Koronakriittiseltä Leveli-kanavalta tuttu Nea Lundström ei ole ottanut koronarokotetta. Tässä jutussa hän kertoo, mikä muutti hänen ajatteluaan koronasta.
Rinnastus on tuomittu laajasti, sillä juutalaisten kansanmurhassa miljoonat menettivät henkensä natsien juutalaisia kohtaan kokeman vihan vuoksi. Syitä natsien vihalle oli monia: uskonto tai jopa hiusten ja silmien väri riitti perusteeksi sille, että ihmisiä siirrettiin keskitysleireille.
Mutta miksi koronarajoituksia kuitenkin verrataan holokaustiin?
– Rokottamattomien ihmisten elämää rajoitetaan, ja luodaan mielikuvaa ihmisryhmästä, rokottamattomista, jotka ovat kaiken pahan alku ja juuri.
Näin sanoo somevaikuttaja ja yksi suomalaisen koronakriittisen liikkeen näkyvä hahmo, Nea Lundström, 23.
Ennen kansanmurhaa myös juutalaisten liikkumisvapautta ja oikeutta omaan elinkeinoon rajattiin, hän lisää.
Lundström tunnetaan parhaiten omista sosiaalisen median kanavistaan sekä erilaisista sisällöntuotannon töistään. Hän tekee myös omaa ohjelmaa Levelin YouTube-kanavalle, jossa on esitetty esimerkiksi koronarokotevastaisia näkemyksiä.
Samanlaisia argumentteja, joita Lundström käyttää, levittävät myös muut koronarajoituksia ja eritoten koronapassia vastustavat ihmiset.
Kaikki muuttui puolitoista vuotta sitten
Lundströmin suhtautuminen koronaan on muuttunut kahden vuoden aikana rajusti. Keväällä 2020 hän sanoi olleensa vielä varuillaan ja teki kuten muutkin, kun korona oli tuntematon kaikille. Hän noudatti rajoituksia ja suosituksia samalla, kun opiskeli Laajasalon opistossa media-alaa.
Syksyn tullessa hän kuitenkin alkoi kyseenalaistaa monia asioita: koronaa, silloista kaveriporukkaansa ja suurimpien medioiden totuudenmukaisuutta. Hän oli ahdistunut, ja koki olevansa ympäröitynä arvoilla, jotka eivät sopineet hänelle itselleen.
– Hengasin melko vasemmistolaisissa piireissä, joissa oli vallalla yhden totuuden kulttuuri, ja esimerkiksi feminismiä kannatettiin voimakkaasti. Huomasin itsekin puhuvani sillä tavalla, minkä ajattelin olevan oikein ja poliittisesti korrektia, vaikka se ei tuntunut omalta.
Kun ahdistus kasvoi, Lundström päätti pitää parin kuukauden tauon kaikesta informaatiotulvasta. Hän ei käyttänyt sosiaalista mediaa eikä lukenut uutisia suurimmista medioista. Omien sanojensa mukaan hän teki tyhjää tilaa omille ajatuksille ja huomasi ajattelevansa esimerkiksi koronasta eri tavalla kuin valtaosa suomalaisista. Monista muistakin asioista hän ajatteli eri tavalla kuin aiempi kaveriporukkansa.
Vuosi sitten, keväällä 2021, Lundström ryhtyi tosissaan kyseenalaistamaan koronatoimia ja niiden taustalla olevia päätöksiä.
Konkreettinen muutoksen hetki tuli metrossa, jossa ihmiset käyttivät maskia. Aiemmin hän oli lukenut verkosta erilaisia tutkimuksia ja raportteja, joissa maskien hyötyä arvioitiin kriittisesti.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan maskien käytöstä on kaksi hyötyä. Maskia käyttämällä ihminen suojaa muita, ja maskista riippuen sillä suojaa myös itseään: tiukasti kasvoille asettuva FFP2-maski suojaa paremminmyös kantajaansa verrattuna kirurgiseen maskiin. Maskien käytön suurin hyöty on kuitenkin siinä, että virus ei pääse leviämään niin helposti ja tehokkaasti ihmisestä toiseen kuin ilman maskia.
Alkoi näyttää siltä, että meidät kaikki on aivopesty, ja me olemme vain toistemme klooneja, jotka pelkäävät olla erilaisia ja poiketa muista.
Nea Lundström
On totta, että Suomessa maskien käytöstä on liikkunut paljon ristiriitaista tietoa kahden koronavuoden aikana. Kun tieto on lisääntynyt ajan kuluessa, ovat myös sosiaali- ja terveysministeriö ja THL kallistuneet maskien hyödyllisyyden kannalle.
Kun Lundström havahtui metrossa kaikkien matkustajien maskin käyttöön, hänelle se alleviivasi koronatoimien järjettömyyttä.
– Ymmärsin, että meille ei kerrota kaikkea, eikä korona ole niin vaarallinen tauti kuin kaikkialla sanotaan.
Koronaan on kuollut maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan lähes kuusi miljoonaa ihmistä koko maailmassa. Suomessa tautiin on kuollut lähes 2 200 ihmistä.
Lundström lopetti maskin käytön ja itsensä rajoittamisen. Hän on omien sanojensa mukaan vapaa, eivätkä nykyiset rajoitukset vaikuta hänen elämäänsä millään tavalla. Ainoa rajoitus on, ettei hän pääse kaikkiin ravintoloihin ja kahviloihin.
Nykytilanteessa Nea Lundströmiä hiertää nimenomaan koronarokote.
Lundströmin mukaan koronarokotteessa on pohjimmiltaan kyse vapaudesta ja sen riistämisestä. Jos rokotteen ottaa, oikeus päättää omasta vapaudesta ei ole enää omissa käsissä, hän summaa.
Yritykset saavat kysyä asiakkailtaan koronapassia niin halutessaan, ja keskustelun ollessa kiivaimmillaan koronapassia ehdotettiin myös muillekin kuin sote-alan työpaikoille. Lundströmin mukaan ihmiset eivät ole vapaita toimimaan miten haluavat, jos koronapassia tarvitsee tavallisessa arjessa.
– Minulla ei ole eikä tule olemaan koronarokotetta.
Koronarokote on kuitenkin pelastanut lukuisia henkiä. THL:n aineistoon perustuvien laskelmien mukaan koronaan kuolleita voisi olla Suomessa jopa viisinkertainen määrä ilman koronarokotteita. Koronan tartuttavuus olisi ollut huomattavasti korkeampi ilman rokotteita.
THL:n mukaan rokotteet eivät estä koronan leviämistä, mutta rokotteet ovat tehokkaita vakavia tautimuotoja vastaan. Viime syksynä kolme neljästä sairaalaan joutuneesta koronapotilaasta oli rokottamaton.
Päätös rokottamattomuudesta oli Lundströmille yksinkertainen, mutta lähipiirille vaikeampi pala. Läheisilleen hän joutui perustelemaan päätöstään paljonkin, mutta lopulta he hyväksyivät hänen valintansa.
Lundström epäilee sairastaneensa koronan viime syksynä ennen joulua. Hän ei kuitenkaan käynyt testissä eikä tehnyt kotitestiä tartunnan varmentamiseksi.
Hän ei omien sanojensa mukaan halua tukea koronan ympärillä toimivaa järjestelmää.
Rajoituksilla halutaan Lundströmin mukaan hallita massaa, ei suojata terveyttä
Pian kaksi vuotta kestäneen pandemian aikana rajoituksia on kiristetty ja höllennetty vuoron perään pandemiatilanteeesta riippuen.
Kun suomalaisille ryhdyttiin jakamaan viime kevään ja kesän aikana koronarokotteita, niistä toivottiin pandemian loppua. Rokotuskattavuuden kasvu mahdollisti sen, että koronarajoituksista pystyttiin osittain luopumaan loppukesän ja syksyn aikana.
Rokotukset eivät kuitenkaan ole tehonneet viruksen kaikkiin mutaatioihin niin hyvin kuin toivottiin, minkä takia terveysviranomaiset suosittelivat useamman rokoteannoksen ottamista. Nyt moni on saanut jo kolmannen koronarokotteen, ja neljänsiäkin jaetaan jo joissain maissa.
Viranomaiset joutuivat kiristämään rajoituksiakin uudelleen.
Rajoituksia on säädetty tautitilanteen mukaan. Lundströmin mielestä rajoitusten toistuva muuttaminen – "soutaminen ja huopaaminen", niin kuin hän sanoo – on klassinen esimerkki suurten joukkojen hallintakeinoista.
– Rajoitukset ovat kaikkien mielestä ikäviä, ja niistä halutaan eroon. Ratkaisuna tarjotaan koronapassia, mikä on täysin järjetöntä. Ihmiset ottavat sen ilomielin vastaan, kun ne eivät tiedä paremmastakaan, Lundström sanoo.
– On erittäin harvinaista, että nuori ja terve ihminen kuolee koronaviruksen aiheuttamaan tautiin.
Alle 40-vuotiaita on kuollut Suomessa koronaan kahden vuoden aikana yhteensä kahdeksan. Koronan ero tavalliseen kausi-influenssaan on siinä, että korona voi johtaa perusterveilläkin ihmisillä pitkään tehohoitojaksoon. Kausi-influenssan vuoksi tehohoitoon joutuu potilaita koronaan verrattuna paljon harvemmin, ja tehohoitoon joutuvat ovat useimmiten iäkkäitä ihmisiä, joilla on perussairauksia.
Kukaan ei myöskään tiedä, millaista jälkeä korona olisi tehnyt, jos kaikkia suojaustoimenpiteitä ei olisi tehty. Kausi-influenssassa vastaavia, koko yhteiskuntaa koskettavia rajoituksia ja suojauksia ei tehdä.
Mielestäni ei kuitenkaan ole minun vastuullani huolehtia tuntemattomien ihmisten kuolemista.
Nea Lundström
Korona ei ole kurittanut Suomea niin kovasti kuin vaikka Yhdysvaltoja, jossa siitä tuli viime vuonna yleisin kuolinsyy. Korona nousi myös Suomessa yhdeksän yleisimmän kuolinsyyn listalle viime vuonna.
Osa Lundströmin ajatuksia seuraava pelkää, että Suomessakin määrätään Itävallan kaltainen rokotepakko, jossa kaikki joutuisivat sakkorangaistuksen uhalla ottamaan rokotteen.
Suomessa koko kansaa koskettavaa rokotepakkoa ei ole suunnitteilla. Terveysviranomaisten mukaan se ei ole tarpeen, koska Suomen rokotekattavuus on korkea ilman pakkoakin. Rokotepakko on nyt laissa määritelty ainoastaan sote-alan henkilökunnalle, ja sekin määräaikaisesti.
Silti osa on valmistautunut pakkotilannetta varten, myös Lundström.
– Puhun näistä asioista ääneen, koska haluan, että mahdollisimman moni havahtuu tähän tilanteeseen. Tavalliset ihmiset, jotka haluavat tehdä töitä ja elää rauhallista elämää, joutuvat miettimään tällaisia asioita.
Hän on jopa tehnyt valmiiksi päätöksen, että jos koronarokotepakko tulisi, hän olisi valmis äärimmäisimpänä tekona vaikka vankilaan.
Viime aikoina on järjestetty useita koronatoimia vastustaneita mielenosoituksia. Viimeisin suurempi mielenosoitus nähtiin pari viikkoa sitten Helsingissä, kun Convoy Finland -mielenosoitus keräsi tuhansia ihmisiä eduskuntatalon eteen osoittamaan mieltään. Mielenosoituksen taustalla oli monia asioita, mutta yksi tärkeimmistä oli korona.
– Me rokottamattomat olemme usein sellaisia, että emme niele kaikkea mitä ylempää tulee. Olisi varmasti oikein kätevää päästä meistä ja meidän aiheuttamista soraäänistä eroon, Lundström toteaa.
“Toivon, että olen väärässä”
En ole rokotevastainen ihminen, Nea Lundström painottaa.
Hän on ottanut kaikki perinteiseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotteet. Koronarokotteen hän kokee turhana, sillä muillakin asioilla voi hänen mielestään suojella omaa terveyttään.
Toivon todella, että rokote toimii niillä ihmisillä, joilla on monia sairauksia, Lundström sanoo.
Kaikkien rokotteiden teho perustuu kuitenkin siihen, että rokotekattavuus on korkea.
Hallitus ja aluehallintoviranomaiset purkavat rajoituksia, mutta tilanne huolestuttaa edelleen Lundströmiä.
Koronan takia tehdyt päätökset rajoituksista, rokotteista ja monesta muusta epäilyttävät häntä edelleen.
– Ihmiset eivät ole tyhmiä. Jos korona olisi niin tappava tauti, että ihmisiä kuolisi kuin sieniä sateella, kaikki ymmärtäisivät ihan itse eristäytyä.
– En voi olla ajattelematta, että tässä on jokin hullu suunnitelma taustalla.
Korona on kirvoittanut kahden vuoden aikana enemmän salaliittoteorioita ja epäilyksiä valtaa pitävien hulluista suunnitelmista kuin mikään muu tapahtuma vuosiin. Uskomuksia on monia: jotkut uskovat muun muassa koronan olevan laboratoriossa kehitetty virus, jonka avulla päättäjät saavat hamuttua itselleen entistä enemmän valtaa. Todisteista salaliitoista ei kuitenkaan ole.
Harva kiistää koronan olemassaoloa, mutta osa uskoo sen varjolla tapahtuvan epäilyttäviä asioita, jotka eivät kestä päivänvaloa.
Näin ajattelee myös Nea Lundström. Kovista mielipiteistään huolimatta hän toivoo kuitenkin olevansa väärässä.
Aiemmin hän haaveili menestyksekkäästä urasta ja kunniasta, mutta nyt suurimmat haaveet liittyvät tavalliseen elämään.
– Aion jatkaa vaikuttamistyötä, jos minulla on oikeasti jotain sanottavaa ja se tuntuu sydämessä oikealta.
– Toiveenani on vain elää rauhallista elämää ja perustaa oma perhe.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta perjantaihin 18.2.2022 klo 23:een asti.