Muistatteko, kun ”Naiset ja rauha” murtautui teemana globaalille agendalle? YK:n 1325 päätöslauselma on ollut keskeinen väline, kun on kehitetty erilaisia keinoja naisten aseman parantamiseksi konflikteissa ja rauhanneuvotteluissa.

Uskon, että Ukrainan sodan myötä meille on syntynyt ja syntyy erityinen tarve ”Nuoret ja rauha” -teeman tarkasteluun Euroopassa. Sota on ravistellut ukrainalaisia nuoria. Samalla se ravistelee eurooppalaisia nuoria laajemmin. Maailma ja Eurooppa, jossa he rakentavat tulevaisuudensuunnitelmiaan, on muuttunut. Toisin kuin useamman vuosikymmenen ajan tätä ennen, kysymykset turvallisuusuhkista ja maailman jakautumisesta ovat todellisina läsnä nuorten maailmassa. 

Kaiken murheen keskellä olen iloinnut viimeisen vuoden aikana siitä, että Eurooppa ja EU on niin monin tavoin löytänyt ydinmerkityksensä. EU perustettiin rauhan ja vakauden turvaajaksi. Siinä tehtävässä unioni on ehkä maailman menestynein rauhanprojekti. Tämä ydin on viimeisen vuoden aikana yhdistänyt Eurooppaa. Tätä momentumia ei kannata hukata.

Kun etenemme jossain vaiheessa kohti sodan päättymistä, alkaa Ukrainan mittava jälleenrakennusprojekti. Samalla se on Euroopalle valtava panostus, vaativa henkisesti ja aineellisesti.

Seurasin tutkijana ja koulutusaktivistina läheltä Euroopan edellistä 30 vuoden takaista sotaa Bosniassa. Olen edelleen mukana sodanjälkeiseen tilanteeseen vastanneessa kouluhankkeessa, jonka osana perustettiin Mostarin jakautuneeseen kaupunkiin United World College -lukio. 

Euroopan reaktio ja yhtenäisyys on nyt aivan eri tolalla kuin 30 vuotta sitten. Silti meillä on Balkanilta opittavaa, kun jälleenrakennusta mietitään. Lupauksiin liittyen esimerkiksi Ukrainan EU-jäsenyydestä on pidettävä kiinni toisin kuin Balkanilla kävi. Erityisen tärkeää tämä johdonmukaisuus on sodan jälkeistä elämää rakentaville nuorille.

Nuoret ja rauha – uskon, että eurooppalaisella tasolla on syytä miettiä, miten rakennamme tulevaisuudenuskoa ja sitä myöten vakautta ja rauhaa erityisesti nuorten parissa. Itse uskon kaikenlaiseen yhteiseen tekemiseen; kokemuksien ja arjen jakamiseen. Laajalle, 2030-luvulle ylittävälle eurooppalaiselle Nuoret ja rauha -kesäkurssitoiminnalle tai vastaavalle saattaisi olla nyt tilaus. 

Olen myös huomannut työssä ukrainalaisten kanssa, että he toivovat jatkuvasti kahden tason toimintaa. Välittömän kriisiavun, kuten sähkögeneraattorien rinnalla halutaan suunnata tulevaan ja rakentaa modernia uutta Ukrainaa. Kaikenlaiset teot molemmilla aikajanoilla merkitsevät, ja suomalaisilla on syytä olla laaja kädenjälki. Tässäkin tilanteessa koulutus on tehokkain tapa muuttaa ja rakentaa maailmaa pitkällä tähtäimellä.

Dosentti Pilvi Torsti

Pilvi Torsti on toiminut koulutuksen kentällä Suomessa ja globaalisti 1990-luvulta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Torsti on työskennellyt kolmen ministeriön valtiosihteerinä ja kansanedustajana. Pilvi Torsti on parhaillaan loppusuoralla ehdolla komission alaisen Euroopan koulutussäätiö ETF:n johtajaksi, missä hänen työkenttäänsä kuuluisi jatkossa koulutusyhteistyö EU:n naapurimaiden, kuten myös Ukrainan kanssa. www.pilvitorsti.com