Hyppää sisältöön
Media

Espoolaisille tärkeän järven tilaa pyritään parantamaan kuusivaiheisessa projektissa
Järvi ei puhdistu vain tutkimalla

ympäristöministeriö
Julkaisuajankohta 4.8.2021 9.03
Uutinen
Espoon Pitkäjärven käyttöarvo on suuri ja tila erittäin huono.
Espoon Pitkäjärven käyttöarvo on suuri ja tila erittäin huono.

Espoon Pitkäjärven tilaa on tutkittu paljon, mutta konkreettiset toimet ovat jääneet puuttumaan. Nyt paikallisten asukasyhdistysten hanke pureutuu espoolaisia vuosia vaivanneeseen ongelmaan.

Pitkäjärvi 2030 on kuusivaiheinen projekti, joka on osa vesiensuojelun tehostamisohjelmaa. Ensimmäistä vaihetta käynnistellään kesällä 2021. ELY-keskuksen rahoitus kattaa puolet hankkeen ensimmäisen osan kuluista. 

Hankkeen takana olevat omakotiyhdistykset ovat palkanneet Vahanen Oy:n tekemään selvityksen, miten Vanhankartanon puron kautta tulevaa ravinnekuormaa voitaisiin vähentää.

Hanke on merkittävä, sillä Espoon Pitkäjärvi on yksi pääkaupunkiseudun isoista järvistä. Vuosikymmeniä jatkunut ulkoinen kuormitus on rehevöittänyt järven, vesistön itäinen pää on runsaasti kaisloittunut ja syvyysnäkyvyyttä on vain puolisen metriä. Mikäli järvi olisi hyvässä kunnossa, olisi näkösyvyys vähintään kaksi metriä. 

”Pitkäjärven fosforimäärät ovat kasvaneet merkittävästi vielä 2000-luvullakin. Kunnostukseen kannattaisi satsata, sillä järven käyttöarvo on suuri ja tila erittäin huono”, Matti Peltola Laaksolahden huvilayhdistyksen hallituksesta kertoo.

”Tutkimusta on paljon, mutta parannustoimet ovat aina jääneet tekemättä. Mitään järveä ei olla koskaan saatu puhdistettua sillä, että sitä olisi vain tutkittu. Jotakin konkreettista pitää tehdä!” Peltola parahtaa.

Kolme ravinnevirtaa

Suurin osa ravinteista tulee järveen kolmen suuren laskuojan mukana. Tarkoitus on käsitellä yksi valuma-alue kerrallaan. Vanhankartanonpuron ja Hämeenkylänpuron alueiden osuus typpi- ja fosforikuormasta on yli 70 % koko järveen tulevasta ravinnekuormasta. Työ alkaa Vanhankartanonpurosta, jonka vesi tulee alueelta, jonka kaikissa taloissa ei ole kunnallistekniikkaa. 

”Selvitämme, mitä ravinteille voidaan tehdä. Ratkaisuja voisi olla suodatinten ja suodatusaltaiden rakentaminen esimerkiksi biohiili- ja hiekkasuodatinten, laskeutusaltaiden tai kosteikkojen avulla. Tärkein toimenpide Pitkäjärven kunnostamisessa on ulkoisen kuormituksen vähentäminen”, Peltola summaa. 

Kolme vaihetta Vanhankartanonpurolla

Projektin ensimmäisessä vaiheessa teetetään konsultilla suodatusaltaiden sijoitussuunnitelma. Sitten laaditaan rakennesuunnitelma. Kolmannessa rakennetaan, jolloin kustannukset nousevat ainakin kymmenkertaisiksi suunnitteluvaihteeseen nähden.

”Meillä on vankka usko, että jos tämä saadaan hyvin alkuun, rahaa löytyy.”

Espoo on ollut mukana suunnittelukokouksissa. Kolmesta laskuojasta runsasvetisin tuo ravinteita Vantaan puolelta, joten myös naapurikaupunki on otettu mukaan.

”Vaikka moitimmekin kuntia, on Espoo seurannut projektiamme ja molemmat kunnat ovat tietoisia tilanteesta”, Peltola selventää. ”Kuntien ympäristötoimet haluaisivat toki edistää asiaa, muttei niillä ole budjettia. Yhdistämällä tekemisemme kuntien toimenpiteisiin saamme pyörän pyörimään. Vesien puhdistaminen ei ole mikään simppeli juttu.”

Iso käyttöarvo

Suorien hyötyjen lisäksi hanke herättelee viranomaisia ja aktivoi väestöä. Pitkäjärven uimaranta on tärkeä koko pääkaupunkiseudulle – kuumina päivinä parkkipaikka on täynnä ja vesistöstä iloitsevat myös kalastusta, veneilyä ja surffausta harrastavat kuntalaiset.

”Vesistön huonon kunnon vuoksi käyttö ei ole niin laaja-alaista, kuin se voisi olla”, järven tuntumassa asuva Peltola kertoo. Hänestä on omituista, ettei Espoon tasoisessa kunnassa saada merkittävää vesialuetta kuntoon. 

”Järven hyvinvointi on mitä suuremmassa määrin järveä ympäröivien maanomistajien etu. Vesistön laadun parantuessa tonttien arvo nousee huomattavasti. Oman yhdistyksemme resurssit eivät yksin riitä, vaan on saatava kaikki alueen toimijat mukaan”, Peltola kutsuu. 

Vesiensuojelun tehostamisohjelma

Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoittamilla hankkeilla mm. vähennetään ravinteiden pääsyä vesiin, kunnostetaan vesistöjä, vahvistetaan verkostoja‚ vähennetään haitallisten aineiden päätymistä kaupunkivesiin sekä rahoitetaan tutkimusta ja kehitystyötä.

Lue lisää tarinoita ohjelman avulla tehdyistä vaikuttavista vesiteoista.

Olisiko sinun lähialueellasi intoa vesistökunnostukseen? Katso hakuohjeemme ja vinkit hyvän hakemuksen tekemiseen ja hae hankkeellenne rahoitusta!

Uutinen