Suurimpien eduskuntaryhmien puheenjohtajat haluavat kiinnittää nykyistä enemmän huomiota energiaköyhyyteen Suomessa.
Energiaköyhyydellä viitataan tilanteisiin, joissa ihmisillä ei ole varaa maksaa energialaskuja joko vähäisten tulojen, korkeiden kustannusten takia tai kodin huonon energiatehokkuuden vuoksi.
Energiaköyhyys on noussut otsikoihin Suomessa ja Euroopassa useista syistä viime aikoina. Energian hinnan nousu varsinkin Euroopassa on nostanut kysymyksen siitä, miten pienituloisia pitää tukea laskujen maksamisessa.
Suomen ilmastopaneeli puolestaan sanoi lokakuun alussa julkaistussa raportissa, ettei Suomella ole erillistä energiaköyhyyteen liittyvää politiikkaa. Ja toisaalta raportissa nousi esille epäilys, ettei Suomessa ole tutkittu asiaa riittävästi.
Yle haastatteli viiden suurimman eduskuntapuolueen ryhmän puheenjohtajat, joiden mukaan asiaan tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.
– Tietysti Suomella pitäisi olla energiaköyhyyspolitiikka. Suomen hallituksen tulisi laskea asumisen ja autoilun kustannuksia veroja alentamalla, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio sanoo.
Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja tuleva ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari ajattelee, että myös Suomen sosiaaliturvajärjestelmässä riittää parannettavaa.
– Meillä on hyvä sosiaaliturvajärjestelmä, jota tarvitsee kyllä uudistaa. Olemme olleet vihreissä valmiita etsimään erilaisia välineitä, joilla tuettaisiin siirtymässä apua ihmisiä, Kari toteaa.
Hallituspuolueista muistutetaan, että hallitus on tehnyt toimia, joilla suomalaisia on tuettu siirtymässä. Polttoaineverotuksen korotuksia seurasi tuloveronalennus pieni- ja keskituloisille. Kansalaisille on annettu myös rahallista tukea öljylämmityksestä pois siirtymiseen.
Komission ehdotus ei sellaisenaan käy Suomelle
Suomi ja Ilmastopaneeli eivät ole ainoita, jotka pohtivat, miten ilmastonmuutoksen torjumista koskevat toimet voitaisiin tehdä mahdollisimman oikeudenmukaisesti.
Komissio ehdotti jäsenmaille ilmastonmuutoksen sosiaalirahastoa heinäkuun puolivälissä. Rahaston ajatuksena on tukea energiaköyhyydestä kärsiviä EU-kansalaisia.
Varat rahastoon otettaisiin jäsenmaiden keräämistä päästökauppamaksuista.
Ylen tietojen mukaan Suomen hallituksen kanta ehdotukseen on hyvin kriittinen. Hallitus hyväksyy periaatteen, jonka mukaan EU-kansalaisia tuetaan siirtymässä kohti hiilivapaita energialähteitä.
Komission ehdottama paketti ei kuitenkaan sellaisenaan käy hallitukselle. Yksi syy siihen on se, että hallituksen näkemyksen mukaan tuet eivät rahastossa kohdennu eniten sitä tarvitseville.
Esimerkiksi Ranska, Espanja ja Italia olisivat saamassa rahastosta enemmän rahaa kuin Suomi, ja ne eivät kärsi jäsenmaista eniten energiaköyhyydestä. Tämä on saanut osan ministereistä epäilemään, että kyse on “keltaliivirahastosta”.
Ranska on vastustanut EU:n päästökaupan laajentamista liikenteeseen ja asumiseen, koska se pelkää keltaliivien paluuta mielenosoituksiin.
Keltaliivit keräsivät lähes 300 000 mielenosoittajaa Ranskan kaduille vastustamaan polttoaineverojen nostamista loppuvuodesta 2018.
Komission onkin ajateltu houkuttelevan Ranskaa mukaan päästökaupan laajentamiseen sosiaalirahastolla.
Hallituksen laskelmien mukaan Suomi myös saisi sosiaalirahastosta paljon vähemmän rahaa kuin se sinne päästökauppatuloja tilittäisi.
Suomi laittaisi rahastoon noin 900 miljoonaa euroa ja saisi sieltä noin 400 miljoonaa euroa. Rahaston koko olisi yhteensä 72 miljardia euroa vuosien 2025 ja 2032 välisenä aikana.
Jäsenmaat lisäksi maksaisivat puolet omien ohjelmiensa rahoituksesta, jolloin rahaston kautta virtaisi rahaa yhteensä 144 miljardia euroa.
– Näemme niin, että jos EU kerää hiilitulleilla tai päästökaupalla omia varoja, niin kyllä nämä varat pitää käyttää sovitusti Suomen maksuosuuden pienentämiseen, SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sanoo.
Jäsenmaat sopivat poliittisia intohimoja herättäneen elvytyspaketin yhteydessä, että EU voi käyttää omia tulojaan ottamiensa lainan lyhentämiseen.
Suomen hallitus suhtautuu myös varauksellisesti siihen, että EU ottaisi valtaa kansalaisten sosiaaliturvaa koskevissa kysymyksissä. Pohjoismaat ovat perinteisesti olleet tarkkoina siinä, ettei unionille anneta sosiaaliturvakysymyksissä toimivaltaa.
Hallituksen varauksellisesta suhtautumisesta rahastoon uutisoi aiemmin myös Helsingin Sanomat.
Ilmastotoimet voivat lisätä eriarvoisuutta
Energiaköyhyys ei ole Suomessa yhtä laaja ilmiö kuin muualla Euroopassa. Tästä kertoo myös komission keskiviikkona julkaisema tilasto pienituloisten vaikeuksista pitää kotinsa tarpeeksi lämpimänä.
Suomi on tilaston hännillä, kun taas osassa Keski- ja Etelä-Euroopan maita osuudet ovat hätkähdyttävän suuria.
Suomen ympäristökeskuksen tutkija ja yksi Ilmastopaneelin raportin kirjoittajista Anna Lipsanen sanoo kuitenkin, että energiaköyhyys tulisi huomioida mahdollisimman korkealla tasolla nykyistä paremmin.
– Selvityksemme mukaan Suomen olisi syytä kiinnittää huomiota energiaköyhyyden riskitekijöihin. Nämä riskit saattavat lisääntyä sähköistymisen myötä.
Lipsanen viittaa riskitekijöillä ryhmiin, joilla voi jatkossa olla nykyistä suurempia ongelmia selviytyä sähkö- ja energialaskuistaan. Riskiryhmänä Lipsanen mainitsee esimerkiksi eläkeläiset, jotka asuvat haja-asutusalueilla energiaremonttia kaipaavissa omakotitaloissa.
Muita riskiryhmiä ovat muun muassa yksinhuoltajat ja henkilöt, jotka saavat sosiaaliturvatukea. Myös vuokralaiset ovat omistusasuijia heikommassa asemassa, koska heillä vähemmän mahdollisuuksia vaikuttaa omiin energiakuluihinsa.
Nousevat energiakulut iskevät näihin ryhmiin kahta reittiä. Ensinnäkin päästökauppa nostaa fossiilisten polttoaineiden hintaa ja toisekseen näillä ryhmillä ei välttämättä ole joko mahdollisuutta tai tietoa ja taitoa tehdä energialaskuja pienentäviä remontteja.
Lipsasen mukaan jatkossa olisi tärkeää, että tukia kohdennettaisiin paremmin ihmisille, jotka niitä kipeimmin tarvitsevat.
– Selvityksessämme nousi esiin huomio, että sähköistymiseen kohdennetut tuet menevät pääsääntöisesti ihmisille, jotka osaavat niitä hakea. Heikoimmassa asemassa olevat eivät osaa välttämättä hakea verovähennyksiä tai ymmärrä, että ne voisivat kuulua myös heille.
Lipsanen ajattelee, että ruokaan, liikkumiseen ja asumiseen liittyvät ilmastotoimet tulevat vaikuttamaan ihmisten kustannuksiin jatkossa.
Kaikissa muutoksissa hinnat eivät vain nouse. Teknologian yleistyessä hinnat saattavat myös laskea ja yhtenä esimerkkinä Lipsanen mainitsee lämpöpumput. Niiden käyttö- ja asennuskustannukset ovat jo laskeneet.
Suomessa on vähän energiaköyhiä
Mikä on syynä siihen, että Suomessa on vähän energiaköyhiä verrattuna muihin EU-maihin?
Asiantuntijat ovat esittäneet useita syitä ilmiölle. Yksi syy on se, että rakennukset ovat Suomessa energiatehokkaampia kuin monessa muussa maassa.
Toisekseen Suomessa on kattava sosiaaliturvajärjestelmä, josta viimesijaisesti katetaan ihmisten sähkö- ja energialaskut.
Kolmanneksi lainsäädäntö suojaa ihmisiä energiayhtiöiden toiminnalta. Yhtiöt eivät saa katkaista ihmisten energiatoimituksia kylminä kuukausina eli lokakuun ja huhtikuun välissä.
Asunto-osakeyhtiöissä puolestaan energialasku maksetaan yhteisistä vastikkeista, minkä takia yksittäisten asuntojen lämmitystä ei katkaista kesken kaiken.
– Moni tekijä suojaa suomalaisia energiaköyhyydeltä, mutta siihen kuitenkin tulisi kiinnittää enenevissä määrin huomiota. Sähköistyminen tapahtuu niin nopeasti, että heikoimmassa asemassa olevat voivat jäädä muutoksen jalkoihin, Lipsanen sanoo.
Tätä varten Suomessa pitäisi Lipsasen mukaan luoda välineitä, joilla seurattaisiin esimerkiksi haja-asutusalueiden, eläkeläisten ja työttömien pärjäämistä energiamurroksessa.
Puolueet ovat varauksellisia komission paketille
Suurin osa suurimpien eduskuntapuolueiden ryhmänjohtajista tuntuu olevan varauksellinen komission ehdottamalle ilmastonmuutoksen sosiaalirahastolle.
– Komission esitys on epäoikeudenmukainen, koska Keski- ja Itä-Euroopan vähemmän kehittyneisiin maihin on jo muutenkin kohdistettu pienempi päästövähennysvelvoite EU:n sisäisessä taakanjaossa. Jos sen lisäksi jaetaan yhteisistä huutokauppatuloista enemmän köyhimpiin jäsenmaihin, niin se on mielestäni kohtuutonta, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen sanoo.
Yhtä kriittisesti asiaan suhtautuu myös keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs.
– Suhtaudumme sosiaalirahastoon erittäin kriittisesti. Asiat pitäisi hoitaa kansallisen tason sosiaalipolitiikalla, eikä yhteisellä eurooppalaisella mallilla.
Ylen tietojen mukaan hallituspuolueista vihreät ja vasemmistoliitto ovat myönteisemmin suhtautuneet rahastoon, koska ne näkevät komission ehdotuksen mahdollistavan päästökaupan laajentamisen liikenteeseen ja asuntojen lämmittämiseen.
– Itse suhtaudun hyvin positiivisesti siihen, että halutaan löytää ratkaisuja, joilla pyritään pitämään myös pienituloiset ihmiset mukana siirtymässä. Onko se juuri tämä malli, niin selviää neuvotteluissa, vihreiden Emma Kari sanoo.
Sosiaalinen rahasto on osa Fit for 55 -ohjelmaa, jossa komissio etsii keinoja unionin kasvihuonepäästöjen pienentämiseen 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä.
Suurin osa toimenpiteistä arvioidaan astuvan voimaan vuosien 2022-2023 mennessä.
Herättikö artikkeli ajatuksia? Voit keskustella siitä 18.10.2021 kello 23 asti.
Lue lisää: