Euroopan maat suitsivat lyhyiden matkojen lentämistä lentoveroilla.
Viimeisimpänä Belgia ilmoitti tällä viikolla alkavansa verottaa lyhyitä, alle 500 kilometrin lentomatkoja. Jos hallituksen esitys menee läpi, muutos astuisi voimaan ensi vuonna.
Veron suuruudeksi on arvioitu 5–7 euroa lentolippua kohden. Tämä olisi linjassa naapurimaiden Saksan, Ranskan ja Hollannin kanssa. Hollanti otti 7,85 euron lentoveron käyttöön tämän vuoden alussa.
Heinäkuussa lentovero otettiin käyttöön Portugalissa, ja keväällä Ranska päätti kieltää lyhyet maansisäiset lennot. Jäsenmaat toimivat itse, koska EU on ollut haluton säätämään yhteisveroa. Vuonna 2019 yhdeksän jäsenmaata esitti EU-lentoveroa, mutta komissio ei ole toiminut asiassa.
Professori: "Juna on kulutuksen suhteen verraton väline"
Veroilla halutaan kannustaa matkustajia vaihtamaan lennot juniin erityisesti lyhyillä matkoilla. Junat ovat selvästi lentoja ilmastoystävällisempi kulkumuoto.
Tämä on järkevää, arvioi liikenne- ja kuljetusjärjestelmien professori Heikki Liimatainen Tampereen yliopistosta.
– Kun halutaan liikuttaa suuria määriä ihmisiä, juna on kulutuksen suhteen verraton väline, hän sanoo.
Lentoliput ovat ympäristövaikutuksiinsa nähden keinotekoisen halpoja.
Esimerkiksi Suomen sisällä kaikista lento-, juna- tai bussilipuista peritään 10 prosentin arvonlisävero. Mutta jos matkustaa Berliiniin, lentolippu onkin veroton.
Tämän lisäksi polttoaineen valmisteverovapauden arvoksi EU:ssa on laskettu 27 miljardia euroa vuodessa.
Ruuhkaiset raiteet – ei helppo temppu
Lentomatkojen korvaaminen junilla ei silti ole ihan helppo temppu, etenkään Keski-Euroopassa.
Raiteet ovat jo ruuhkaisia, eikä kapasiteettia lisätä noin vain. Lisäraiteiden rakentaminen kestää vuosia.
Eivätkä lyhyiden lentojen päästötkään ole tilastojen mukaan kaikkein suurin ongelma: joka neljäs lentomatka EU:ssa on tilastojen mukaan alle 500 kilometrin mittainen, mutta näiden matkojen päästöt ovat vain 4 prosenttia päästöistä.
Liimatainen huomauttaa, että lentojen välttäminen on silti aina ympäristöteko.
– Toki pitkät lennot saastuttavat enemmän kuin lyhyet, mutta suurin osa päästöistä tulee lentoonlähtövaiheesta. Henkeä kohden lyhyetkin lennot saastuttavat merkittävästi, Liimatainen sanoo.
Suomi: vero voi tulla kansalaisaloitteen kautta
Suomessa hallitus ei ole ollut hanakka säätämään lentoveroa.
Viime vuonna eduskunnalle luovutettiin asiasta 54 000 nimen kansalaisaloite. Valtiovarainvaliokunta on tilannut päätöksen tueksi tutkimuksen veron vaikutuksesta. Sen on määrä valmistua lähiviikkoina.
– On kiinnostavaa, että lentoverokeskustelu on meillä lähtenyt liikkeelle kansalaisaloitteesta. Se osoittaa kansalaisten halukkuutta toimia jopa nopeammin kuin mihin päättäjät ovat valmiita, Liimatainen sanoo.
Lyhyistä lennoista keskustellaan meilläkin. Osa maakuntakenttien liikenteestä saa mittavia julkisia tukia.
Valtio tukee virolaisen NyxAirin jokaista edestakaista Helsinki–Jyväskylä-lentoa lähes 6 000 eurolla. Porissa puolestaan kaupunki ostaa säännöllistä lentoliikennettä Helsinkiin 3,4 miljoonalla eurolla vuodessa unkarilaiselta BAS:lta.
Molemmissa tapauksissa tämä on tarkoittanut korona-aikana jopa lähes tuhannen euron hintalappua yhtä matkustajaa kohden.
Tosin junat ovat Suomessa jo 400–500 kilometrin matkoilla selvästi lentoja hitaampia. Lento Vaasasta Helsinkiin kestää tunnin, juna kolme ja puoli. Lisäksi kaukojunat kulkevat osaan maakuntakaupungeista kehnosti etenkin iltaisin.
Lue lisää: