Sähkön hinnannousua selittää ennen kaikkea kaasutoimitusten tyrehtyminen Venäjältä Eurooppaan. Hintaan on kuitenkin vaikuttanut myös monelaiset muutkin tekijät, sanovat asiantuntijat.
Sähkön rajua kallistumista selittää ennen muuta Venäjän hyökkäyssota ja sen seuraukset energiamarkkinoilla.
Sota ei kuitenkaan ole ainoa sähkön hintaa nostava tekijä, sanovat energiamarkkinoiden johtaja Pekka Salomaa etujärjestö Energiateollisuudesta ja markkinayksikön johtaja Antti Paananen Energiavirastosta.
– Tässä on takana yleiseurooppalainen tilanne, jossa sähkön tarjonta on melko pitkäkestoisesti riittämätön kysyntää nähden. Sodan lisäksi on taustalla monenlaista tekijää, sanoo Salomaa.
Käymme tässä jutussa läpi kolme merkittävintä syytä sähkön hinnannousuun.
1. Venäjän hyökkäyssota sekoitti kaasumarkkinat
Venäjän hyökkäyssota on paljastanut, kuinka riippuvainen Eurooppa on ollut venäläisestä kaasusta. Viime vuosina noin 40 prosenttia Euroopassa käytetystä maakaasusta on ollut peräisin Venäjältä.
Venäjä alkoi rajoittaa kaasun tuontia Eurooppaan jo ennen hyökkäystä Ukrainaan. Sittemmin kaasuvirrat ovat tyrehtyneet entisestään. Kun kaasua on saatavilla vähemmän, sen hinta on noussut tuntuvasti. Tämä tuntuu Suomessakin, vaikka suomalaisessa järjestelmässä maakaasulla ei ole niin keskeinen rooli. Saksassa sen sijaan noin 15 prosenttia sähköstä tuotetaan kaasulla.
– Suomi on osa eurooppalaisia sähkön sisämarkkinoita, joten kallistunut sähkö Keski-Euroopassa heijastuu osaltaan meillekin, sanoo Paananen.
– Venäjän hyökkäyssota ja kaasun saatavuuden rajoittaminen on sähkön hinnannousun perimmäisiä juurisyitä.
Energiateollisuuden Salomaan mukaan meneillään olevassa sähkön hintakriisissä näkyy myös monenlaisia "energiapoliittisia väärinarvioita". Yksi tällainen on Salomaan mielestä Saksan luopuminen ydinvoimasta ja siitä seurannut voimakas riippuvuus maakaasusta.
Maksavatko suomalaiset nyt siis Saksan epäonnistuneesta energiapolitiikasta?
– Kyllä näin voidaan sanoa. Saksassa on poistettu nopeammin pois vanhaa (energiantuotantoa) ilman että on saatu uutta tilalle.
2. Ranskassa ydinvoiman tuotanto on takkuillut
Myös Ranskan yksinpuolinen energiapolitiikka heijastuu sähkön nykyhintoihin. Ranskassa on nojattu vahvasti ydinvoimaan, jolla tuotetaan valtaosa maassa kulutetusta sähköstä. Nyt iso joukko Ranskan ydinreaktoreista on poissa käytöstä eikä tilalla ole korvaavaa energiantuotantoa, Pekka Salomaa sanoo.
Tämä on vaikuttanut yleisesti sähkön hintakehitykseen. Ranska on suuri sähkönviejä. Kun Ranskan sähköntuotanto takkuaa, syntyy katveita koko Euroopan sähkömarkkinoille, mikä taas nostattaa hintaa.
Ranskan ydinvoimatuotanto on ollut poikkeuksellisen alhaalla sekä suunniteltujen että yllättävien huoltotöiden takia. Arviolta jopa puolet maan ydinreaktoreista on ollut poissa käytöstä.
Seisauksia on tullut kuumuuden takia. Ranskan joet ovat lämmeneet niin paljon, ettei vedellä ole voitu jäähdyttää reaktoreita. Toisaalta koronaviruspandemia on viivästyttänyt suunniteltuja huoltotoimia, minkä vuoksi niitä on jouduttu tekemään viimeaikoina tavanomaista enemmän.
3. Norjan vesivarastot ovat tavanomaista pienemmät
Myös vesivoimalla tuotetun sähkön saatavuudessa on ollut rajoitteita. Etenkin Etelä-Norjassa sijaitsevat vesivarastot ovat olleet tavanomaista matalammalla tasolla. Tätä selittää sekä sääolosuhteet että sähkömarkkinoiden kova kysyntätilanne.
Viime kesänä vesivarastot eivät täyttyneet tavalliseen tapaan, sillä sateita oli vähän, kertoo Paananen Energiavirastosta.
– Se, miten paljon sataa, millainen talvi on ja kuinka paljon tulee sulamisvettä, vaikuttaa vesivoiman saatavuuteen merkittävästi.
Energiateollisuuden Salomaan mukaan Norjasta on myös myyty tavanomaista enemmän vesivoimalla tuotettua sähköä Saksaan, Hollantiin ja Iso-Britanniaan. Sähkön kysyntä on ollut niin kovaa, että sitä on ollut järkevää tuottaa vesivoimalla ja myydä eteenpäin, Salomaa sanoo.
Mitkä tekijät ovat keskeisiä syksyllä?
Suomessa sähkön hintaa on nostanut sekin, ettei sähköä enää tuoda Venäjältä. Tämän vuoksi on jouduttu ottamaan käyttöön kalliimpia sähköntuotantomuotoja, koska sähkön kulutuksen ja tarjonnan on oltava koko ajan tasapainossa, sanoo Antti Paananen Energiavirastosta.
Hinnannousun odotetaan yhä vain kiihtyvän syksyn edetessä. Paanasen ja Salomaan mukaan hinnannousun jyrkkyyden kannalta keskeisin seikka on ennen muuta Olkiluoto kolmosen ydinvoimalan kaupallisen käytön alkaminen suunnitellusti. Jos aikatauluun tulee muutoksia, se voi nostaa sähkön hintaa tuntuvasti.
Myös sääolosuhteet ratkaisevat. Mitä kylmempi talvi, sitä enemmän sähköä tarvitaan. Tuulisuudella taas on merkitystä siinä, kuinka paljon tuulivoimaloilla onnistutaan tuottamaan sähköä.
Näiden lisäksi syksyn isoja kysymyksiä ovat tietenkin venäläisten kaasuvirtojen kohtalo ja sähkömarkkinoiden tilanne muualla Euroopassa. Myös sähkön säästämisellä on merkitystä hintojen kannalta.
Aiheesta voi keskustella tiistaihin 23. elokuuta kello 23 saakka.
Lue lisää: