Työministeri Tuula Haatainen (sd.) penää työnantajilta asennemuutosta, jotta työntekijöitä voidaan tulevaisuudessa houkutella Suomeen. Hänen mukaansa muutosta tarvitaan niin kielivaatimuksiin, työntekijän ikään kuin vierasperäiseen sukunimeen liittyvissä asenteissa.
– Rekryrointitavoissa ja -asenteissa pitää tapahtua muutoksia. Jos on 50-vuotias työntekijä, niin hänellä on työuraa kepeästi 20 vuotta jäljellä monissa eri tehtävissä. Ja vierasperäinen nimi ei saisi vaikuttaa mihinkään.
Viime kuukausina Suomessa on julkaistu useita tutkimuksia ja kannanottoja eri alojen työvoimapulasta ja kohtaanto-ongelmasta.
Teknologiateollisuus ilmoitti syyskuun lopussa, että sen edustamat alat tarvitsevat 130 000 uutta osaajaa seuraavien kymmenen vuoden aikana.
Etujärjestön varatoimitusjohtaja Minna Helle vaati työperäistä maahanmuuttoa, koska työikäinen väestö vähenee Suomessa tulevaisuudessa.
Samaan aikaan henkilöstöpalveluyritys Barona teki marraskuun alussa kyselyn, johon vastasi hieman yli 500 yritystä ja julkisen alan organisaatiota.
Kyselyn mukaan suurin este vieraskielisten palkkaamisessa liittyi työnantajien heikkoon englannin kielen osaamiseen.
– Kansainväliset yritykset ovat tottuneet tähän ja siellä työkieli on englanti. Sitten voi kuvitella, että pienissä ja keskisuurissa yrityksissä askel on aika iso otettavaksi.
Haataisen mukaan asennemuutosta pitää tapahtua nimenomaan suhteessa siihen, kuinka täydellistä kotimaisen kielen hallintaa työntekijöiltä voidaan vaatia.
– Kun ihmisiä rekrytoidaan, pitäisi miettiä, miten työntekijän suomen kielen oppimista tuetaan työnteon rinnalla.
Haatainen sanoo, että yritysten lisäksi myös koulutusjärjestelmän pitäisi tarjota mahdollisuuksia kotimaisen kielen oppimiseen.
Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti marraskuun toisella viikolla työn, jossa kartoitetaan osaavan työvoiman saatavuutta eri aloilla. Työhän osallistuvat hallituksen lisäksi työnantajien ja työntekijöiden etujärjestöt.
Pitkään työttöminä olleiden määrä kasvaa
Marraskuun alussa julkaistu työ- ja elinkeinoministeriön työmarkkinaennuste kertoo osaltaan työvoiman saatavuudesta.
TE-toimistojen kautta ilmoitettujen avoimien työpaikkojen määrä oli ennätyslukemissa marraskuussa, ja raportin mukaan osalla aloista työvoimapula oli jo muodostunut kasvun esteeksi.
Suurinta työvoimapula oli rakennusalalla, mutta ongelma koski myös muita ammatteja.
Keskeisimmät työnantajien listaamat syyt palkkaamisvaikeuksille ovat riittämätön työkokemus tai koulutus. Kolmanneksi yleisimmäksi selitykseksi korona-aikana nousi muu alaan tai työhön liittyvä syy.
Vasta seitsemänneksi yleisin syy liittyi palkkaan.
Suomessa on kuitenkin merkittävä määrä työttömiä, jotka eivät syystä tai toisesta työllisty avoimina oleviin työpaikkoihin.
– Se, mikä on huolestuttavaa, on sitkeä pitkäaikaistyöttömyys, Haatainen sanoo.
Työmarkkinaennuste ennakoi, että pitkäaikaistyöttömien ryhmän koostumuksessa on tapahtumassa muutos. Talouden elpyminen vetää 1–2 vuotta työttöminä olleita mukaan työelämään, kun taas pidempään työttöminä olleiden määrä kasvaa ennätyslukemiin ensi keväänä.
Ministeri Haatainen sanoo saavansa jatkuvasti myös vastavalmistuneilta palautetta siitä, etteivät yritykset palkkaa heitä kokemuksen puutteen vuoksi. Haatainen penääkin yrityksiä ottamaan nykyistä enemmän vastuuta osaajien kouluttamisesta tehtäviinsä.
– Meillä on loistava koulutusjärjestelmä, ja jos ihminen saa meillä tutkinnon, hänellä kyllä on valmiudet olemassa. Sitten pitää vain työpaikoilla alkaa kerryttää osaamista.
Hallitukselle on esitetty vaatimuksia siitä, että koulutusmääriä pitäisi nostaa aloilla, joilla on pulaa tekijöistä.
Haatainen myöntää, että osaamiseen pitää kaikin puolin panostaa jatkossa nykyistä enemmän.
Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Taina Susiluoto ei täysin hyväksy väitettä, että yritykset eivät kouluta vastavalmistuneita tehtäviinsä tarpeeksi.
– Tällä hetkellä yritykset kouluttavat itse asiassa todella paljon työntekijöitään. Korona-aikana osaamistarpeet muuttuivat ja digitalisaatio vauhdittui, jolloin satsaukset yrityspuolelta ovat miljardiluokkaa siihen, miten ihmiset pystyvät päivittämään osaamistaan.
Suosiluoto viittaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkimukseen, jonka karkean arvion mukaan työnantajat käyttävät koulutukseen 1,5 miljardia euroa.
Eurostatin tilastojen mukaan suomalaisten yritysten työntekijöiden osallistuminen koulutuksiin on kuitenkin ollut loivassa laskussa viime vuosina.
EK vaatii työlupajonojen purkamista
Työministeri Haatainen ja EK ovat samaa mieltä siitä, että väestön ikääntymisen takia Suomi tarvitsee jatkossa lisää ulkomaisia osaajia.
EK:n Susiluoto heittää palloa kansainvälisten osaajien rekrytoinnista julkiselle sektorille: yrityspalvelut pitäisi saattaa ajan tasalle, yritysten tulisi saada tukea kansainväliseen rekrytointiin ja työlupajonot pitäisi saada lyhennettyä nykyisestä.
Hallitus on asettanut itselleen kovat tavoitteet työlupien käsittelyn suhteen. Se on luvannut lyhentää työlupien käsittelyn keskimäärin kuukauteen. Huippuosaajille on luvassa 14 vuorokauden ohituskaista.
Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan työperusteista oleskelulupaa koskevan hakemuksen käsittely kesti viime vuonna keskimäärin 152 päivää.
– Pikakaista tehdään ensin, jotta erityisosaajat, startupit ja heidän perheenjäsenensä saavat työluvat mahdollisimman nopeasti. Se on tulossa kesäkuussa, Haatainen lupaa.
Urakka muiden työlupien käsittelyn nopeuttamisessa on vielä kesken.
– Tämä on ollut valtava vyyhti perattavaksi. Tämä on vaatinut valtavan selvitystyön, koska tämä koskee niin montaa viranomaista.
Kansainvälisista opiskelijoista osaavaa työvoimaa
Suomalaisista korkeakouluista valmistui viime vuonna 4 602 ulkomaista opiskelijaa. Määrä on ollut viime vuosina loivassa kasvussa.
Näistä opiskelijoista noin puolet on jäänyt Suomeen. Kolme vuotta valmistumisen jälkeen 77–81 prosenttia heistä oli työllistyneinä.
– Suomen ei ole realistista ajatella, että kaikki tulijat jäisivät tänne. Työn ja opiskelujen perässä tulleet ihmiset ovat liikkuvaa porukkaa. Tästä on ollut vähän tutkimuksia, mutta Suomi ei menesty kansainvälisessä vertailussa erityisen huonosti, työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Liisa Larja sanoo.
Hallituksen tavoite on kunnianhimoinen. Se tavoittelee, että 75 prosenttia ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista jäisi ja työllistyisi Suomeen.
Hallitus suunnittelee lainsäädäntöön muutoksia, jotta tavoite voisi toteutua. Yksi konkreettinen muutos liittyy korkeakouluopiskelijoiden oleskeluluvan pidentämiseen vuodesta kahteen valmistumisen jälkeen.
– Tämä mahdollistaa töiden hakemisen paremmin myös opintojen jälkeen, mutta työllistymistä esimerkiksi työharjoittelujen kautta on tuettava heti opintojen alussa, Haatainen sanoo.
Työministeri Haatainen muistuttaa, että kansainvälisten osaajien houkuttelemiseen vaikuttaa myös se, miten perheen muut asiat saadaan maassa järjestettyä.
Herättikö artikkeli ajatuksia? Voit kommentoida sitä 23.11.2021 kello 23 asti.
Lue lisää:
Ilja Timonen vaihtoi nimensä työllistyäkseen firmaan, johon ei päässyt venäjänkielisellä nimellään