Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

EU-komission puheenjohtaja väläyttää taloudellisia keinoja Puolan uhitteluun puuttumiseksi, Puolan mielestä EU pelottelee

Puolan pääministeri puolusti uhmakkaasti maansa perustuslakituomioistuimen kritisoitua linjausta.

EU ja Puola kiistassa
STT

Euroopan komissio voi puuttua Puolan oikeusvaltiouhitteluun taloudellisilla keinoilla, komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoi EU-parlamentin täysistunnossa.

Puolan perustuslakituomioistuin linjasi toissa viikolla, että osa EU:n perussopimusten artikloista on Puolan perustuslain vastaisia ja kyseenalaistavat näin EU-oikeuden aseman Puolassa.

Linjausta on kritisoitu laajasti, koska ensisijaisuusperiaatteen mukaisesti EU-oikeus on kansallisen oikeuden yläpuolella.

Von der Leyenin mukaan EU-komissiolla on kolme vaihtoehtoa Puolan toimiin puuttumiseksi: rikkomusmenettely, EU-budjettiin liitetyn oikeusvaltioehdollisuuden ja muiden taloudellisten keinojen käyttö sekä artikla 7:n mukainen menettely.

– Puolan hallituksen on selitettävä meille, miten se aikoo suojata EU-rahoja ottaen huomioon tämän perustuslakituomioistuimen linjauksen, sanoi von der Leyen.

Von der Leyen muistutti, että EU-rahat ovat veronmaksajien rahoja.

– Jos unioni sijoittaa enemmän kuin koskaan yhteiseen elpymiseemme, meidän on suojeltava unionin budjettia oikeusvaltiorikkomuksilta.

Oikeusvaltioehdollisuutta ei ole vielä käytetty

Oikeusvaltioehdollisuus eli oikeusvaltiomekanismi sitoo EU:n rahankäytön oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Näin pyritään estämään aiempaa paremmin EU-varojen väärinkäyttöä.

Oikeusvaltioperiaatteen noudattamisella tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että oikeuslaitoksen itsenäisyyden on oltava turvattu.

Ehdollisuus on ollut voimassa tämän vuoden alusta alkaen, mutta sitä ei ole vielä käytetty. Puola ja Unkari ovat tehneet valituksen mekanismista Euroopan unionin tuomioistuimeen, jossa asian käsittely on vielä kesken.

Tuomioistuinkäsittely ei estä komissiota aloittamasta mekanismin käyttöä. Komissio kuitenkin vaikuttaa kokevan tärkeäksi, että tuomioistuimen päätös kuullaan ennen kuin mekanismin käytössä edetään kovin pitkälle.

Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki  puhui EU-parlamentille Strasbourgissa.
Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki puhui EU-parlamentille Strasbourgissa. Kuva: Roland Wittek / EPA

Puolan pääministeri lyttää EU-erospekulaatiot

EU-parlamentin täysistunnon edessä puhui myös Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki, joka puolusti uhmakkaasti perustuslakituomioistuimen linjausta. Morawiecki sanoi muun muassa, että perustuslaki on Puolassa korkeimmassa asemassa, eikä Puola suostu olemaan muiden peloteltavana.

Linjauksen jälkeen on ehditty väläytellä jopa Puolan erkaantumista unionista. Morawieckin mukaan Puolan EU-erolla spekulointi on turhaa. Hän sanoo Puolan noudattavan EU:n perussopimuksia, mutta samalla korosti, että Puolan perustuslaki on maassa kaikkein korkeimmassa asemassa.

– EU-oikeuden ensisijaisuus ei ulotu perustuslailliseen järjestelmäämme, Morawiecki väitti.

Morawiecki korosti, että kullakin jäsenmaalla tulee olla oikeus päättää omasta oikeusjärjestelmästään.

– Ei ole hyvä tie tulevaisuudelle, jos rikkaat ja vahvat maat määräilevät rangaistuksia köyhemmille maille, jotka edelleen kipuilevat kommunismin perinnön kanssa, Morawiecki huomautti.

Oikeuslaitoksen riippumattomuus uhattuna

Puolassa EU-jäsenyydellä on vankka kannatus kansan keskuudessa. Viime vuosina välit unioniin ovat kuitenkin kiristyneet. Valtaapitävä Laki ja oikeus -puolue on ajanut lakiuudistuksia, jotka EU:n mukaan heikentävät muun muassa oikeuslaitoksen riippumattomuutta.

Puolan kohdalla onkin käynnissä jo artikla 7:n mukainen kurinpitomenettely, ja maa on ollut asiasta kuultavana eurooppaministerien edessä. Myös Unkarin kohdalla artikla 7 on käytössä.

Kurinpitomenettely voi johtaa äänioikeuden menettämiseen, mutta näin tuskin koskaan tapahtuu, koska sanktioista pitäisi päättää kyseinen jäsenmaa pois lukien yksimielisesti. Puola ja Unkari tukisivat todennäköisesti toisiaan ja estäisivät lopulta sanktiopäätöksen.

Von der Leyenin mukaan artikla 7 on kuitenkin voimakas työkalu, jonka käyttöön on palattava.

– Sallikaa minun muistuttaa, että Puolan perustuslakituomioistuin, joka on kyseenalaistanut perussopimuksiemme pätevyyden, on sama tuomioistuin, jota artikla 7:n nojalla emme pidä itsenäisenä ja lainmukaisena.

Von der Leyen sanoi, että Puolan linjaus on suora haaste eurooppalaisen oikeusjärjestyksen yhtenäisyydelle. Yhtenäinen tulkinta EU-oikeudesta on tärkeää, jotta EU-maiden kansalaisille voidaan taata samat oikeudet.

Von der Leyenin mukaan Puolan linjaus uhkaa myös tuomioistuimien itsenäisyyttä.

– Ilman itsenäisiä tuomioistuimia ihmisillä on vähemmän suojaa ja sen seurauksena heidän oikeutensa ovat uhattuina, von der Leyen sanoi.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen EU-parlamentin kokouksessa.
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen EU-parlamentin kokouksessa. Kuva: Ronald Wittek / EPA

Pääministeri puhui pitkään

Pääministeri Morawiecki puhui parlamentissa varsin pitkään, ja EU-parlamentin varapuheenjohtaja Pedro Silva Pereira huomautti tälle ajan kulumisesta. Morawiecki jatkoi silti puhettaan ja sanoi käyttävänsä 35 minuutin ajan, joka oli hänelle annettu.

Silva Pereira vastasi, ettei pysty vahvistamaan tätä, mutta antoi Morawieckin kuitenkin jatkaa puheen loppuun. Jälkikäteen Silva Pereira huomautti Morawieckia vielä erikseen.

– Kukaan ei voi sanoa, ettetkö saanut tarpeeksi aikaa selittää asiaasi Euroopan parlamentille, mutta annetun ajan kunnioittaminen on myös tapa kunnioittaa tätä parlamenttia ja eurooppalaista demokratiaa, Silva Pereira sanoi.

Suosittelemme