaan se on itseasiassa aiheuttanut merkittävää haittaa tukemalla rahallisesti näiden maiden luhistumista autoritarismiin, Kelemen sanoo.
Viimeinen oljenkorsi
Professori Kelemen ja europarlamentaarikko Sarvamaa ovat yhtä mieltä siitä, että oikeusvaltioperiaatteen sitominen EU-tukiin on tehokkain työkalu, joka EU:n valikoimista löytyy.
Se vaikuttaa olevan eräänlainen viimeinen oljenkorsi, jolla pelastaa arvoyhteisön uskottavuus.
Pieniä valonpilkahduksia on Kelemenin mukaan jo tapahtunut. Viimeisten parin kuukauden aikana EU on osoittanut olevansa vakavissaan, että annettu raha ehdollistetaan oikeusvaltiosääntöihin, hän sanoo.
Unkarin ja Puolan suunnitelmia EU:n yhteisen elpymispaketin varojen käytöstä ei nimittäin ole vielä hyväksytty. Puola on saamassa paketista avustuksia noin 24 miljardia euroa ja Unkari noin 7 miljardia euroa.
Pelkkä pelko EU-tukien menetyksistä näyttää myös toimivan. Useat alueet Puolassa vetivät viime viikolla pois seksuaali- sukupuolivähemmistöjä syrjivän aloitteen siksi, että EU-tukia uhattiin sen tähden jäädyttää.
Professori Kelemenin mukaan Unkari ja Puola eivät tule lähtemään EU:sta, vaikka uusi asetus otettaisiin kunnolla käyttöön.
Syitä on kaksi. Ensinnäkin maiden kansalaiset tukevat EU-jäsenyyttä ja EU-eron alullepano tietäisi protesteja. Toisekseen se ei ole Unkarille ja Puolalle taloudellisesti mitenkään järkevää. Maat hyötyvät EU-jäsenyydestä. Myös esimerkit Britanniasta kertovat, millaisia taloudellisia seurauksia EU-erolla on, eivätkä esimerkit ole rohkaisevia, Kelemen sanoo.
Sarvamaan pidemmän aikavälin huoli liittyy siihen, että Unkari ja Puola alkavat nakertaa unionin arvoja sisältäpäin oikein kunnolla. Hän ei ole huolensa kanssa yksin.
Viime viikolla Gazeta Prawna -lehti kertoi Puolan laatineen listan kaikista EU-asioista, joita se voi blokata käyttämällä veto-oikeuttaan, mikäli EU-varoja jäädytetään.
– En voi väittää, että nyt kun laki [EU-varojen sitomisesta oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen] on saatu aikaiseksi, huolet ovat menneitä. Ei ollenkaan. Se voi olla, että meillä on paljon hurjemmat ajat edessä.
