Ukraina on Euroopan viljavinta maata. Palkat ovat läntiseen Eurooppaan verrattuna pieniä, muutamia satoja euroja kuukaudessa, mikä on vetänyt ukrainalaisia töihin Keski-Eurooppaan ja Suomeen. Maaseudun Tulevaisuuden mukaan Ukrainasta on odotettu Suomeen ensi kesälle noin 15000 maatalouden kausityöntekijää.
Nyt kukaan ei oikein enää tiedä mitä odottaa. Venäjä on hyökännyt Ukrainaan, ja Suomessa jo työskenteleviä ukrainalaisia on lähtenyt puolustamaan maataan.
– Ukrainalainen työntekijämme kertoi torstaina, että hän on viimeistä päivää meillä töissä. Hän on astunut palvelukseen, kertoo juvalainen maitotilallinen Janne Puttonen.
Työntekijällä oli Puttosen tilalla vakituinen työpaikka ja työlupaa jäljellä vielä neljä vuotta. Hän oli puhunut jo aikaisemmin Puttoselle siitä, että tällainenkin mahdollisuus on olemassa.
– Mutta emme me sitä uskoneet, emmekä uskoneet tähän Ukrainan tilanteeseen muutenkaan, Puttonen sanoo.
Myös tilalle kesäksi tulossa ollut ukrainalainen työntekijä on perunut tulonsa Venäjän hyökkäyksen vuoksi.
Maataloudelle kriisiä kriisin päälle
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n puhelimet ovat soineet viime aikoina taajaan. Maaliskuulla alkava kausityöaika on jo aivan ovella.
– Kausityövoima on tässä kaikkein keskeisin kysymys. Suomalainen puutarhatuotanto on ollut jo vuosikymmeniä käytännössä ulkomaisen työvoiman varassa, sanoo MTK:n Etelä-Savon toiminnanjohtaja Vesa Kallio.
Keskeinen kausityövoiman maa on juuri Ukraina.
– Siellä kysymys on nyt, että puolustetaanko omaa maata vai lähdetäänkö poimimaan marjoja Suomeen, Kallio sanoo.
Paitsi halusta, kyse on myös liikkumisen mahdollisuuksista. Venäjän joukot ovat Ukrainan maaperällä ja ne ovat iskeneet kymmeniin kohteisiin Ukrainassa. Liikkuminen ei välttämättä onnistu maan sisälläkään.
– Meidän maataloudellemme tämä sattuu pahimpaan mahdolliseen hetkeen. Suomen maatalous on ollut kriisissä jo pitkään hinta- ja kustannuskehityksen epäsuhdan ja viimeksi koronan vuoksi.
Lehmät on lypsettävä, oli tekijöitä tai ei
Janne Puttosen tilalla on jo pidempään ollut työntekijöitä Ukrainasta, Puttosen mukaan siksi, että työntekijöiden löytäminen maatalouteen on vaikeaa, ja Ukraina on ollut hänelle ainoa kanava.
– Meillä on nyt akuutti ongelma, kolme työntekijää piti olla, ja nyt on yksi. Jonkin aikaa pärjäämme omalla voimalla, mutta ei tässä loputtomiin voi venyä.
Maitotilan arki jatkuu. Lehmät on lypsettävä riippumatta siitä mitä maailmalla tapahtuu ja mikä on työntekijöiden määrä.
– Pakko on saada lisäkäsiä, muuten loppuu vuorokaudesta tunnit ja tekijöiltä jaksaminen. Onneksi on verkostoja, lauantaina oli jo ensimmäinen paikkaaja töissä.
Maatalouden markkinat sekaisin vielä pitkään
MTK:n Kallio sanoo, että maatalouden markkinat eivät ole vielä toipuneet siitä, kun Venäjä vuonna 2014 valtasi Krimin.
– Tämä tulee olemaan todella pitkäkestoinen. On mahdotonta edes kuvitella sellaista tilannetta, jossa se menisi hetkessä ohi, sanoo Kallio.
Venäjän hyökkäyksen vaikutukset Suomen maatalouteen riippuvat monista tekijöistä.
– Esimerkiksi siitä, millaisia pakotteita Venäjää kohtaan asetetaan. Kylvetäänkö Ukrainassa muuta kuin tuhoa? Se vaikuttaa koko Euroopan markkinoihin. Puutarhapuolella vaikuttaa kausityövoiman saatavuus, Kallio luettelee.
Maidon tuottajahinta vuosien takaisella tasolla
Krimin 2014 kriisi on tuoreessa muistissa myös Janne Puttosella. Vesa Kallion tapaan hänkin näkee, että vuosien takaisten tapahtumien jälkiä ei ole siivottu vieläkään.
– Maidon hinta notkahti silloin yli 20 prosenttia, ja sillä tasolla ollaan edelleen. Kustannukset taas ovat nousseet valtavasti, eikä palkasta ole tarvinnut puhua enää aikoihin. Mikä tulee, se menee kuluihin.
Suomalaisten tilojen kannalta tulevaisuus näyttää synkältä. Kustannukset nousevat edelleen muun muassa öljyn hinnan perässä, tulot saattavat pudota pakotteiden ja markkinasekaannuksen vuoksi eikä työntekijöitä löydy.
– Näkymät ovat synkät, melkoiseen umpikujaan ollaan menossa, sanoo Puttonen.
Lue myös: